Vieraskynä: Poimi selkokielestä parhaat palat verkkokirjoittamiseesi

Selkokieli on suomen kielen supistettu muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi tietyn kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Saavutettavan tekstin kirjoittaminen vaatii tekstin tuottajalta kirkasta ajatuksenjuoksua ja paljon raakaa työtä. Sisältö on pilkottava sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoiltava se lukijalle järkevässä järjestyksessä. Parhaat tekstit on myös paketoitu kauniisti, jotta ne houkuttelevat lukemaan ja helpottavat asian sisäistämistä.

Lue alta Selkokeskuksen suosituksiin pohjautuvia vinkkejä, ja hyödynnä niitä omassa verkkokirjoittamisessasi.

1. Näkökulma ja rajaus

Selkokielen yleisöksi ajatellaan usein tiettyjä erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat, koululaiset, vanhukset tai kehitysvammaiset. Asiantuntija- tai kuluttajaviestinnässä kohderyhmä ei useinkaan ole näin tarkasti määritelty, mutta niissäkin jokaisen valinnan tulisi lähteä kohderyhmän tarpeista.

Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Onko aihe relevantti ja kiinnostava kohdeyleisölleni juuri nyt ja tässä kanavassa?
  • Paljonko voin olettaa lukijoiden tietävän aiheesta ennakkoon?
  • Onko lukijoilla aiheesta ennakkokäsityksiä, joita haluan vahvistaa tai murtaa?
  • Miksi on tärkeää kirjoittaa juuri tämä teksti?

2. Tiedon määrä ja visualisointi

Yleissääntö on: pitäydy pääkohdissa ja karsi rönsyt. On parempi, jos lukijasi sisäistää muutaman pääasian kuin että hänen huomionsa hajautuu tärkeiden ja vähäpätöisempien asioiden kesken. Verkkoteksteissä on kätevää tarjota halukkaille pääsy lisätietoihin linkkien kautta.

Mieti tiedon määrää sekä kokonaisuutena että pienempien merkitysyksikköjen tasolla:

  • Pidä virkkeet ja kappaleet lyhyinä, ja kerro niissä yksi asia kerrallaan.
  • Käytä toiston voimaa, mutta maltilla.
  • Asettele teksti ilmavasti.
  • Hyödynnä selkotaiton periaatteita, joissa huomioidaan muun muassa typografia, rivitys ja palstoitus, tausta ja värit sekä visuaaliset elementit.

3. Rakenteet ja jäsentely

Tekstiä jäsennellessä pidä tiukasti kiinni punaisesta langasta. Tavoittele helppoa silmäiltävyyttä:

  • Käytä kuvaavia otsikoita ja väliotsikoita.
  • Hyödynnä luetteloja.
  • Etene aiheen käsittelyssä johdonmukaisesti.
  • Suosi suoraa sanajärjestystä.

Suomen kieli mahdollistaa monenlaisia taivutusmuotoja ja pitkiä määritejonoja. Hyviä uutisia: kaikkia näitä mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää! Erityisesti verkkoteksteissä kannattaa suosia yksinkertaisuutta. Esimerkiksi hankalan sijamuodon välttäminen voi onnistua vaihtamalla verbiä.

VINKKI! Pääasioiden hahmottamista voi auttaa, jos järjestelet sisällön itsellesi pieneksi luurangoksi tai ajatuskartaksi ennen kirjoitustyön aloittamista.

4. Sananvalinta

Saavutettavan tekstin sananvalinta on harkittua niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käytä lyhyitä ja yleisesti tunnettuja sanoja.
  • Suosi mieluummin konkreettisia kuin abstrakteja sanoja.
  • Jos tilanne vaatii ammattitermin tai muuten vaikean sanan käyttämistä, selitä se.
  • Varo substantiivitautia. Mieluummin vähennä substantiivien määrää ja käytä nasevaa verbiä.
  • Kirjoita lyhenteet auki.

VINKKI! Tekstin työstämisen loppusuoralla voi olla avuksi, jos kampaat tekstin vielä kertaalleen läpi miettien jokaisen sanan kohdalla, onko se todella tarpeellinen.

5. Sävy ja puhuttelu

Saavutettava teksti on lukijaa kunnioittava ja motivoiva. Selkokielellä tai selkeällä yleiskielellä kirjoittaminen ei tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsä. Tekstissä saa näkyä persoona, ja se usein auttaakin viemään viestiä paremmin perille.

Saavutettava teksti on kiinnostava ja ajatuksia herättävä, joskus yllättäväkin. Käytä vertauskuvia harkiten ja konkretisoi viestiäsi aina kun mahdollista. Pidä kohderyhmä mielessä joka käänteessä.

