Saavutettava.fi testaa: BlindSquare

Näkövammaisille suunniteltu paikannusohjelma BlindSquare on saanut viime aikoina runsaasti huomiota, ja hyvä niin. Me, kaksi näkevää noviisikäyttäjää, saimme BlindSquaren keksijältä Ilkka Pirttimaalta lainaan laitteet, joilla oli määrä kokeilla kuinka käyttö sujuu: Chilli Technologyn valmistamat luujohtokuulokkeet (bone conduction headphones), iControlPad-peliohjain ja kotitekoinen pidike, jolla ohjaimen voi kiinnittää esim. repun tai laukun hihnaan. Testipuhelimena toimi iPhone 4.

Luujohtokuulokkeet johtavat äänen korvaan luiden kautta, jolloin kuulokkeet eivät peitä korvaa ja samalla liikenteen ja ympäristön ääniä. Käyttäjä pystyy tällöin havainnoimaan ympäristöään tehokkaammin, mikä tekee liikkumisesta turvallisempaa. IControlPad puolestaan on Bluetooth-yhteydellä toimiva peliohjain, joka on suunniteltu nimenomaan mobiililaitteille.

BlindSquaresta on puhuttu paljon Foursquaren puhuvana jatkeena, mutta tosiasiassa se ei varsinaisesti tarvitse Foursquarea toimiakseen, vaan paikannustiedoissa hyödynnetään GPS:ää ja avointa Open Street Maps-palvelua. Foursquaren APIn avulla ohjelmalla voidaan hakea tarkempia paikkatietoja, kuten lähistöllä sijaitsevia kahviloita, ravintoloita tai virastoja. BlindSquare mahdollistaa myös kirjautumisen näihin Foursquare-kohteisiin.

Ensivaikutelma BlindSquaren käyttöliittymästä oli hieman hämmentynyt. Ohjelman käyttöliittymä ei ole ihan selkeimmästä päästä, mutta toisaalta, eihän sitä varsinaisesti ole näkeville suunniteltukaan. Alustava sisätiloissa suoritettu testi osoitti, että ohjelma osasi paikantaa sijaintimme melko tarkasti ja listasi ympärillä olevia kohteita. Siis kuulokkeet korville ja ulos testaamaan!

Pelkän ohjaimen käyttö oli hankalaa, ja oppiminen vaikeaa. Ohjelman käyttäminen sokkona vaikutti helpommalta, mutta ajoittain oli hankaluuksia hahmottaa, millä painikkeella valikoissa päästään liikkumaan tasoilta toisille. Myös hakusanojen syöttäminen oli äärimmäisen hidasta ja hankalaa. Ohjaimella syötetään tekstiä yksi kirjain kerrallaan ja kahta nappia painamalla siirrytään aakkosissa eteen tai taaksepäin. Äänikomennot tai monipuolisempi näppäimistö tulisivat todella tarpeeseen.

Toisinaan sijainti tai haluttu kohde ehti livahtaa ohi ulkopuolisen ärsykkeen häiritessä keskittymistä, jolloin jäimme kaipaamaan komentoa, jolla voisi toistaa viimeiseksi mainitun kohteen uudelleen. Näkövammaiset käyttävät ruudunlukuohjelmia usein hyvin suurella lukunopeudella, mihin kokemattomat eivät ole tottuneet, mutta pitkien valikoiden kohdalla alkoi nopeasti kaivata keinoa hypätä suoraan seuraavaan vaihtoehtoon tai lisätä lukunopeutta.

Liikkuessamme kadulla ohjelma kuitenkin tunnisti sijaintimme jatkuvasti oikein, joten paikannus näyttäisi toimivan vakuuttavasti. Mielestämme sillä voisi hyvinkin olla käyttöä myös näkeville. Esimerkiksi pyöräreitit ovat usein huonosti opastettuja, jolloin auraalinen GPS-laite helpottaisi suunnistamista. Myös musiikkia työmatkoillaan kuunteleva väsynyt tietotyöläinen saattaisi ilahtua ohjelman antamasta huomautuksesta, kun oma pysäkki lähestyy. Tätä ominaisuutta BlindSquare tukee jo, sillä voit asettaa oman pysäkkisi kohteeksi ja ohjelma tunnistaa liikkuvan kulkuneuvon ja ilmoittaa edessä olevista kohteista.

Kaiken kaikkiaan emme olleet ihan täysin vakuuttuneita ohjelman toimivuudesta, saati sitten helppokäyttöisyydestä, mutta noviiseina emme halua kuitenkaan tyrmätä BlindSquarea ihan totaalisesti. Näkövammaisille suunniteltuja ohjelmia ja palveluita ei ole maailmassa liikaa ja BlindSquaresta on hyvinkin paljon hyötyä kuljettaessa kaupunkien kaduilla. Odotamme innolla miten ohjelman jatkokehitys etenee!

Jatkokehitysideoita:

  • näkeville, esim. pyöräilijöille kätevä GPS
  • tarvitaan yksinkertainen ohjauslaite, jolla helpompi kirjoittaa

Linkkejä:

Presidenttiehdokkaiden kampanjasivut – osa 3

Kirjoittaja Mikko Kekki aikoo äänestää ennakkoon.


Presidenttiehdokkaiden kampanjasivustoja tutkivan artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastetaan Matti Vanhasen, Arto Lahden ja Tarja Halosen presidenttikampanjaa ajavat sivustot. Pinnallista pohtimista jatketaan samoilla perusteilla kuin sarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa, jotka kannattanee kahlata läpi ennen tämän jutun lukemista.

Näissä artikkeleissa koetetaan kiinnittää huomiota yleisiin saavutettavuusongelmiin korkeankin profiilin sivustoissa. Sellaisiksi voitaneen maan korkeimman viran hakijoiden sivut laskea. Näissä jutuissa on tarkasteltu ehdokkaiden sivustoja teknisestä näkökulmasta ja yritetty lyhyesti selvittää, mitä vaikutuksia teknisillä puutteilla on sivujen saavutettavuuteen. Sivujen varsinaiseen sisältöön ei olla puututtu. Se jätetään lukijoiden tehtäväksi.

Yleisesti ottaen voisi kuitenkin todeta, että presidenttitaisto käydään muualla kuin internetissä. Yhdenkään ehdokkaan sivuihin ei voi sanoa panostetun niin paljoa kuin olisi voinut odottaa, ainakaan saavutettavuusmielessä.

