Artikkelit avainsanalla Standardit

Uutiset

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Kirjoittanut Marjut . 3 kommenttia

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Saavutettavuus, Uutiset

Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Kirjoittanut Marjut .

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Design for All -verkosto, Uutiset

Uusi Sähköisten palveluiden saavutettavuus -tietopaketti julkaistu

Kirjoittanut Marjut .

THL on julkaissut uuden tietopaketin, jossa kerrotaan tieto- ja viestintäteknologian sekä sähköisten palveluiden saavutettavuudesta. Sivut toimivat osoitteessa www.thl.fi/saavutettavuus.

Sivuilla on tietoa seuraavista aiheista:

  • Sähköisten palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus
  • Saavutettavuuteen ohjaava lainsäädäntö
  • Standardit ja suositukset
  • Toimenpideohjelmat
  • Kansainvälisiä toimijoita
  • Suomen Design for All -verkosto

Sivut korvaavat aiemmat Suomen Design for All -verkoston sivut, jotka sulkeutuivat vuoden vaihteessa.

Uutiset

Esteettömän tietoyhteiskunnan toimenpideohjelma

Kirjoittanut Marjut .

Tietoyhteiskunnan esteettömyyteen tähtäävä toimenpideohjelma on valmistunut. Viisivuotinen ohjelma on suunnattu pääasiassa julkishallinnolle, tuotekehittäjille, palveluntarjoajille, tutkimus- ja kehittämiskeskuksille sekä järjestöille.

Kun palvelut toteutetaan alusta saakka esteettöminä, ei niitä ole tarvetta korjata kalliisti jälkikäteen. Lisäksi esteettömyyden huomioimisesta on hyötyä kaikille käyttäjäryhmille, ohjelmassa todetaan.

Toimenpideohjelmaan on listattu useita käytännön tavoitteita, mm. julkisen sektorin käyttöön laaditaan esteettömyysopas ja esteettömän asioinnin tarkistuslista. Julkishallinnon verkkosivuista tehdään esteettömyyskartoitus ja puututaan sivuilla esiintyviin epäkohtiin. Esteettömyyttä edistävien standardien käyttöönottoa vauhditetaan. Esteettömän tietoyhteiskunnan kehityksen seuraamiseen on tarkoitus luoda konkreettinen mittaristo.

Lue lisää liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.

Uutiset

Kansainvälisen standardien päivän teemana esteettömyys

Kirjoittanut Marjut .

Esteettömyys (accessibility) on 14. lokakuuta vietettävän kansainvälisen standardien päivän teema tänä vuonna. Päivän viestissään kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen ISOn, IEC:n ja ITUn puheenjohtajat muistuttavat, että maailmassa 650 miljoonaa ihmistä kärsii jonkinasteisesta vammasta ja neljännes kehittyneiden maiden kansalaisista on täyttänyt 60 vuotta. Esteettömyys on siksi tullut jatkuvasti ajankohtaisemmaksi kaikkien vaatiessa pääsyä mukaan sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen elämään.

Esteettömyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain vanhuksista ja vammaisista. Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa olla väliaikaisesti vajaakykyinen.

– Kansainväliset standardisoimisjärjestöt koordinoivat työtään ja tarjoavat standardisointijärjestelmän, joka auttaa suunnittelijoita, valmistajia ja päättäjiä tekemään maailmasta turvallisempaa ja esteettömämpää kaikille tänään ja huomenna, standardisoimisjärjestöjen puheenjohtajat päättävät viestinsä.

Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys MetSta julkistaa kansainvälisenä standardien päivänä esteettömyyttä käsittelevän SFS-käsikirjan 48-1. Se sisältää aihetta käsittelevän laajan ISOn teknisen raportin SFS-ISO/TR 22411 sekä suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamia esteettömyyttä käsitteleviä artikkeleita. Niiden tarkoituksena on antaa yleiskuva esteettömyyden merkityksestä, esteettömyyttä parantavista toimista ja keinoista sekä herättää kiinnostusta esteettömyyttä käsittelevään yksityiskohtaisempaan tietoon.

(Lähde)