Saavutettava.fi

Postilistalta poimittua: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa kehittää verkkopalveluaan vastaamaan entistäkin enemmän käyttäjien tarpeisiin, ja kääntyy nyt käyttäjien puoleen. Vastaamalla thl.fi-verkkopalvelun käyttäjäkyselyyn voit saada oman äänesi kuuluviin ja tehdä palvelun käyttökokemuksesta miellyttävämmän kaikille. Kyselyssä kysytään mm. miten tärkeänä pidät sitä, että verkkopalvelun käyttö apuvälineillä, esim. ruudunlukijalla, on helppoa tai että palvelussa on tietoa selkokielellä.

Kyselyyn voi vastata 7.2. saakka. Vastaajien kesken arvotaan 2 kpl osallistumista kaksipäiväiseen TERVE-SOS 2012 -koulutustapahtumaan (arvo 265 e + alv.). TERVE-SOS järjestetään 8.−9.5. Tampereella. Palkinto ei sisällä matka- tai majoituskuluja.

Vastaa kyselyyn!

Jaa artikkeli

Kuvailutulkkaus on jonkin tapahtuman tai asian visuaalisen puolen kuvailua näkövammaiselle. Se voi olla esimerkiksi teatterissa tai televisiossa näyttelijän ilmeiden ja eleiden kuvailua. (Wikipedia)

Nyt näkövammaisilla on tilaisuus tutustua ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaisiin kuvailutulkattuina, kun Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on tuottanut Tasavallan Presidentin vaalien 2012 vaalijulisteista kuvailutulkkaukset. Jokaisesta ehdokkaasta on oma äänitiedostonsa, joita voi kuunnella täällä: Vaalijulisteet kuvailtuina.

Jaa artikkeli

Kosketusnäytöt ovat sellaisinaan käyttökelvottomia näkövammaisille, koska niissä ei ole fyysisiä tuntoaistin avulla löydettäviä näppäimiä, vaan pelkkä kosketuksen tunnistava lasilevy. Ilman näköaistia tasaisella lasipinnalla sijaitsevia kontrolleja on hyvin vaikea löytää edes ääni- tai värinäpalautteen avulla.

Tämä ongelma on ratkaistu kahden kuukauden mittaisella kesäyliopiston kurssilla tuomalla yksinkertaisesti näppäimistö ja kontrollit sinne, missä käyttäjän sormet ovat. Laite tunnistaa sormien sijainnin ja sijoittaa kontrollit niiden mukaiseen paikkaan.

Keksintö saattaa mullistaa näkövammaisten päätelaitteiden saatavuuden, sillä teoriassa mikä tahansa kosketusnäytöllinen taulutietokone soveltuu tällaiseen käyttöön, mikäli tarvittava ohjelmisto on laitteelle saatavilla.

Sohan Dharmaraja esittelee videolla laitteen toimintaperiaatteen

Jaa artikkeli

Tekniikka & Talous uutisoi japanilaisen Shigeki Nakauchin kehittäneen lasit, joiden avulla normaalinäköinenkin voi kokea, millainen maailma on värisokean silmin. Lasien avulla voidaan ymmärtää paremmin, millaisia haasteita väriaistin häiriöt aiheuttavat arkielämässä ja miten paremmalla värisuunnittelulla voidaan ratkaista näitä ongelmia.

Väriaistin häiriöistä kärsii noin 200 miljoonaa ihmistä. Yleisin väriheikkouden muoto on puna-vihersokeus. Täydellisestä värisokeudesta kärsii vain harva. Pienistäkin väriaistin häiriöistä voi kuitenkin koitua sellaisia arkielämän ongelmia, joita normaalinäköinen ei osaa odottaakaan. Normaalinäköisen on tähän asti ollut hyvin vaikea asettua värisokean asemaan. Värisokeus olisi kuitenkin otettava huomioon kaikessa yhteiskunnan infrastruktuurin suunnittelussa, uutisessa kerrotaan.

Teknologia kaupallistettiin jo vuonna 2007, mutta palkittiin vasta äskettäin.