Tämän artikkelisarjan tarkoitus on ollut herättää ajatuksia webin saavutettavuudesta, kannustaa lukijoita kirjoittamaan parempia ja syvällisempiä artikkeleita aiheesta ja ennen kaikkea tekemään saavutettavia web-sivuja. Parannusehdotukset ja lisävalaisut voi kirjoittaa tämän artikkelin kommentteihin.

Matti Vanhanen, 7, Suomen Keskusta

Kampanjasivusto: www.mattivanhanen.net

Matti Vanhasen kampanjasivuston otsikkokuva on liian iso. Kuvan koko on noin 280 kilotavua. Tiedostomuotoa vaihtamalla ja kohtuullisesti pakkaamalla kuvan saisi laihdutettua kymmenesosaan. Tiedostokooltaan liian suuret kuvat hidastavat sivun latautumista. Hitailla yhteyksillä, kuten puhelinmodeemien välityksellä ja mobiililaitteilla, selaavat kyllästyvät nopeasti kuvien lataamiseen. Lisäys: kuva on korjattu.

Jos taas lataa sivun ilman kuvia, se avautuu nopeasti, mutta sivun kuvissa olevaa informaatiota ei näy. Kuville ei ole määritetty vaihtoehtoisia tekstejä alt-attribuuttien avulla.

Myös taustakuvia on käytetty ongelmallisesti. Sivunavigoinnin taustakuva on sininen mutta taustaväri vaalea harmaa. Ilman kuvia katsottaessa ei teksteistä saa selvää, koska tekstiväri on valkoinen. Samalla linkkien hover-väri, joka näkyy, kun kursori asetetaan linkin päälle, on sininen. Toisin sanoen, jos kuvat ladataan, ei linkkitekstejä näy, kun kursorin vie niiden päälle. Ilmeisesti tätä ongelmaa paikkaamaan on navigoinnissa käytetty Javascriptillä toimivaa hover-efektiä. Se ei toimi, jos Javascript ei ole käytössä.

Tästä ei sinänsä ole suurtakaan haittaa, koska molemmissa navigoinneissa on tekstejä, jotka eivät ole linkkejä ollenkaan. Tekstien olisi tarkoitus avata Javascriptillä linkkivalikkoja. Ilman Javasriptiä näkyy kuitenkin vain tekstejä, jotka ovat ikään kuin linkkejä, mutta eivät sitten olekaan, ja alalinkkejä ei näy senkään vertaa.

Matti Vanhasen kampanjasivusto SafarillaVaikka Javascript ja kuvat olisivatkin käytössä, ei kumpikaan navigointi toimi oikein Safari-selaimella. Javascriptissäkin on siis tehty kehnoja valintoja. Sivulla on ilmeisesti käytetty a-elementtiä väärin, joten sivut oikuttelevat Safarilla muutenkin.

Tämänkin ehdokkaan asiaa ajetaan virheellisellä XHTML 1.0 Transitional â??koodilla. Validaattori löytää tasan 100 virhettä. Kun sivun lataa uudestaan ja sessiolisukkeet häviävät sivun linkeistä, armahtaa validaattori ja ilmoittaa vain 52 virheestä. CSS:sta ei löydy varsinaisia virheitä, mutta useita kymmeniä varoituksia annetaan.

Sivut on tehty CSS-taittona, mutta XHTML:n perusteet on unohdettu. Jokainen sivun osanen on omassa lohkossaan ja lohkot on muotuiltu CSS:lla. Sivuilla ei ole siis minkäänlaista semanttista rakennetta. Selkeä rakenne helpottaisi sisällön saavutettavuutta esimerkiksi teksti- tai puheselaimia käyttäville vierailijoille.

Vanhasen sivuilla tarjotaan vierailijoille videoita, joiden sisällöstä ei ole tarjottu tekstiselitystä eikä videoista ole tarjolla tekstitettyjä versioita. Tämä rajoittaa viestin perille menoa muun muassa näkö- ja kuulovammaisille. Teknisenä sivuhuomautuksena mainittakoon, että videot pitää ennen katsomista ladata omalle koneelle. Tarjotuilla tiedostomuodoilla olisi myös stream-versioiden tarjoaminen mahdollista.

Arto Lahti, 8, Sitoutumaton

Kampanjasivusto: www.artolahti.com

Arto Lahden kampanjasivusto LynxilläArto Lahden kampanja luottaa perinteiseen rakenteettomaan taulukkotaittoon. Semanttisesti merkityksettömiä tilanvaraaja- eli spacer-kuvia käytetään runsaasti. Ne ovat ongelmallisia muun muassa teksti- ja puheselaimia käyttävillä. Niissä ei ole mitään sisältöä ja taiton pystyisi tekemään ilman niitä. Tilanvaraajakuvat ovat siis täysin turhia painolasteja. Tämä näkyy hyvin, kun katsoo sivua Lynx-selaimella.

HTML-validaattori löytää peräti 116 virhettä, joista suuri osa on tilanvaraajakuvista puuttuvia alt-attribuutteja. Sivujen lyhyt CSS sisältää yhden virheen ja validaattori antaa nelisenkymmentä varoitusta pääasiassa taustavärimäärityksistä.

Lahden kampanja käyttää tunnusvärinään oranssia, jolla on merkitty muun muassa otsikoita. Linkkien hover-väri on punainen, joka on kovin lähellä käytettyä oranssia. Jotkut käyttäjät saattavat hämmentyä siitä, mikä on linkki ja mikä ei.

Mainitut värit on määritelty CSS:ssa. Myös HTML:ssa on määritelty linkkien värejä. Ne ovat samat kuin leipätekstin väri. Ilman tyylitiedostoa sivua katsellessa linkit erottuvat tekstistä huonosti.

Tekstistä selvän saamista hankaloittaa, että sivujen kirjasin on määritelty absoluuttisesti pieneen kymmenen pikselin kokoon. Moderneilla selaimilla fontin kasvattaminen käyttäjän omassa näkymässä on helppoa mutta esimerkiksi usealle Internet Explorerin käyttäjälle se voi olla ylivoimaista. Saavutettavuuden kannalta järkevämpää olisi määritellä fontti suhteellisilla mittayksiköillä. Näin käyttäjällä olisi enemmän mahdollisuuksia määrätä näkymästä omien erityisvaatimustensa mukaan.

