Saavutettavaa viestintää

Syksyn ja alkutalven aikana on kuulunut paljon uutisia selkokielestä ja saavutettavasta viestinnästä, kun eri tahot ovat yhtäkkiä innostuneet pitämään kilpaa selkokieleen liittyviä webinaareja ja koulutuksia. Ehkä suurin saavutettavaan ja selkokieliseen viestintään liittyvä tapahtuma oli marraskuun alkupuolen Saavutettava viestintä -kirjan julkaisu. Saavutettavuuteen liittyvää kirjallisuutta julkaistaan Suomessa niin vähän, että jokainen julkaisu on maininnan arvoinen, eikä toki vähiten siksi, että kirja on varsin mainio teos saavutettavamman viestinnän saloihin.

Saavutettava viestintä -kirja
Marraskuun alkupuolella julkaistu Saavutettava viestintä -kirja.

Kirjan esittelyteksti kertoo: Saavutettava viestintä esittelee käytännönläheisesti ja konkreettisesti, millaisia keinoja erilaisten rajoitteiden ylittämiseen on. Tulkkaus- ja käännöspalvelujen ohella saavutettavuus voi tarkoittaa viestinnän monipuolista hyödyntämistä. Voisiko oikeudellisen tekstin esittää sarjakuvan muodossa? Teos myös osoittaa, että saavutettavuus palvelee kaikkia. Esimerkiksi julkisten palvelujen tekstejä tarvitaan usein monella kielellä. Selkokielinen teksti on helpompi konekääntäjälle, mikä voi vaikuttaa sen kääntämiskustannuksiin.

Kirjan esipuheessa mainitaan, että viestinnän monimuotoisuus on yksi saavutettavuuden rakentamisen avainkäsitteistä. Tämä toteutuu hienosti jo kirjassa itsessään, sillä kirjoittajia ja näkökulmia on monta. Vaikka en ole ihan koko kirjaa vielä ehtinyt lukea, niin uskallan suositella sitä lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Jos selkokieli kiinnostaa, niin vielä tänään ehtii ilmoittautua Vaasan kesäyliopiston järjestämälle Selkokielellä selkenee! -kurssille. Kurssi on maksullinen, mutta varsin kohtuuhintainen. Vastaavia koulutuksia ei ihan ruuhkaksi asti ole, joten kannattaa tarttua tilaisuuteen. Muita selkokielen koulutuksia löytyy esimerkiksi Selkokeskuksen koulutuskalenterista.

Vieraskynä: Poimi selkokielestä parhaat palat verkkokirjoittamiseesi

Selkokieli on suomen kielen supistettu muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi tietyn kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Saavutettavan tekstin kirjoittaminen vaatii tekstin tuottajalta kirkasta ajatuksenjuoksua ja paljon raakaa työtä. Sisältö on pilkottava sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoiltava se lukijalle järkevässä järjestyksessä. Parhaat tekstit on myös paketoitu kauniisti, jotta ne houkuttelevat lukemaan ja helpottavat asian sisäistämistä.

Lue alta Selkokeskuksen suosituksiin pohjautuvia vinkkejä, ja hyödynnä niitä omassa verkkokirjoittamisessasi.

1. Näkökulma ja rajaus

Selkokielen yleisöksi ajatellaan usein tiettyjä erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat, koululaiset, vanhukset tai kehitysvammaiset. Asiantuntija- tai kuluttajaviestinnässä kohderyhmä ei useinkaan ole näin tarkasti määritelty, mutta niissäkin jokaisen valinnan tulisi lähteä kohderyhmän tarpeista.

Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Onko aihe relevantti ja kiinnostava kohdeyleisölleni juuri nyt ja tässä kanavassa?
  • Paljonko voin olettaa lukijoiden tietävän aiheesta ennakkoon?
  • Onko lukijoilla aiheesta ennakkokäsityksiä, joita haluan vahvistaa tai murtaa?
  • Miksi on tärkeää kirjoittaa juuri tämä teksti?