Jaa artikkeli

Kynnys ry (D4-verkosto Oy) ja VTT ovat IBM:n tuella kehittäneet uuden apuvälineen nettiin. Perinteisesti esteettömyystietoja on koottu kirjoihin. Pääseekö sinne?-palvelussa käyttäjät voivat itse lisätä ja arvioida erilaisia kohteita niiden esteettömyyden perusteella. Samalla tavalla toimii mm. Eat.fi-palvelu, jossa arvioidaan ravintoloita.

Siihen yhtäläisyydet Eat.fi:n kanssa loppuvatkin, sillä erinomaisesta ideasta huolimatta Pääseekö sinne? on toteutettu varsin kömpelösti. Pääseekö sinne? -sivulle osuvan on pakko kirjautua voidakseen tehdä yhtään mitään, ja jostain käyttäjälle avautumattomasta syystä itse tietojen katselu taas tapahtuu ihan eri osoitteessa Suomi kaikille -sivustolla. Eat.fi:n mainiosta karttakäyttöliittymästä voi vain haaveilla, sillä kartan pariin päästään vasta syvemmällä palvelussa. (Suomi kaikille -sivuston navigointi on sitten jo luku sinänsä.)

Pitäisin todennäköisempänä skenaariona sitä, että esteettömien paikkojen katselijoita ja etsijöitä on niiden lisääjiä enemmän, jolloin toivottavaa olisi, että nämä kaksi nyt erillään olevaa toimintoa nivottaisiin jouhevammin yhteen yhdeksi saumattomaksi palveluksi. Jatkokehitystä odotellessa!

Jaa artikkeli

Pelastin roskapostieni joukosta tiedotteen maaliskuussa järjestettävästä seminaarista, joka kulkee otsikolla E-osallisuus, esteettömyys ja maahanmuuttajat (toim. huom. seminaarisivut eivät ole esteettömät).

Tämän julkishallinnon ja järjestötoiminnan henkilöille, tutkijoille, sekä muille maahanmuuttajien parissa toimiville tahoille ja verkkodemokratiasta kiinnostuneille suunnatun seminaarin tavoitteena on luoda keskustelufoorumi ja dialogi julkishallinnon, järjestötoimijoiden ja maahanmuuttajien välille maahanmuuttajien integroitumisesta sosiaalisen median avulla. Tapahtumassa pohditaan tutkimuksen, käytänteiden ja kokemusten kautta muodostuvaa kuvaa maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta integroitumisesta sekä toisaalta maahanmuuttajia aktiivisina sosiaalisen median käyttäjinä.

Torstaina 24.3.2011 klo 8.30–16 Helsingin Tieteiden talossa järjestettävä seminaari on maksuton, mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Tarkemmat ilmoittautumis- ja ohjelmatiedot löytyvät IIeP – Immigrant Inclusion by eParticipation- projektin sivuilta.

Jaa artikkeli

Tietoyhteiskunnan esteettömyyteen tähtäävä toimenpideohjelma on valmistunut. Viisivuotinen ohjelma on suunnattu pääasiassa julkishallinnolle, tuotekehittäjille, palveluntarjoajille, tutkimus- ja kehittämiskeskuksille sekä järjestöille.

Kun palvelut toteutetaan alusta saakka esteettöminä, ei niitä ole tarvetta korjata kalliisti jälkikäteen. Lisäksi esteettömyyden huomioimisesta on hyötyä kaikille käyttäjäryhmille, ohjelmassa todetaan.

Toimenpideohjelmaan on listattu useita käytännön tavoitteita, mm. julkisen sektorin käyttöön laaditaan esteettömyysopas ja esteettömän asioinnin tarkistuslista. Julkishallinnon verkkosivuista tehdään esteettömyyskartoitus ja puututaan sivuilla esiintyviin epäkohtiin. Esteettömyyttä edistävien standardien käyttöönottoa vauhditetaan. Esteettömän tietoyhteiskunnan kehityksen seuraamiseen on tarkoitus luoda konkreettinen mittaristo.