Tarja Halonen, 9, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kampanjasivusto: www.tarjahalonen.fi

Tarja Halosen kampanjasivusto ilman kuviaTarja Halosen kampanjasivuston kuville ei ole kirjoitettu vaihtoehtoisia tekstejä. Sivujen pääotsikkoa ei näy, jos kuvat jätetään lataamatta. Ainoastaan sivun title-elementtiin kirjoitetusta ja selaimen ylälaidassa näkyvästä ilmoituksesta voi päätellä, millä sivulla ollaan.

Etusivun oikeassa laidassa on toisen tason navigointi, joka on toteutettu listana. Listattuna on linkitettyjä kuvia, joilla ei ole alt-attribuuttia. Jälleen kerran, ilman kuvia ei listalla näy mitään.

Listat on tosiaan merkitty listoiksi. Päänavigoinnissa, joka myös on lista, on yritystä rakentaa selkeä, saavutettava ja käytettävä navigointi. Listan linkeissä käytetään vaihtuvaa taustaväriä hover-efektinä, joka näkyy, kun kursori asetetaan linkin päälle. Myös aktiivinen sivu ilmaistaan taustavärin vaihdolla.

Sen sijaan otsikoita ei ole merkitty otsikoiksi vaan CSS:lla muotoilluiksi otsikoiden näköisiksi kappaleiksi. Otsikoiksi tarkoitettuihin teksteihin kohdistetut luokat (class-attribuutit) on nimetty erikoisesti: class="h2" tarkoittaa kakkostason ja class="h3" kolmostason otsikkoa. Eikö olisi ollut helpompaa kirjoittaa suoraan otsikkoelementit h2 ja h3 otsikoiden ympärille?

Etusivun uutislistassa käytetään lohkoja erottamaan otsikot tekstistä. Käyttäjät, joiden selaimessa ei ole käytössä tyylitiedostoja, eivät erota otsikkoja leipätekstistä. Sivujen HTML:lla ei siis ole järkevää semanttista rakennetta. Tämä hankaloittaa erityisesti teksti- ja puheselaimia käyttävien vierailijoiden mahdollisuutta saavuttaa sisältö.

Halosesta tarjotaan informaatiota kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Minkään kieliversion HTML:ssa ei kieltä ole määritelty. Tämä on ongelmallista esimerkiksi sellaisille puheselaimille, jotka yrittävät valita lukukielen HTML:n ilmoituksen mukaan. Jos englantia lukee suomeksi, kuulostaa se erikoiselta, mutta ei välttämättä ymmärrettävältä.

Sivuston lomakkeissa on jäänyt käyttämättä saavutettavuutta edistäviä elementtejä ja niiden attribuutteja. Huolellisesti ja saavutettaviksi tehdyt lomakkeet olisivat hyödyllisiä paitsi käyttäjälle myös ehdokkaan kampanjan kannalta tärkeä asia. Mitä helpommin käyttäjä pystyy täyttämään lomakkeen, sitä pienempi on kynnys liittyä tukijoukkoihin.

Tarja Halosen kampanjasivusto on tehty CSS-taitolla. HTML-validaattori ilmoittaa neljästä virheestä ja CSS:sta löytyy vain yksi virhe. Virheet eivät ole kynnyskysymys mutta oikeellisella koodilla kirjoitettujen sivujen toiminta on helpommin ennustettavissa kaikissa päätelaitteissa ja selaimissa.


Lue myös artikkelisarjan ensimmäinen ja toinen osa.

Presidenttiehdokkaiden kampanjasivut – osa 2

Kirjoittajat Mikko Kekki ja Yoji Hirabayashi ovat perustuslain mukaan yleisesti ja yhtäläisesti äänioikeutettuja.


Presidenttiehdokkaiden kampanjasivuja tutkivan artikkelisarjan toisessa osassa ruoditaan Timo Soinin, Heidi Hautalan ja Henrik Laxin vaalisivustoja. Tutkimusperusteet ovat edelleen samat kuin sarjan ensimmäisessä osassa, johon kannattaa tutustua ennen tämän jutun lukemista. Sarja jatkuu edelleen kolmannessa osassa.

Lisäyksenä edellisessä osassa mainittuihin kriteereihin pitää mainita pari asiaa, joita ei arvostella. Sivuja tutkailtaessa pyritään olemaan ottamatta kantaa niiden esteettisiin tai sisällöllisiin ansioihin tai puutteisiin, jotka otetaan huomioon ainoastaan, jos ne jotenkin erityisesti vaikeuttavat sivujen sisällön saavuttamista.

Tälläkään kertaa ei puututa aivan kaikkiin ongelmiin tai puutteisiin. Lukijan urakan helpottamiseksi käsiteltävistä asioista on pitänyt tehdä raakaa karsintaa. Lisähavainnot ja vastaväitteet voi jättää tämän artikkelin kommenttiosastolle.

Timo Soini, 4, Perussuomalaiset

Kampanjasivu: www.perussuomalaiset.fi/presidenttiehdokas/timosoini/

Ensimmäiseksi on mainittava asia, jolla ei suoranaisesti ole tekemistä saavutettavuuden kanssa. Timo Soinin vaalisivusto on tehty Microsoftin Frontpage 5.0 -ohjelmalla, joka on hankala työkalu asiantuntemattomissa käsissä. Ohjelmalla saattaa saada aikaiseksi periaatteessa käypäisen näköistä jälkeä, mutta jos haluaa seurata web-standardeja ja tuottaa saavutettavia sivuja, voi tehtävä olla ylivoimainen.

Timo Soinin kampanjasivusto ilman kuviaSoinin sivusto koostuu kehyksistä, joiden käyttöön liittyy monia ongelmia. Suurin osa niistä on pulmia, jotka ajavat sivujen kohteen, tässä tapauksessa ehdokkaan, asiaa väärään suuntaan.

Kehykset saattavat vieroittaa hakukoneita sivuilta ja estää niitä indeksoimasta sivuja oikein. Se vähentää kävijämääriä. Kehykset hankaloittavat myös kävijöiden elämää, koska kirjanmerkkien tekeminen, tulostaminen ja linkin lähettäminen sähköpostilla ystävälle vaikeutuvat. Kaikki vierailijat eivät käytä graafisia, kehyksiä tukevia selaimia, syystä tai toisesta. Heidät jätetään tässä tapauksessa kylmästi sivujen ulkopuolelle.

