Euroopan komissiolta ehdotus EU:n esteettömyyssäädökseksi

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti.

Ehdotuksen kattamat tuotteet ja palvelut on valittu huolellisesti kuullen kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa. Niihin luetaan muun muassa pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokauppa.

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta yritysten olisi helpompi tarjota esteettömiä tuotteitaan ja palvelujaan valtioiden rajojen yli. Yhteisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös EU:n hankintasääntöjen ja EU:n varainkäytön yhteydessä. Aloite edistää innovointia ja lisää esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa EU:n noin 80 miljoonalle vammaiselle.

Esteettömyyssäädös helpottaa EU:n vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vientiä. Tähän saakka valmistajien ja palveluntarjoajien on täytynyt noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Esteettömyyssäädös auttaa erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti EU:n markkinoita.

Tämän seurauksena vammaiset hyötyvät entistä suuremmasta ja edullisemmasta valikoimasta esteettömiä tuotteita ja palveluita. Paremmasta valikoimasta on hyötyä myös ikääntyneille, joilla on samankaltaisia tarpeita kuin vammaisilla, sekä kaikille muille, jotka tarvitsevat esteettömiä tuotteita ja palveluja onnettomuuden, tilapäisen sairauden tai olosuhdetekijöiden, kuten heikon valon tai korkean melutason, vuoksi. Esteettömyyssäädös lisää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, myös koulutukseen ja työelämään, sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lue koko lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä

Näön menettäminen – kuinka se muuttaa elämän?

Monet näkövammaisista eivät ole syntyneet näkövammaisina. Onnettomuudet ja sairaudet saattavat usein johtaa näön menetykseen, mutta vain murto-osa näkövammaisista on täysin sokeita.

Losing sight on Leonie Watsonin kertomus siitä, kuinka hän menetti näkönsä kokonaan ja miten se muutti hänen elämänsä.

Parafest Joensuussa 13.-15.8.2015

Joensuun Parafest järjestettiin tänä vuonna viidennen kerran – itse kuulin koko tapahtumasta ensimmäisen kerran vuosi sitten. Parafest tarjoaa vammaisille taiteilijoille mahdollisuuden saada esiin tuottamaansa taidetta ja tuo heidän taiteensa yleisön nähtäväksi ja kuultavaksi. Parafest tuntuu säilyneen aika pienen piirin festivaalina, vaikka kapasiteettia olisi enempäänkin.

Kolmeen päivään mahtuu kiitettävä määrä maksutonta ohjelmaa, mm. taidenäyttelyitä, seminaareja, tanssia, musiikkia ja paljon muuta. Itse kävin mm. kuuntelemassa Pepe Willbergiä Resonaari-yhtyeen säestämänä – enemmänkin kuulijoita olisi tähän keskellä kaupunkia järjestettyyn ilmaiskonserttiin mahtunut!

Taidekeskus Ahjossa, joka on yksi lempipaikoistani Joensuussa, oli kolme eri näyttelyä: upea valokuvanäyttely Kuka painoi nappia, herra Holbein?; Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmien Sanasta lintu, savesta lintu, sekä Papunetin kuvataidekilpailun teoksia.

Parafest on upea, lämminhenkinen tapahtuma. Jos et tänä vuonna päässyt paikalle, niin laita se korvan taakse ensi vuotta ajatellen!

Pepe Willberg
Pepe Willberg ja Resonaari-yhtye.

Ahjo
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia Taidekeskus Ahjossa.

Kuka painoi nappia, herra Holbein?
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia.

Kuka painoi nappia, herra Holbein?
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia.

Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuuri kuuluu kaikille!

Frontend.fi:n syyskuun tapahtuman aiheena saavutettavuus

Frontend.fi on organisaatio, joka järjestää säännöllisiä tapaamisia selainpohjaisten sovellusten kehittäjille. Näissä tapaamisissa on yleensä 2-3 esitystä, joiden pitäjät ovat usein kansainvälisiä vieraita.

Syyskuun 2015 tapaamisessa on aiheena saavutettavuus ja puhujiksi saapuvat Chaals Nevile aiheenaan Vuorovaikutuksen parantaminen webissä ja Leonie Watson aiheenaan ARIA:n käyttäminen jokapäiväisten saavutettavuusongelmien ratkaisemiseksi.

Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!