Hyvä tapa tarkistaa tekstisi toimivuutta on lukea sitä ääneen tai parhaassa tapauksessa luettaa se ennakkoon kohderyhmän edustajalla.

Lähteitä:

Selkokirjoitusohjeita ja konkreettisia tekstiesimerkkejä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/

Arvioi tekstisi selkokielisyyttä selkomittarin avulla: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Selkokielikoulutuksia: https://selkokeskus.fi/koulutukset/

Leskelä, Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 2019.

 

Tiina Leivo

Kirjoittaja Tiina Leivo on viestintäyrittäjä, kääntäjä ja selkomukauttaja, jonka mielestä verkkoteksti ei ole valmis silloin kun siihen ei ole lisättävää, vaan silloin kun siitä ei saa enää mitään pois.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Saavutettavuuslainsäädännön voimaantulo viivästyy

Hallituksen esitys laista digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (HE 60/2018) annettiin eduskunnalle 3.5.2018. Tavoitteena on ollut, että tämä saavutettavuusdirektiivin Suomessa toimeenpaneva laki astuisi voimaan 1.9.2018.

Koska eduskunta aloittaa lakiehdotuksen käsittelyn vasta syysistuntokaudella, laki ei tule voimaan vielä syyskuussa. Tämä ei vaikuta saavutettavuusvaatimusten soveltamisen porrastettuun aikatauluun. Saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaaliseen palveluihin vaiheittain syyskuusta 2019 alkaen.

Viivästymä lain voimaantulossa kuitenkin siirtää ajankohtaa, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto aloittaa saavutettavuuden valvojana Suomessa.

Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa, mutta sillä aikaa valtiovarainministeriö on valpastunut ja alkanut mm. julkaista erinomaista uutiskirjettä saavutettavuudesta. Ylläoleva poiminta on sieltä.

Saavutettavuusfoorumi syyskuussa

Design for All Finland ry järjestää yhdessä valtiovarainministeriön kanssa ensimmäisen saavutettavuusfoorumin tiistaina 19.9. klo 9:00 alkaen Kuntatalolla Helsingissä. Yhteistyössä ovat mukana myös LVM, STM, TEM, OM ja OKM. Tapahtuma on maksuton.

Saavutettavuusfoorumi kokoaa eri toimijat yhteiseen keskusteluun digitaalisen saavutettavuuden edistämiseksi Suomessa. Saavutettavuus on keskeinen elementti, kun digitaalisia palveluita toteutetaan kaikkien käyttöön. EU-direktiivin edellyttämä uusi lainsäädäntö tulee vaatimaan verkkosisältöjen ja -palveluiden saavutettavuutta, jotta digitaaliset palvelut ja sisällöt voitaisiin taataa kaikille. Miten valmiita Suomessa ollaan nostamaan saavutettavuus uudelle tasolle?

Ohjelmassa mm.

  • Saavutettavuusnäköaloja Euroopasta: Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Digiä arkeen: Marianne Heikkilä
  • Digitaalinen innovaatio ja ihmisoikeusnäkemyksiä: Marko Vuoriheimo alias Signmark
  • Päätössanat: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
  • Digitaalisen saavutettavuuden kokemuksia ja suomalaisten yritysten osaamista
  • Ministeriöiden saavutettavuushankkeet

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.9.2017.

Lisätietoja & erityistarpeet: Terhi Tamminen, Design for All Finland ry, terhi.tamminen@avaava.fi, gsm: 045 135 8932

Saavutettavuusdirektiivin valmistelu etenee, ilmoittaudu mukaan infotilaisuuksiin

Saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelu etenee, ja siihen liittyen tulossa on infotapahtumia sekä IT-toimittajille että tilaajille:

  • Mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa käytännössä ja miten IT-toimittajien tulisi siihen varautua? Käytännön esimerkkejä tilaajan ja käyttäjän näkökulmista. Aika: tiistaina 6.6.2017 klo 13.30-15. Paikka: Online. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Tilanneinfo toimeenpanon tilanteesta perjantaina 9.6.2017 klo 11.30. Paikka VM, Mariankatu 9. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Lisäksi tulossa on saavutettavuusfoorumi 19.9.2017, josta lisätietoja tulee myöhemmin.

Ennen näitä tilaisuuksia vietämme kuitenkin huomenna maailman saavutettavuuspäivää (Global Accessibility Awareness Day). Suomalaiset tapahtumat loistavat tänäkin vuonna poissaolollaan ainakin päivän viralliselta listalta, mutta jos tiedät jonkin tapahtuman, niin vinkkaa ihmeessä, ja kerromme siitä muillekin.