HTML-validaattori löytää etusivusta 16 virhettä, joka on suhteellisen vähän. Syytä tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole, koska validaattori tarkistaa vain kehyssivun eikä varsinaisia sisältösivuja. Navigointisivusta löytyy 16 virhettä ja ensimmäisestä varsinaisesta sisältösivusta 10. Sisältösivun sisällä on tosin vielä yksi kehys (iframe), jonka sisällä on varsinainen sisältötekstisivu. Siltäkin löytyy vielä kaksi virhettä. CSS-validaattori löytää niin monta virhettä, että jatkamme muiden asioiden tarkastelulla.

Dokumenttityyppi on määritelty joillakin sivuilla. Dokumenttityypin määritteleminen kertoo, mitä versiota HTML:sta tai XHTML:sta sivulla käytetään. Modernit selaimet käyttävät tätä tietoa valitessaan näyttävätkö sivun yhteensopivuus- vai standarditilassa. Jälkimmäisessä tapauksessa sivu aukeaa yleensä nopeammin.

Sivujen tekijän kannalta olisi tärkeätä, että sivut näytetään standarditilassa, koska näin tekijän on helpompi ennakoida, miltä sivut näyttävät eri selaimissa. Selaimet tapaavat näet tulkita virheellistä koodia eri tavoin. Oikein kirjoitettua koodia selainten pitäisi tulkita samalla tavalla. Kiusallista kyllä, näin hyvin asiat eivät ole, mutta se on eri artikkelin aihe.

Soinin sivuilla ei ole käytetty HTML:ia suositusten mukaisesti, joten sivuilla ei ole semanttista rakennetta. Jos sivulla on järkevä rakenne, on sen ulkoasun hallinta CSS:lla helpompaa. Se myös helpottaa sivujen käyttöä sellaisille vierailijoille, jotka eivät käytä CSS:ia sivuja selatessaan. Tällaisia ovat muun muassa tekstiselaimien käyttäjät.

Sivuilla käytetään kuvia ilman alt-attribuuttia eli tekstiä, joka näytetään, jos kuvia ei ladata. Kun kuvia ei ladata ja vaihtoehtoista tekstiä ei ole, näkyy kuvan paikalla vain merkki, että tähän kohtaan tulisi kuva, jos se ladattaisiin. Siksi edes sivun otsikkokuvaan pitäisi lisätä alt-attribuutti ja siihen järkevä kuvan selite. Ilman sitä ei satunnainen ilman kuvia surffaava näe heti, mille sivulle hän on mahtanut päätyä.

Jos haluaa etsiä jotain hyvää Soinin sivuista, niin sivujen kieli, suomi, on määritelty ainakin joillakin sivuilla, ei kuitenkaan kaikilla.

Heidi Hautala, 5, Vihreä liitto

Kampanjasivu: www.heidi2006.fi

Heidi Hautalan kampanjasivusto on jotakuinkin saavutettava. Sivujen sisältö on saavutettavissa ilman kuvia, Javascriptiä tai tyylitiedostoja.

Sivuilla on semanttinen rakenne. Otsikot on merkitty otsikoiksi, tekstikappaleet kappaleiksi, listat listoiksi ja niin edelleen. Sivun HTML on kevyttä ja melko tarkoituksenmukaista.

Sivuston ulkoasua hallitaan CSS:lla. Tämä on järkevää, koska näin saadaan HTML-sivun koko minimoitua, mikä nopeuttaa sivun latautumista. CSS-taitossa kokonaisen sivuston ulkoasu on helposti ja keskitetysti hallittavissa, koska muutoksia pitää (optimitilanteessa) tehdä vain yhteen CSS-tiedostoon.

HTML-validaattori toteaa etusivun virheettömäksi ja dokumenttityypiksi ilmoitetun HTML 4.01 Strictin toteutuneeksi. Myöskään CSS-validaattori ei löydä virheitä CSS:sta. Muutamia varoituksia validaattori tosin antaa värien käytöstä.

Moitteita voi antaa värivalinnoista. Linkkiväriksi on määritelty vaaleanvihreä ja hover-väriksi, joka näkyy, kun kursori siirretään linkin päälle, vielä hieman vaalempi vihreä. Linkkien erottaminen voi olla hankalaa monellekin käyttäjälle.

Myös leipätekstin erottaminen oletuskoossaan voi olla vaikeata heikkonäköisille. Peruskoko on jo pienehkö, mutta sivuilla käytetään siellä täällä vielä entisestään pienennettyä tekstikokoa, jonka kanssa tarkkanäköiselläkin voi olla vaikeuksia. Onneksi moderneissa selaimissa voi kasvattaa fonttikokoa helposti, eikä se tuota lisäongelmia esimerkiksi taiton toimivuudelle. Toisinaan sivuja kehitetään niin joustamattomiksi, että kirjasinkoon muuttaminen rikkoo näkymän.

Hautalasta tarjotaan informaatiota kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Minkään kieliversion HTML:ssa ei kieltä ole määritelty. Tämä on ongelmallista esimerkiksi sellaisille puheselaimille, jotka yrittävät valita lukukielen HTML:n ilmoituksen mukaan. Jos suomea lukee venäjäksi, kuulostaa se erikoiselta, mutta ei välttämättä ymmärrettävältä. Venäjänkielinen sivu on sijoitettu mainostoimiston sivujen alle. Syytä tähän ei tätä kirjoitettaessa keksitty.

Heidi Hautalan puheet, kirjoitukset ja tiedotteet tarjotaan sekalaisesti joko käsittelyssä olevalta kampanjasivustolta tai Hautalan omilta sivuilta. Tämä saattaa hämmentää käyttäjiä, jotka helposti eksyvät toiselle sivustolle siirryttäessä eivätkä välttämättä löydä enää takaisin.

Erikoinen ratkaisu on Heidi Hautalan blogi, joka on Livejournal-palvelussa. Blogi on naamioitu emosivuston näköiseksi, mikä saattaa hämätä vierailijoita ja vähentää mahdollisesti uskottavuutta.

Vähiten Hautalan sivustolla on panostettu lomakkeitten muotoiluun. Käyttämättä on jäänyt saavutettavuutta edistäviä elementtejä ja niiden attribuutteja. Esimerkiksi label-elementin puute korostuu valintalaatikoissa. Jos sitä käytettäisiin tehokkaasti, olisi käyttäjällä enemmän klikkauspinta-alaa ja oikeaan laatikkoon osuminen helpottuisi.