Lue lisää liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.

Jaa artikkeli

Think Vitamin Membership tarjoaa ilmaisen (?) videokurssin saavutettavien verkkosivustojen tekemisestä. 21 videon avulla käydään läpi saavutettavuuden perusteita mm. erityyppisistä vammoista, näytönlukijoille suunnittelemisesta, saavutettavista lomakkeista ja monesta muusta. Sopiva kohderyhmä ovat verkkosivustojen kehittäjät, etupäässä he, jotka näpräävät koodin kanssa.

Nopealla läpikäynnillä en huomannut, että mikään osioista olisi maksullinen, vaikka organisaatio tarjoaa myös maksullista materiaalia. Kannattaa siis hyödyntää nämä oivalliset videot!

Jaa artikkeli

W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0) virallinen suomenkielinen käännös on nyt saatu valmiiksi.

W3C Suomen toimiston toiminnasta vastaava Ossi Nykänen kommentoi käännöstyötä postilistalla näin:

Kutsu W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) virallisen suomenkielisen alustavan käännöksen (myöhemmin: CAT) kommentointityöhön lähetettiin kesäkuussa 2010 kaikkiaan 104 henkilölle 84 eri organisaatioon. Elokuun loppuun mennessä kommentointityöhön oli ilmoittautunut 47 henkilö 36 eri organisaatiosta. Julkiselle postituslistalle lähetettiin kommentointivaiheen aikana (1.9. – 4.10.2010) noin kaksikymmentä viestiä, joissa kussakin esitettiin lukuisia yksittäisiä kommentteja. Julkiselle postituslistalle lähetettyjen kommenttiviestien lisäksi vastaanotimme kolme anonyymia viestiä, joissa kehotettiin kiinnittämään huomiota erityisesti oikeakielisyyteen ja suomen kielen sujuvuuteen.

Kaikki kommentit ovat saatavissa PDF- ja Open Officen ODT-muodossa verkossa.

Kommenteissa otettiin kantaa noin 275 yksittäiseen seikkaan. Kaikki kommentit käytiin läpi ja ne luokiteltiin neljään eri ryhmään:

1. yksittäisen termin tai sanan käännös,
2. lauseen tai virkkeen käännös,
3. yksittäinen kirjoitusvirhe sekä
4. yleisluonteinen kommentti.

Jokainen yksittäinen kommentti analysoitiin ja kaikki esitetyt ratkaisuehdotukset pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työstettäessä suomenkielisen käännöksen korjattua versiota (CAT 2).

Keskeisenä haasteena käännöstyössä oli se, että monille etenkin teknisille termeille ei ole vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Tästä johtuen kommentit olivat osittain päällekkäisiä ja osin ristiriitaisiakin. Eri ratkaisuvaihtoehtoja puntaroitiin huolellisesti hyödyntäen erilaisia suosituksia mm. suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Osassa kommentteja ehdotettiin sisällöllisiä parannuksia saavutettavuusohjeisiin 2.0.

Näitä, sinänsä arvokkaita ehdotuksia, ei ole voitu sisällyttää alustavan virallisen suomenkielisen käännöksen korjattuun versioon, koska käännöstyön tavoitteena ei ole ollut saavutettavuusohjeiden kehittäminen eikä sopeuttaminen suomalaiseen toimintaympäristöön. Sisällölliset parannusehdotukset tullaan kuitenkin ottamaan huomioon muun muassa saavutettavuusohjeiden 2.0 tutoriaaleissa sekä mahdollisesti myös saavutettavuusohjeiden seuraavan version kehitystyössä.

Jaa artikkeli

Jos et ole koskaan kokeillut ruudunlukijaa, saa oheisesta esityksestä hiukan osviittaa siitä, miltä esimerkiksi Twitter kuulostaa ruudunlukijalla luettuna – ja mitä saavutettavassa suunnittelussa kannattaisi huomioida.

The Screenreader Experience Part One from NAPCS on Vimeo.

[via Monday By Noon]

Jaa artikkeli