Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet nyt suomeksi

W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0) virallinen suomenkielinen käännös on nyt saatu valmiiksi.

W3C Suomen toimiston toiminnasta vastaava Ossi Nykänen kommentoi käännöstyötä postilistalla näin:

Kutsu W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) virallisen suomenkielisen alustavan käännöksen (myöhemmin: CAT) kommentointityöhön lähetettiin kesäkuussa 2010 kaikkiaan 104 henkilölle 84 eri organisaatioon. Elokuun loppuun mennessä kommentointityöhön oli ilmoittautunut 47 henkilö 36 eri organisaatiosta. Julkiselle postituslistalle lähetettiin kommentointivaiheen aikana (1.9. – 4.10.2010) noin kaksikymmentä viestiä, joissa kussakin esitettiin lukuisia yksittäisiä kommentteja. Julkiselle postituslistalle lähetettyjen kommenttiviestien lisäksi vastaanotimme kolme anonyymia viestiä, joissa kehotettiin kiinnittämään huomiota erityisesti oikeakielisyyteen ja suomen kielen sujuvuuteen.

Kaikki kommentit ovat saatavissa PDF- ja Open Officen ODT-muodossa verkossa.

Kommenteissa otettiin kantaa noin 275 yksittäiseen seikkaan. Kaikki kommentit käytiin läpi ja ne luokiteltiin neljään eri ryhmään:

  1. yksittäisen termin tai sanan käännös,
  2. lauseen tai virkkeen käännös,
  3. yksittäinen kirjoitusvirhe sekä
  4. yleisluonteinen kommentti.

Jokainen yksittäinen kommentti analysoitiin ja kaikki esitetyt ratkaisuehdotukset pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työstettäessä suomenkielisen käännöksen korjattua versiota (CAT 2).

Keskeisenä haasteena käännöstyössä oli se, että monille etenkin teknisille termeille ei ole vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Tästä johtuen kommentit olivat osittain päällekkäisiä ja osin ristiriitaisiakin. Eri ratkaisuvaihtoehtoja puntaroitiin huolellisesti hyödyntäen erilaisia suosituksia mm. suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Osassa kommentteja ehdotettiin sisällöllisiä parannuksia saavutettavuusohjeisiin 2.0.

Näitä, sinänsä arvokkaita ehdotuksia, ei ole voitu sisällyttää alustavan virallisen suomenkielisen käännöksen korjattuun versioon, koska käännöstyön tavoitteena ei ole ollut saavutettavuusohjeiden kehittäminen eikä sopeuttaminen suomalaiseen toimintaympäristöön. Sisällölliset parannusehdotukset tullaan kuitenkin ottamaan huomioon muun muassa saavutettavuusohjeiden 2.0 tutoriaaleissa sekä mahdollisesti myös saavutettavuusohjeiden seuraavan version kehitystyössä.