Henrik Lax, 6, Ruotsalainen kansanpuolue

Kampanjasivusto: www.henriklax.nu

Henrik Laxin sivustolla käytetään intro-sivua, jolta käyttäjä voi valita, millä kielellä tutustuu ehdokkaaseen. Sivulla on vain yksi kuva, johon on kuvakartalla määritelty linkit kieliversioihin. Kuvalla ei ole alt-attribuuttia eli vaihtoehtoista tekstiä. Ilman kuvia selaava näkee, jos ylipäätään näkee, vain kuvan paikan ja voi vain arvailla, mitä nyt pitäisi tehdä.

Henrik Laxin sivusto tarjotaan neljällä eri kielellä. XHTML:sta sitä ei huomaa, koska koodissa kaikkien versioiden kieleksi määritellään englanti. Tämä on ongelmallista esimerkiksi sellaisille puheselaimille, jotka yrittävät valita lukukielen HTML:n ilmoituksen mukaan. Jos ruotsia lukee englanniksi, kuulostaa se erikoiselta, mutta ei välttämättä ymmärrettävältä.

Henrik Laxin kampanjasivusto ilman kuviaKuvilla ei ole alt-attribuutteja, joten ilman kuvia (tai vaihtoehtoisten tekstien varassa) selaavien sivuilla vierailu hankaloituu ja pahimmillaan asia jää saavuttamatta. Näin käy esimerkiksi etusivulla, jossa suuri osa tekstisisältöä on toteutettu kuvina. Tämä toimii myös tehokkaana keinona estää käyttäjää suurentamasta kirjasimen kokoa.

Sivustolla on omintakeinen tapa kertoa Laxin tulevista radioesiintymisistä ja äänestyspäivistä. Näistä asioista kertovat tekstit on nimittäin tehty kuviksi. Kuville taas ei ole kirjoitettu alt-attribuutteja ja miksi olisikaan, koska silloinhan tekstit olisi voinut kirjoittaa suoraan sivuun teksteinä eikä kuvia olisi tarvinnut tehdä. Hämmentävää.

Yhden pahimmista ongelmista sivustolla aiheuttavat useat (suomenkielisellä etusivulla neljä) käytetyt kuvakartat. Kun vaihtoehtoista tekstiä ei tarjota, joutuu tekstiselainta käyttävä arvailemaan ja kokeilemaan, mitä kuvakarttojen takaa mahtaa löytyä.

Sivujen dokumenttityypiksi ilmoitetaan XHTML 1.0 Transitional, joka ei toteudu. XHTML-validaattori ilmoittaa 26 virheestä. CSS-validaattori antaa ainoastaan parikymmentä varoitusta, mikä on hyvä saavutus.

Sivusto on toteutettu perinteisellä, monipolvisella taulukkotaitolla. Taulukkotaitolla tehtyjen sivujen tiedostokoot ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin CSS-taitolla toteutettujen. Mitä suurempi tiedosto, sitä hitaampi lataus. Myös taulukkojen semanttisesta merkityksestä voitaisiin keskustella. Onko HTML:n suositusten mukaista ja kieliopillisesti oikein käyttää taulukoita sivun taittamiseen?

Sivujen otsikoita ei ole merkitty otsikoiksi vaan kaikki teksti on â?? sinänsä oikein â?? sijoitettu kappale-elementteihin, joille on määritelty luokat käyttötilanteen mukaan. Otsikot on muotoiltu otsikon näköisiksi CSS:lla. Toisin sanoen, tälläkään sivustolla ei voi puhua varsinaisesta rakenteesta.

Lax-materiaalia voi tilata lomakkeella, joka on taitettu osittain taulukolla. Lomakkeen saavutettavuutta parantavia elementtejä ja niiden attribuutteja on käytetty kitsaasti ja tyhjennä-painike on isompi kuin lähetä-nappi. Painikkeista erehtyminen tärisevällä kädellä on kovin helppoa.

Erikoista mainittavaa löytyy lomakkeesta, jonka avulla voi ilmoittautua Laxin tukijoukkoihin. Lomakkeeseen voi antaa itsestään erilaisia henkilötietoja ja valintalaatikolla ilmoittaa sukupuolensa. Käyttäjä voi valita onko mies, nainen vai molemmat. XHTML-koodissa mies-vaihtoehdolle annetaan oletusarvo: value="VALITTU".


Lue myös artikkelisarjan ensimmäinen ja kolmas osa.

Presidenttiehdokkaiden kampanjasivut – osa 1

Kirjoittaja Mikko Kekki (sit.) on vasemmistokristillinen viherporvari.


Suomen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivä on 15.1.2006. Ehdokkaat ovat saaneet ehdokasnumeronsa, joten kampanja käy jo kuumana. Tulevan kuukauden aikana voi olla hankala olla törmäämättä ehdokkaisiin tai heidän tukijoihinsa kadulla tai mediassa.

Katsastamme nyt, miten ehdokkaitten kampanjasivustot pärjäävät web-standardeissa ja saavutettavuudessa. Kantaaottamattomasti istuvan presidentin vaalilausetta lainatakseni: vaaleissa valitaan koko kansan presidenttiä, joten ehdokkaiden sivustojen pitäisi olla optimitilanteessa kenen tahansa äänestäjän saavutettavissa millä tahansa päätelaitteella.

Kahdeksan ehdokkaan sivustot tutkittiin ehdokasnumeroinnin osoittamassa järjestyksessä ja tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen juttu eli tämä lukemasi käy läpi Bjarne Kalliksen ja Sauli Niinistön sivustot. Kakkososassa tutkaillaan Timo Soinin, Heidi Hautalan ja Henrik Laxin sivuja ja kolmannessa osassa ruoditaan Matti Vanhasen, Arto Lahden ja Tarja Halosen kampanjasivustoja.

Epätieteellisessä tutkimuksessa käytettiin pikatarkistusmetodia. Se tarkoittaa, että sivujen HTML:n ja CSS:n mahdolliset virheet ja ongelmakohdat tutkittiin ja sivujen saavutettavuus arvioitiin pintapuolisesti. Jälkimmäinen tehtiin silmämääräisesti ja tutkittiin muun muassa sitä, miten sivut toimivat ilman Javascriptiä ja kuvia. Tällä tavalla yritettiin samaistua muun muassa näkövammaisten tapaan selata sivuja.