2. Tiedon määrä ja visualisointi

Yleissääntö on: pitäydy pääkohdissa ja karsi rönsyt. On parempi, jos lukijasi sisäistää muutaman pääasian kuin että hänen huomionsa hajautuu tärkeiden ja vähäpätöisempien asioiden kesken. Verkkoteksteissä on kätevää tarjota halukkaille pääsy lisätietoihin linkkien kautta.

Mieti tiedon määrää sekä kokonaisuutena että pienempien merkitysyksikköjen tasolla:

  • Pidä virkkeet ja kappaleet lyhyinä, ja kerro niissä yksi asia kerrallaan.
  • Käytä toiston voimaa, mutta maltilla.
  • Asettele teksti ilmavasti.
  • Hyödynnä selkotaiton periaatteita, joissa huomioidaan muun muassa typografia, rivitys ja palstoitus, tausta ja värit sekä visuaaliset elementit.

3. Rakenteet ja jäsentely

Tekstiä jäsennellessä pidä tiukasti kiinni punaisesta langasta. Tavoittele helppoa silmäiltävyyttä:

  • Käytä kuvaavia otsikoita ja väliotsikoita.
  • Hyödynnä luetteloja.
  • Etene aiheen käsittelyssä johdonmukaisesti.
  • Suosi suoraa sanajärjestystä.

Suomen kieli mahdollistaa monenlaisia taivutusmuotoja ja pitkiä määritejonoja. Hyviä uutisia: kaikkia näitä mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää! Erityisesti verkkoteksteissä kannattaa suosia yksinkertaisuutta. Esimerkiksi hankalan sijamuodon välttäminen voi onnistua vaihtamalla verbiä.

VINKKI! Pääasioiden hahmottamista voi auttaa, jos järjestelet sisällön itsellesi pieneksi luurangoksi tai ajatuskartaksi ennen kirjoitustyön aloittamista.

4. Sananvalinta

Saavutettavan tekstin sananvalinta on harkittua niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käytä lyhyitä ja yleisesti tunnettuja sanoja.
  • Suosi mieluummin konkreettisia kuin abstrakteja sanoja.
  • Jos tilanne vaatii ammattitermin tai muuten vaikean sanan käyttämistä, selitä se.
  • Varo substantiivitautia. Mieluummin vähennä substantiivien määrää ja käytä nasevaa verbiä.
  • Kirjoita lyhenteet auki.

VINKKI! Tekstin työstämisen loppusuoralla voi olla avuksi, jos kampaat tekstin vielä kertaalleen läpi miettien jokaisen sanan kohdalla, onko se todella tarpeellinen.

5. Sävy ja puhuttelu

Saavutettava teksti on lukijaa kunnioittava ja motivoiva. Selkokielellä tai selkeällä yleiskielellä kirjoittaminen ei tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsä. Tekstissä saa näkyä persoona, ja se usein auttaakin viemään viestiä paremmin perille.

Saavutettava teksti on kiinnostava ja ajatuksia herättävä, joskus yllättäväkin. Käytä vertauskuvia harkiten ja konkretisoi viestiäsi aina kun mahdollista. Pidä kohderyhmä mielessä joka käänteessä.

Hyvä tapa tarkistaa tekstisi toimivuutta on lukea sitä ääneen tai parhaassa tapauksessa luettaa se ennakkoon kohderyhmän edustajalla.

Lähteitä:

Selkokirjoitusohjeita ja konkreettisia tekstiesimerkkejä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/

Arvioi tekstisi selkokielisyyttä selkomittarin avulla: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Selkokielikoulutuksia: https://selkokeskus.fi/koulutukset/

Leskelä, Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 2019.

 

Tiina Leivo

Kirjoittaja Tiina Leivo on viestintäyrittäjä, kääntäjä ja selkomukauttaja, jonka mielestä verkkoteksti ei ole valmis silloin kun siihen ei ole lisättävää, vaan silloin kun siitä ei saa enää mitään pois.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.