Tässä artikkelissa ei pyritä tyhjentävään saavutettavuustutkimukseen, vaan raapaistaan ainoastaan pintaa ja yritetään tuoda esiin ilmeisimpiä ongelmakohtia tai ilon aiheita luettelomaisesti sitä mukaa, kun ne on huomattu. Tutkimuksessa ei ole pyrittykään tasapuolisuuteen tai vertailuun, vaan sivuja on kahlattu yksittäistapauksina. Joistakin sivuista on enemmän sanottavaa kuin toisista, mutta nekin sanomiset on tässä kirjoituksessa yritetty selittää ja esittää esimerkkejä, miksi jokin asia on hyvä ja jokin toinen ei niin hyvä.

Saavutettavuuden monitahoisuuden vuoksi asioita voi tarkastella monella eri tapaa. Siksi tähänkin artikkeliin voi jättää kommentteja ja huomautuksia.

Bjarne Kallis, 2, Suomen Kristillisdemokraatit

Kampanjasivu: www.bjarnekallis.net

Bjarne Kalliksen sivut on tehty perinteisellä taulukkotaitolla dokumenttityypillä HTML 4 Transitional. Dokumenttityypin merkinnässä on pieni virhe, joten HTML-validaattori ei tunnista sitä. Samoin saattaa käydä joillekin selaimille, jotka asettavat näillä sivuilla itsensä yhteensopivuustilaan, joka saattaa muun muassa hidastaa sivujen latautumista.

Kalliksen kampanjasivujen intro-sivu ilman kuviaSivustossa käytetään niin sanottua intro-sivua, josta käyttäjä voi valita haluaako lukea ehdokkaasta suomeksi vai ruotsiksi. Kun intro-sivun avaa ilman kuvia, ei siinä näy mitään.

Sivujen kieli on unohtunut merkitä koodiin kummassakin kieliversiossa. Tämä on ongelmallista esimerkiksi sellaisille puheselaimille, jotka yrittävät valita lukukielen HTML:n ilmoituksen mukaan. Jos suomea lukee englanniksi, kuulostaa se erikoiselta.

Hyvää sivujen HTML:ssa on, että otsikoita on merkitty oikein otsikkotageilla. Alasivujen pääotsikot ilmoitettu h1:llä. Myös tekstikappaleet ovat suurimmaksi osaksi p– eli kappale-elementeissä. Jonkinlainen semanttinen rakenne alasivuilla siis on, mitä ei voi sanoa etusivusta.

Sivu, jolla on järkevä semanttinen rakenne, käyttää HTML:n elementtejä ja attribuutteja siihen, mihin ne on tarkoitettu. Otsikkoelementeillä merkitään otsikot, kappale-elementeillä tekstikappaleet, lista-elementeillä listat, taulukko-elementeillä taulukot ja niin edelleen. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun selataan sivua ilman tyylitiedostoa. Näin otsikot erottuvat leipätekstistä ja listat näkyvät listoina, ei vaikkapa yhtenäisenä tekstipötkönä.

HTML-validaattori löytää suomenkielisestä etusivusta 32 virhettä, joista osa viittaa kuvista puuttuviin alt-attribuutteihin. Varsinainen etusivukin luottaa kuviin ilman alt-attribuuttia, joten ilman kuvia sivuja tarkastellessa ei voi olla varma, millä sivulla mahdetaan liikuskella. CSS-validaattori ilmoittaa kuusi virhettä ja useita kymmeniä varoituksia, joista suurin osa varoittaa, että taustaväriä ei ole ilmoitettu.

Virheellinen koodi saattaa hidastaa sivun latausta, kun selain joutuu arvailemaan, miten sivu olisi tarkoitus näyttää. Virheet saattavat aiheuttaa yllätyksiä erilaisilla laitealustoilla ja selaimilla. Yhdelle selaimelle tehty ominaisuus voi olla toiselle selaimelle virhe. Siksi on kehitetty standardi, jota seuraamalla pystyttäisiin ongelmatilanteet ennakoimaan paremmin.

Navigoinnin hover-efekti on toteutettu Javascriptillä, joten jos käyttäjän selaimessa ei ole Javascript päällä, ei tätä käytettävyyttä lisäävää efektiä näy. Aktiivinen sivu on sen sijaan osoitettu selkeästi vaihtuvalla taustavärillä.

Sivujen kirjasin on asetettu kiinteäksi 12 pikseliin. Tämä saattaa vaikeuttaa muun muassa Internet Explorerilla sivuja katsovien heikkonäköisten käyttäjien tekstin näkemistä, koska kirjasimen nopea kasvattaminen on hankalaa. Päänavigoinnin tekstit ovat kuvia, joten niiden kokoa ei voi muuttaa lainkaan.

Koko sivu on tehty 932 pikselin leveyteen. Erikoiseksi tämän tekee se, että varsinkaan alasivuilla ei sisältöä riitä edes 600 pikseliin. Silti sivun osia työnnetään pienemmältä ruudulta katsovilta piiloon.

Linkkivärinä käytetään pääasiassa haaleata sinistä, mutta joillakin alasivuilla väri onkin musta. Tällaiset linkit erottuvat varsinaisesta tekstistä alleviivauksella ja lihavoinnilla. Samaan aikaan jotkin väliotsikot on merkitty linkkivärillä, vaikka otsikoissa ei linkkejä olekaan. Epäjohdonmukainen värien käyttö hämää käyttäjää ja vaikeuttaa linkkien löytämistä. Navigointia lukuunottamatta tekstin värinä on käytetty mustaa valkoisella taustalla.

Erikoisena yksityiskohtana pitää mainita Kalliksen sivujen osoitteisto. Se on periaatteessa kunnossa ja helposti ymmärrettävä, mutta jostain syystä navigoinnin linkkien kautta alasivuille siirryttäessä osoitteiden loppuun tulee sisällönhallintaohjelmiston käyttämä id-numero, esimerkiksi nettipäiväkirjan osoite on www.bjarnekallis.net/fi/nettipaivakirja/?id=67. Osoitteet toimivat toki ilman id-numeroakin.

Sauli Niinistö, 3, Kansallinen Kokoomus

Kampanjasivu: www.niinisto.net

Sauli Niinistön vaalisivustossa tavoitellaan XHTML 1.0 Transitional-dokumenttityyppiä CSS-taitolla. Taitto kärsii niin sanotusta divitismistä, joka on yleinen ongelma sivuissa, jotka on taitettu CSS:n avulla, mutta ei ole muistettu ottaa huomioon XHTML:n peruskielioppia. Divitismin vaivaamilla sivuilla div-elementtiä käytetään liioitellusti ja väärin tilanteissa, joissa pitäisi käyttää semanttisesti järkevää merkintää.

Käsittelyssä olevalla sivulla navigoinnin merkkaus on hyvä esimerkki divitismistä. Jokainen navigoinnin linkki on omassa lohkossaan eikä listassa. Navigointi on kuitenkin lista linkkejä. Divitismin seurausta on, että tämänkin sivuston alasivuilla on semanttinen rakenne vain osittain.

Niinistön kampanjasivujen etusivu ilman kuvia ja JavascriptiäEtusivu pyrkii visuaaliseen näyttävyyteen, joten se luottaa isoihin kuviin ja Flashiin. Flashia hallitaan Javascriptillä, joten ilman kuvia ja Javascriptiä katsellessa näkyy sivulla paljon tyhjää. Pitää kelata sivua tarpeeksi alas, että löytää jotain sisältöäkin.

XHTML-validaattori ilmoittaa 20 virheestä ja CSS-validaattori antaa useita kymmeniä varoituksia, muttei yhtään varsinaista virhettä. XHTML:iin on kirjoitettu runsaasti Javascriptia, jonka kommentoinnissa on käytetty väliviivarivejä. Tämä aiheuttaa sen, että jotkut validaattorit tulkitsevat väliviivarivit virheellisiksi moninkertaisiksi kommenteiksi.

Etusivun lomakkeen rakenne on yleisestä käytännöstä poikkeava. Sarkainjärjestys ei ole looginen, joten tab-näppäimellä kentästä toiseen pääseminen vaatii tarkkaavaisuutta. Jos lomake rakennetaan tällä tavalla, kannattaisi käyttää tabindex-attribuutteja, joiden avulla sarkaimella kentästä toiseen hyppiminen sujuisi loogisesti ja sujuvasti.

Lomake käyttää input-kentissä name-attribuuttia, vaikka sivulla käytetyn koodin suosituksissa vaaditaan id-attribuuttia. label-elementin for-attribuutin käyttö on nyt turhaa, koska label ei toimi halutulla tavalla. Jos id-attribuuttia olisi käytetty oikein, voisi käyttäjä merkitä valintalaatikon pelkästään labelin tekstiä klikkaamalla. Tämä olisi hyödyllistä varsinkin motorisista ongelmista kärsiville käyttäjille, koska klikkauspinta-alaa olisi enemmän ja oikeaan kohteeseen olisi helpompi osua.

Erityistä saavutettavuuden kannalta ongelmallista mainittavaa ovat videoesitykset ja vaalikiertuekalenteri, jotka on toteutettu flashilla eikä tekstivastinetta tai tekstitystä ole tarjottu. Nyt näkövammaiset eivät saa näistä sivun osasista irti mitään.

Niinistön sivujen osoitteisto on hankalaa. Toki pahempaakin on nähty mutta osoitteen http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=view&id=123&Itemid=26 kaltaiset rimpsut olisi voinut siistiä oikeilla asetuksilla jo palvelimella. Lyhyet ja ennen kaikkea helposti ymmärrettävät osoitteet olisivat jo ehdokkaan itsensä kannalta hyvät, koska sellaisiin osoitteisiin on helppo viitata.

Linkkivärinä käytetään tummaa punaista, joka ei erotu kunnolla leipätekstistä, joka on mustaa. Tekstin taustaväri on harmaa. Tämä saattaa aiheuttaa joillekin käyttäjille vaikeuksia nähdä tekstiä varsinkin, koska tekstikoko on pieni ja rivivälit ahtaat, mikä taas hankaloittaa esimerkiksi lukihäiriöisten mahdollisuutta saada tekstistä selvää.

Kirjasin on asetettu kiinteään 12 pikselin kokoon. Uudemmissa selaimissa, kuten Firefoxissa tai Safarissa, fontin kokoa on helppo suurentaa näppäimistöltä. Windowsissa painetaan yhtäaikaa control- ja + -näppäimiä ja Macissa omena- ja + -näppäimiä. Jos näin tekee Niinistön sivuilla, katoaa navigointipalkki jäljettömiin. Tämä johtunee osittain siitä, että taiton leveys on kiinteä 900 pikseliä. Näitä sivuja ei ole tarkoitettu katseltavaksi pienillä ruuduilla tai oletusta isommalla fontilla.

Erikoisuutena mainittakoon Niinistön blogissa sivun alareunan arkistonavigointi, joka on englanniksi.


Lue myös artikkelisarjan toinen ja kolmas.

Saavutettavuus ja suomalaispuolueiden sivut

Kirjoittaja: Yoji Hirabayashi. Tämä on muokattu versio artikkelista, joka on julkaistu aiemmin Tämä on minun! blogissa 9.6.2004.

Ennenkuin jatkat lukemista, tutustu ensin artikkelissa Suomalaispuolueiden sivut syynissä raportoituihin testeihin ja niiden tuloksiin. Tässä artikkelissa käsitellään samoja sivustoja esteettömyyden kannalta.


Sisältö

Sivustot jotka testattiin

Alunperin tarkoituksenani oli testata kaikki sivut WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines) määrittelemien (minimi)suositusten pohjalta, Taso 1, ja tarkistaa sivustojen perussaavutettavuus. Se olisi kuitenkin vaatinut päivien työn, joten tarjoilen yksinkertaistetun version. Artikkelin pyrkimyksenä onkin vain valistaa ja ohjata esimerkein välttämään erilaiset esteet tiellä kohti saavutettavampaa web-julkaisua.

Puolueet kertovat olevansa jokaisen kansalaisen asialla. Tämä käsittääkseni tarkoittaa myös mm. näkövammaisia, joita pelkästään Näkövammarekisterin vuosikirjan 2002 mukaan oli sen julkaisuhetkellä Suomessa vähintään 80 000. Näkövammaisten lisäksi muita esteellisiä käyttäjäryhmiä ovat henkilöt, joilla on liikunnallisia ja motorisia ongelmia, kognitiivisia haittoja tai kuulovamma. Esteetön web-suunnittelu parantaa usein kaikkien käyttäjäryhmien vierailukokemusta, ei vain erilaisista rajoitteista kärsivien.

ALTittomat kuvat ja kuvalinkit

Ensimmäisenä tarkistin käytettyjen kuvien ja grafiikan merkkauksen. Masentavaa. Yksikään testatuista puoluesivustoista ei läpäissyt W3C:n saavutettavuus-minimisuosituksia (taso 1). Yleisin puute oli kuvista puuttuva alt-attribuutti, (informatiivinen) teksti, joka näytetään mikäli kuvia ei syystä tai toisesta ladata. Pahimmillaan informatiivisessa kuvassa vaihtoehtoisena tekstinä käytetään geneeristä ”kuva”-sanaa, se puuttui tai oli tyhjä.

Keskusta.fi ja puutteelliset alt-tekstit Ohessa kuva Keskustapuolueen etusivusta merkkipohjaisella links-selaimella katsottuna, jossa ongelma esittäytyy ikävällä tavalla. Kyseessä on sivun navigoinnissa käytetty kuva, josta puuttuu vaihtoehtoinen teksti. Tätä esiintyi jokaisella testatulla sivulla, puolueesta riippumatta.

Koristeelliset kuvat (vailla informaatio-arvoa) tulisikin esittää CSS:n avulla (mikäli mahdollista), jolloin niistä ei aiheudu ylimääräistä haittaakaan.

Rakenne

Toinen silmiinpistävä puute pinnan alla oli lähes täydellinen rakenteen puute. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti sivuston sisällön kartoittamista ja haettavan tiedon saantia. Yksinkertaisin tapa korjata asia on luoda dokumentit rakenteellisiksi. Otsikot myös merkataan otsikoiksi (käytössä kuusi tasoa h1…h6), kappaleet kappaleiksi (p), listat listoina (ul, ol) ja taulukkomuotoinen data luonnollisesti taulukoihin (ja merkkaamalla se hyvin). Roger Johansson on kirjoittanut yksityiskohtaisen artikkelin aiheesta [en]. Eriasteisia tekstin korostuksia varten käytössä on myös em(phasis) ja strong.

Looginen merkkaus ja rakenteellisuus yleensä takaavat sen, että sivustoa on miellyttävä käyttää myös vanhemmilla ja erikoisemmilla selaimilla. CSS:n avulla voidaan toteuttaa myös visuaalisesti näyttäviä web-sivuja.

Eräs yleistymään päin oleva tapa (loogisen rakenteen omaavissa dokumenteissa) on ns. skip navi-linkki dokumentin alussa, jonka avulla voidaan hypätä suoraan siihen tärkeimpään eli sisältöön. Tämä helpottaa myös pienillä päätelaitteilla (mm. PDA ja matkapuhelimet) sivustolla vierailevan selaajan elämää.

Liberaalien sivuilta löytyi yritystä, mutta yritys on jäänyt vain yritykseksi. Kehysvetoisia sivustoja en edes tarkistanut, koska kehykset itsessään ovat niin ongelmallisia.

Kytke CSS pois käytöstä ja suuntaa selain Kristillisdemokraattien sivuille.

Kehykset

Kehysten käyttö on vähenemässä, mutta sitä ei vertailua tehdessä uskoisi. Esimerkiksi Suomen Kansan Sinivalkoiset ja Suomen Kristillisdemokraatit turvautuvat niiden käyttöön sivustollaan. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten annan kuvan puhua puolestani [aukeaa uuteen ikkunaan]:

Suomen Kristillisdemokraattien sivuilla on huonosti nimetyt kehykset

Myös Suomen Kommunistinen Puolue, ja Perussuomalaiset käyttävät kehyksiä ja vastaavia ongelmia esiintyy myös niillä. Missä noframes ja hyvin nimetyt kehykset?

Jukka Korpelan Miksi kehykset sopivat Webiin huonosti.

Paremmat taulukot

Taulukot. Taulukot, taulukot, taulukot. Niitähän riitti. Koska niiden käytöstä web-taitossa kiistellään ainakin seuraavat 5 vuotta, ehdotankin vain yksinkertaisempaa ja paremmin saavutettavaa tapaa:

  • Merkkaa datataulukko hyvin käyttämällä asianmukaisia tageja ja attribuutteja (summary, caption, th, scope jne). Jos taulukkoa käytetään pelkästään asetteluun, älä käytä esteettömyyttä parantavia ominaisuuksia.
  • Tutustu Roger Johanssonin erinomaiseen ja kattavaan oppaaseen taulukoista Bring on the Tables [en].
  • Pidä taulukko kevyenä välttämällä sisäkkäisiä taulukoita (niille ei pitäisi olla tarvetta).
  • Tuota taulukon sisältö lineaarisesti: Creating Accessible Tables: Content Linearization [en].
  • Siirrä esitysasun määritykset CSS-tiedostoon.

Absoluuttiset fonttikoot

Useilla sivuilla oli kirjasimen koko asetettu absoluuttisina mittayksikköinä. Tämä aiheuttaa ongelmia varsinkin heikkonäköisille henkilöille, jotka ovat riippuvaisia Microsoftin Internet Explorer-selaimesta. Kyseisiä mittayksiköitä käytettäessä se ei anna käyttäjän suurentaa kirjainkokoa. 11px:n (jopa 10px:n) arial-fontti on liian pieni leipätekstin lukemiseen.

Pyri välttämään leipätekstissä ja muussa tärkeässä tekstissä absoluuttisia mittayksiköitä. Käytä sen sijaan suhteellisia mittoja (esim em ja prosentit).

Mitä jäi käteen?

Ilkeämpi henkilö saattaisi jopa väittää, että puolueet ovat unohtaneet ryhmän äänestäjiänsä, valikoivat heidät vaikeuttamalla ja jopa estämällä sivuille pääsyn ja tiedonhaun muilta kuin etukäteen valitsemaltaan käyttäjäryhmältä. Koska me emme täällä ole ilkeitä, tyydymme vain valistamaan ja hellästi ohjaamaan kohti vähemmän esteettömiä sivuja.

Lopuksi, vaikka vastuu saavutettavuudesta kuuluu yhtälailla palvelun tilaajalle kuin palvelun toteuttajalle, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että palvelun toteuttajan tulee pitää huoli siitä, että yksinkertaiset perusasiat ovat kunnossa. Ilman lisähintaa.

Lähteet

Kirjoituksen apuna on käytetty mm. seuraavia lähteitä ja resursseja: