Vieraskynä: Kuvien ALT-tekstit

Tässä tekstissä käydään läpi, mikä on ALT-teksti ja mihin sitä tarvitaan. Toisaalta pohditaan myös sitä voiko niistä olla jopa jossain tilanteessa haittaa saavutettavuuden kannalta. Lopuksi annetaan vielä vinkkejä ALT-tekstien laatimiseen.

Mihin ALT-tekstejä tarvitaan?

ALT-tekstit eli alternative text tarkoittaa nimensä mukaisesti vaihtoehtoista tekstiä. Se ei ole oletuksena kuvan yhteydessä näkyvä kuvateksti tai kuvan otsikko, eikä se ole tarkoitettukaan näkymään kaikille käyttäjille.

Yleisesti ajatellaan, että saavutettavuuden kannalta olisi tärkeää, että jokaisella kuvalla olisi oma ALT-teksti. Myös saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kaikelle ei-tekstimuotoiselle verkkosisällölle tarjotaan tekstivastineet. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat lukevat tavallisesti tekstivastineen henkilölle, joka käyttää sivustoa sellaisen avulla.

ALT-teksteistä voi olla hyötyä saavutettavuuden lisäksi myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Hakukoneet, kuten Google, löytää kuvien vaihtoehtoiset teksti. Usein noihin teksteihin saadaan sisällytettyä esimerkiksi keskeisimpiä hakusanoja, mikä voi nostaa verkkosivun sijoitusta hakutuloksissa tai saada näkyvyyttä myös kuvahaun tuloksiin. Vaihtoehtoisista teksteistä voi olla hyötyä myös tilanteissa, joissa käyttäjän selain ei syystä tai toisesta lataa kuvaa, silloin käyttäjä näkee vaihtoehtoisen tekstin.

Hyödyttääkö ALT-tekstit aina saavutettavuutta?

ALT-tekstejä täytyy aina harkita tapauskohtaisesti, koska joissain tilanteissa niistä voi olla jopa haittaa saavutettavuuden kannalta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikilla sivuston kuvilla on ALT-teksti ja kuvia on todella paljon, voi sen lukeminen ruudunlukuohjelmalla mennä todella raskaaksi.

On myös hyödytöntä tehdä tarpeetonta toistoa erilaisten kuvakkeiden, kuten sosiaalisen median ikoneiden osalta. Tuo tuskin mitään lisäarvoa, että ruudunlukija toistaa jokaisen sosiaalisen median kanavan nimeä useampaan kertaan.

Tarvitseeko ALT-teksti määrittää jokaiselle kuvalle?

Aina ei ole tarpeen määrittää kuville ALT-tekstiä. Sitä ei tarvita esimerkiksi silloin, jos kyseessä on puhtaasti koristekuva tai muuten täysin merkityksetön kuva muun sisällön kannalta. Jos tekstivastike olisi täysin sama kuin esimerkiksi kuvateksti, silloin on yleensä perusteltua jättää se kirjoittamatta.

Jos ALT-tekstin haluaa jättää tyhjäksi, se on tärkeää tehdä oikein. Muussa tapauksessa osa ruudunlukuohjelmista lukee kuvan tiedostonimen vaihtoehtoisen tekstin puuttuessa. ALT-tekstin voi jättää tyhjäksi merkinnällä: alt=””

Koriste- tai kuvituskuvat

Kuvituskuvia saatetaan käyttää elävöittämään sisältöä ja toisaalta kiinnittämään lukijan huomion. Jos kyseessä on tekstin kannalta täysin merkityksetön kuva tai puhtaasti koristekuva, voi tekstivastikkeen pois jättäminen olla perusteltua.

Erilaisia koristekuvia suositellaan lisäämään mahdollisuuksien mukaan suoraan taustaan. Tällaisia voisivat olla erityisesti esimerkiksi erilaiset tekstiä jaksottavat kuvaelementit tai erilaiset ikonit.

W3C Web Accessibility initiative on koonnut sivustolleen hyviä käytäntöjä koskien koristekuvien ALT-tekstejä: https://www.w3.org/WAI/tutorials/images/decorative/

Taulukot ja listat

Erilaiset taulukon tai listan sisältävät kuvat voivat olla myös haastavia tekstivastikkeiden kannalta, ja siksi ne kannattaakin ensisijaisesti toteuttaa suoraan HTML-taulukkona tai -listana. Ruudunlukuohjelmat osaavat lukea suoraan HTML-taulukoita.

Infografiikat

Paljon tekstiä sisältävät infografiikat ovat myös haastavia ALT-tekstien kannalta, sillä niiden teksteistä tulee helposti todella pitkiä. Kannattaakin aina ensimmäisenä tarkistaa löytyvätkö keskeiset sisällöt jo muusta tekstistä. Mikäli löytyvät, voi ALT-tekstissä mainita vain infografiikan aiheen ja sen, että sisältö löytyy tekstinä sivulta. Jos sisältö ei löydy muusta tekstistä, täytyy se kirjoittaa mahdollisimman napakasti tekstivastikkeeseen.

Kuvat, jotka sisältävät linkin

Linkkinä toimivat kuvat tarvitsevat yleensä tekstivastikkeen, sillä jos linkin sisältävälle kuvalle ei ole lisätty ALT-tekstiä, lukee ruudunlukuohjelma yleensä linkin osoitteen kirjain kerrallaan. Hyvä tekstivastike tällaiselle kuvalle voisi olla esimerkiksi lisätietoja aiheesta x. Sanaa linkki ei ole tarpeen kirjoittaa erikseen, koska ruudunlukuohjelmat tunnistavat myös linkit.

Millainen on hyvä ALT-teksti?

Hyvä ALT-teksti tarjoaa mahdollisimman tarkkaa tietoa kuvasta, mutta ei toista sivuston muuta sisältöä kuten kuvatekstiä. Vaihtoehtoisen tekstin tulisi myös liittyä muuhun sisältöön, eli se ei voi olla täysin irrallinen muusta sisällöstä.

Mieti, onko kuvan sisältöä kerrottu jo ympäröivässä tekstissä ja mitä jää kertomatta, jos kuvaa ei näe. Näiden pohjalta on hyvä lähteä kirjoittamaan tekstivastinetta kuvalle.

Huomioi kontekstin ja ympäröivän tekstin

ALT-tekstiä laatiessa tulisi huomioidaan, mikä kuvan tarkoitus kyseisessä kontekstissa on. Samalla kuvalla voi olla eri yhteyksissä hieman erilaisia tekstivastikkeita, joten kannattaakin pohtia, mikä kuvassa on merkittävää juuri kyseisessä kontekstissa. Onko se esimerkiksi kuvassa olevat henkilöt vai ennemmin se, mitä kuvan henkilöt tekevät?

Tekstivastikkeen tyyli tulisi olla myös mahdollisimman lähellä muun tekstin tyyliä. Kannattaakin käyttää sellaista sanastoa, joka sopii muuhun tekstiin.

Selkeä kieli ja lyhyet lauseet

Tekstivastike tulisi kirjoittaa mahdollisimman napakasti ja selkeästi. Siinä kannattaa käyttää lyhyitä lauseita ja mahdollisuuksien mukaan sanojen perusmuotoja. Kielen ei kuitenkaan kannata olla tökeröä, vaan se täytyy aina kirjoittaa ihmistä ajatellen. Tekstissä tulisi käyttää aina myös oikeaa kirjoitusasua välimerkkeineen.

Älä kirjoita ALT-tekstiin sanoja kuvassa tai linkkiä, vaikka kyseessä olisikin linkki. Erilaiset ruudunlukuohjelmat tunnistavat niin kuvat kuin linkitkin ja kertovat niistä ohjelman käyttäjälle. Jos tekstivastine alkaa vielä sanalla kuvassa, tulee siitä vain turhaa toistoa.

Neutraali kuvaus

Vältä tulkintaa ja pyri kirjoittamaan kuvasta mahdollisimman neutraali kuvaus, etenkin, jos kyseessä on jonkun muun valitsema kuva. Kuvan konteksti kannattaa tietenkin huomioida ja mahdollisuuksien mukaan myös sanoma, mitä kuvalla halutaan juuri kyseisessä kohdassa välittää.

Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.

Katsotaan, millainen ALT-teksti yllä olevalle kuvalle sopisi:

Välttävä: alt=”Koira”

Parempi: alt=”Koira leikkii nurmikolla.”

Paras: alt=”Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.”

 

Viisi pikavinkkiä ALT-tekstin laatimiseen

  1. Mieti, mitä tietoa jää saamatta ilman kuvaa ja kirjoita se ALT-tekstiin.
  2. Älä toista sisältöä, joka löytyy jo jossain muodossa sivustolta.
  3. Suosi lyhyitä virkkeitä ja selkeää kieltä.
  4. Käytä oikeaa kirjoitusasua.
  5. Kirjoita mahdollisimman neutraali kuvaus.

 

Juuso KatajaKirjoittaja Juuso Kataja on Zoner Oy:n markkinointipäällikkö. Zoner on kotimainen hostingpalveluita tarjoava yritys, jonka kautta saa verkkotunnuksia, WordPress-optimoituja palvelimia, webhotelleja ja sähköposteja.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Vieraskynä: Poimi selkokielestä parhaat palat verkkokirjoittamiseesi

Selkokieli on suomen kielen supistettu muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi tietyn kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Saavutettavan tekstin kirjoittaminen vaatii tekstin tuottajalta kirkasta ajatuksenjuoksua ja paljon raakaa työtä. Sisältö on pilkottava sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoiltava se lukijalle järkevässä järjestyksessä. Parhaat tekstit on myös paketoitu kauniisti, jotta ne houkuttelevat lukemaan ja helpottavat asian sisäistämistä.

Lue alta Selkokeskuksen suosituksiin pohjautuvia vinkkejä, ja hyödynnä niitä omassa verkkokirjoittamisessasi.

1. Näkökulma ja rajaus

Selkokielen yleisöksi ajatellaan usein tiettyjä erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat, koululaiset, vanhukset tai kehitysvammaiset. Asiantuntija- tai kuluttajaviestinnässä kohderyhmä ei useinkaan ole näin tarkasti määritelty, mutta niissäkin jokaisen valinnan tulisi lähteä kohderyhmän tarpeista.

Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Onko aihe relevantti ja kiinnostava kohdeyleisölleni juuri nyt ja tässä kanavassa?
  • Paljonko voin olettaa lukijoiden tietävän aiheesta ennakkoon?
  • Onko lukijoilla aiheesta ennakkokäsityksiä, joita haluan vahvistaa tai murtaa?
  • Miksi on tärkeää kirjoittaa juuri tämä teksti?

2. Tiedon määrä ja visualisointi

Yleissääntö on: pitäydy pääkohdissa ja karsi rönsyt. On parempi, jos lukijasi sisäistää muutaman pääasian kuin että hänen huomionsa hajautuu tärkeiden ja vähäpätöisempien asioiden kesken. Verkkoteksteissä on kätevää tarjota halukkaille pääsy lisätietoihin linkkien kautta.

Mieti tiedon määrää sekä kokonaisuutena että pienempien merkitysyksikköjen tasolla:

  • Pidä virkkeet ja kappaleet lyhyinä, ja kerro niissä yksi asia kerrallaan.
  • Käytä toiston voimaa, mutta maltilla.
  • Asettele teksti ilmavasti.
  • Hyödynnä selkotaiton periaatteita, joissa huomioidaan muun muassa typografia, rivitys ja palstoitus, tausta ja värit sekä visuaaliset elementit.

3. Rakenteet ja jäsentely

Tekstiä jäsennellessä pidä tiukasti kiinni punaisesta langasta. Tavoittele helppoa silmäiltävyyttä:

  • Käytä kuvaavia otsikoita ja väliotsikoita.
  • Hyödynnä luetteloja.
  • Etene aiheen käsittelyssä johdonmukaisesti.
  • Suosi suoraa sanajärjestystä.

Suomen kieli mahdollistaa monenlaisia taivutusmuotoja ja pitkiä määritejonoja. Hyviä uutisia: kaikkia näitä mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää! Erityisesti verkkoteksteissä kannattaa suosia yksinkertaisuutta. Esimerkiksi hankalan sijamuodon välttäminen voi onnistua vaihtamalla verbiä.

VINKKI! Pääasioiden hahmottamista voi auttaa, jos järjestelet sisällön itsellesi pieneksi luurangoksi tai ajatuskartaksi ennen kirjoitustyön aloittamista.

4. Sananvalinta

Saavutettavan tekstin sananvalinta on harkittua niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käytä lyhyitä ja yleisesti tunnettuja sanoja.
  • Suosi mieluummin konkreettisia kuin abstrakteja sanoja.
  • Jos tilanne vaatii ammattitermin tai muuten vaikean sanan käyttämistä, selitä se.
  • Varo substantiivitautia. Mieluummin vähennä substantiivien määrää ja käytä nasevaa verbiä.
  • Kirjoita lyhenteet auki.

VINKKI! Tekstin työstämisen loppusuoralla voi olla avuksi, jos kampaat tekstin vielä kertaalleen läpi miettien jokaisen sanan kohdalla, onko se todella tarpeellinen.

5. Sävy ja puhuttelu

Saavutettava teksti on lukijaa kunnioittava ja motivoiva. Selkokielellä tai selkeällä yleiskielellä kirjoittaminen ei tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsä. Tekstissä saa näkyä persoona, ja se usein auttaakin viemään viestiä paremmin perille.

Saavutettava teksti on kiinnostava ja ajatuksia herättävä, joskus yllättäväkin. Käytä vertauskuvia harkiten ja konkretisoi viestiäsi aina kun mahdollista. Pidä kohderyhmä mielessä joka käänteessä.

Hyvä tapa tarkistaa tekstisi toimivuutta on lukea sitä ääneen tai parhaassa tapauksessa luettaa se ennakkoon kohderyhmän edustajalla.

Lähteitä:

Selkokirjoitusohjeita ja konkreettisia tekstiesimerkkejä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/

Arvioi tekstisi selkokielisyyttä selkomittarin avulla: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Selkokielikoulutuksia: https://selkokeskus.fi/koulutukset/

Leskelä, Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 2019.

 

Tiina Leivo

Kirjoittaja Tiina Leivo on viestintäyrittäjä, kääntäjä ja selkomukauttaja, jonka mielestä verkkoteksti ei ole valmis silloin kun siihen ei ole lisättävää, vaan silloin kun siitä ei saa enää mitään pois.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!

Saavutettava.fi testaa: BlindSquare

Näkövammaisille suunniteltu paikannusohjelma BlindSquare on saanut viime aikoina runsaasti huomiota, ja hyvä niin. Me, kaksi näkevää noviisikäyttäjää, saimme BlindSquaren keksijältä Ilkka Pirttimaalta lainaan laitteet, joilla oli määrä kokeilla kuinka käyttö sujuu: Chilli Technologyn valmistamat luujohtokuulokkeet (bone conduction headphones), iControlPad-peliohjain ja kotitekoinen pidike, jolla ohjaimen voi kiinnittää esim. repun tai laukun hihnaan. Testipuhelimena toimi iPhone 4.

Luujohtokuulokkeet johtavat äänen korvaan luiden kautta, jolloin kuulokkeet eivät peitä korvaa ja samalla liikenteen ja ympäristön ääniä. Käyttäjä pystyy tällöin havainnoimaan ympäristöään tehokkaammin, mikä tekee liikkumisesta turvallisempaa. IControlPad puolestaan on Bluetooth-yhteydellä toimiva peliohjain, joka on suunniteltu nimenomaan mobiililaitteille.

BlindSquaresta on puhuttu paljon Foursquaren puhuvana jatkeena, mutta tosiasiassa se ei varsinaisesti tarvitse Foursquarea toimiakseen, vaan paikannustiedoissa hyödynnetään GPS:ää ja avointa Open Street Maps-palvelua. Foursquaren APIn avulla ohjelmalla voidaan hakea tarkempia paikkatietoja, kuten lähistöllä sijaitsevia kahviloita, ravintoloita tai virastoja. BlindSquare mahdollistaa myös kirjautumisen näihin Foursquare-kohteisiin.

Ensivaikutelma BlindSquaren käyttöliittymästä oli hieman hämmentynyt. Ohjelman käyttöliittymä ei ole ihan selkeimmästä päästä, mutta toisaalta, eihän sitä varsinaisesti ole näkeville suunniteltukaan. Alustava sisätiloissa suoritettu testi osoitti, että ohjelma osasi paikantaa sijaintimme melko tarkasti ja listasi ympärillä olevia kohteita. Siis kuulokkeet korville ja ulos testaamaan!

Pelkän ohjaimen käyttö oli hankalaa, ja oppiminen vaikeaa. Ohjelman käyttäminen sokkona vaikutti helpommalta, mutta ajoittain oli hankaluuksia hahmottaa, millä painikkeella valikoissa päästään liikkumaan tasoilta toisille. Myös hakusanojen syöttäminen oli äärimmäisen hidasta ja hankalaa. Ohjaimella syötetään tekstiä yksi kirjain kerrallaan ja kahta nappia painamalla siirrytään aakkosissa eteen tai taaksepäin. Äänikomennot tai monipuolisempi näppäimistö tulisivat todella tarpeeseen.

Toisinaan sijainti tai haluttu kohde ehti livahtaa ohi ulkopuolisen ärsykkeen häiritessä keskittymistä, jolloin jäimme kaipaamaan komentoa, jolla voisi toistaa viimeiseksi mainitun kohteen uudelleen. Näkövammaiset käyttävät ruudunlukuohjelmia usein hyvin suurella lukunopeudella, mihin kokemattomat eivät ole tottuneet, mutta pitkien valikoiden kohdalla alkoi nopeasti kaivata keinoa hypätä suoraan seuraavaan vaihtoehtoon tai lisätä lukunopeutta.

Liikkuessamme kadulla ohjelma kuitenkin tunnisti sijaintimme jatkuvasti oikein, joten paikannus näyttäisi toimivan vakuuttavasti. Mielestämme sillä voisi hyvinkin olla käyttöä myös näkeville. Esimerkiksi pyöräreitit ovat usein huonosti opastettuja, jolloin auraalinen GPS-laite helpottaisi suunnistamista. Myös musiikkia työmatkoillaan kuunteleva väsynyt tietotyöläinen saattaisi ilahtua ohjelman antamasta huomautuksesta, kun oma pysäkki lähestyy. Tätä ominaisuutta BlindSquare tukee jo, sillä voit asettaa oman pysäkkisi kohteeksi ja ohjelma tunnistaa liikkuvan kulkuneuvon ja ilmoittaa edessä olevista kohteista.

Kaiken kaikkiaan emme olleet ihan täysin vakuuttuneita ohjelman toimivuudesta, saati sitten helppokäyttöisyydestä, mutta noviiseina emme halua kuitenkaan tyrmätä BlindSquarea ihan totaalisesti. Näkövammaisille suunniteltuja ohjelmia ja palveluita ei ole maailmassa liikaa ja BlindSquaresta on hyvinkin paljon hyötyä kuljettaessa kaupunkien kaduilla. Odotamme innolla miten ohjelman jatkokehitys etenee!

Jatkokehitysideoita:

  • näkeville, esim. pyöräilijöille kätevä GPS
  • tarvitaan yksinkertainen ohjauslaite, jolla helpompi kirjoittaa

Linkkejä:

Selityksen makua eli miksi esteettömyys ei myy

Kirjoittaja Emil Virkki on esteettömyyden yksityisyrittäjä. Hänen keväällä 2006 perustettu yrityksensä, Rauha 2 Webdesign, on erikoistunut esteettömien verkkopalvelujen suunnitteluun ja esteettömyyden arviointiin.


Viisi prosenttia suomalaisista tarvitsee erityispalveluja webissä. Alle prosentti verkon materiaaleista on edes likipitäen esteetöntä. Suurin osa verkkosivustoista myydään aivan muiden taikasanojen kuin esteettömyyden avulla. Miksi esteettömyyttä ei käytetä myyntivalttina – tai oikeammin, miksi esteettömyys voi olla tuotteelle jopa rasite?

”Jos ne on sokeita, niin miksi ne on tietokoneella?”

Asiakkaalle voi olla yllätys, että sokeat tai kehitysvammaiset käyttävät internetiä. Leuka saattaa loksahtaa lopullisesti auki, kun ilmenee millaisia uusia mahdollisuuksia nämä erityisryhmät voivat verkosta saada. Sokeat voivat lukea uusimmat uutiset itsenäisesti ja hakea tietoa, eikä liikuntarajoitteisten tarvitse vaivautua ahtaaseen ja pyörätuolirampittomaan lähikauppaan, vaan he voivat tilata tavaransa verkosta.

Kun asiakas ei tiedä, ei hän osaa myöskään vaatia esteetöntä jälkeä. Kun tarjouspyyntöön vastaaja mainitsee lisäksi huolehtivansa esteettömyydestä, siirtää asiakas tarjoajan b-kastiin, koska ”me kyllä palvellaan ennen kaikkea normaaleja ihmisiä”. Tarjouksessa täytyy selittää hyödyt juurta jaksain, jolloin esteettömyydestä tulee sen pääasia, joka jättää helposti varjoonsa asiakkaan pyytämät ominaisuudet – eikä näin ollen herätä luottamusta: ”Tämä myy kyllä kivoja juttuja, mutta ei niitä mitä me pyydettiin.”

Erityisryhmiä on niin vähän

Erityisryhmät tuntuvat pieniltä, koska tilastotiedot eivät tule yleensä esille juuri missään. Yleisin perustelu esteelliselle toteutukselle on erityisryhmien pieni määrä. Erityisryhmiä on kuitenkin paljon. Prosenttilukuna viisi prosenttia kuulostaa pieneltä, mutta vastaa 250 000 henkilöä. Siinä on paljon ostovoimaa, jonka saa käyttöön vain panostamalla esteettömyyteen.

Rahalla on helpompi myydä: niinpä viisi prosenttia suurempi asiakaskunta kannattaa muuttaa rahaksi. Kuinka monta euroa liikevaihtoa toisi viiden prosentin kasvu asiakaskunnassa?

Se on niin vaikeaa ja kallista

Esteettömyys kuulostaa vaikealta. Miten sokean voi saada lukemaan nettisivuja? Tilaaja on tottunut siihen, että sivuja luetaan, joten ruudunlukija kuulostaa vaikealta ja monimutkaiselta. Vielä monimutkaisemmalta kuulostaa hämärä tekninen säätö, jolla sivut saadaan toimiviksi myös ruudunlukijalla – puhumattakaan tekstisisällön ja valikoiden viilaamisesta ymmärrettävämmäksi – se vasta salatieteeltä kuulostaakin. Kaikki vaikea on yleensä kallista, ja ihmeelliseltä kuulostava esteettömyys, jolla markkinoi vain muutama yritys, erityisen kalliilta. Tarjouspyyntöön sitä ei siis voi laittaa, koska tarjouksethan eivät sitten enää mahdu budjettiin!

Niinpä suurin osa tarjouksista tulee yrityksiltä, jotka eivät ymmärrä esteettömyydestä mitään. Todennäköisesti joku näistä tarjouksista on hiukan halvempi, joten lopputuloksesta tulee esteettömyydeltään huono. Lopulta asiakas menettää osan asiakkaistaan, koska tämän sivut ovat ruudunlukijan käyttäjälle vaikeat – ja tämä voi tulla monin verroin kalliimmaksi.

Ei meidän asiakkaissa ole vammaisia

Asiakas ei yleensä ole web-osaaja. Hän ei tiedä, millainen webin käyttäjäskaala on eikä välttämättä edes oman sivustonsa oikeaa käyttäjäkantaa. Hän kuitenkin ymmärtää, että on turha tehdä sivustosta sopivaa ryhmälle, joka ei sitä käytä. Ongelman muodostavat erityisesti kalliilla hankitut käyttäjätilastot, jotka väittävät, ettei sivustolla ole vammaisia käyttäjiä. No ei tietenkään ole, jos he eivät sivustoa pysty käyttämään!

Urheiluvälinevalmistajan nettisivuillakin on vammaisia kävijöitä. Heikkonäköiset, kehitysvammaiset ja värisokeat etsivät sauvakävelysauvoja siinä missä muutkin. Näkövammainen saattaa olla muiden asialla tai etsiä itselleen erikoisvälineitä. Ties vaikka hän olisi näkövammaisten keihäänheiton moninkertainen maailmanmestari Timo Sulisalo tarjoamassa yritykselle sponsorisopimusta. Asiakas saattaa yllättyä erilaisista käyttötilanteista, ja niistä kannattaa kertoa.

Esteettömyys ei ole coolia (paitsi nörttien keskuudessa)

Flash on aika siistiä. Se vilkkuu, liikkuu ja tarvittaessa myös paukkuu. Esteettömästä sivusta tulee ensimmäiseksi mieleen tylsä ja väritön sivu. Asiakas on nähnyt jo satoja hyvännäköisiä leiskautuksia, joiden fonttikoko on kahdeksan pistettä ja sekin toteutettu kuvana, joten sellaisia hän myös haluaa. ”Me halutaan näyttää asiakkaille, että me ollaan tekniikan huipulla. Siksi me hyväksytään vain flash-toteutus”. Luettavan kokoinen fontti ja riittävä kontrasti eivät asiakkaalle näytä ammattimaisilta, joten niitä on muutettava, vaikka hänen asiakkaansa ei enää saisikaan tekstiä luettua.

Se on kaikki tai ei mitään

Tilaajan on vaikea ymmärtää, että esteettömyys ei ole absoluuttista. Yksikään sivu ei ole täysin esteellinen tai täysin esteetön. Asiakas voi luulla, että esteetön verkkopalvelu edellyttää WCAG AAA -tason saavuttamista ja kuukausia kestävää testausta. Näin ei kuitenkaan ole: koska vähäkin auttaa paljon, voi pieni lisäpanostus parantaa esteettömyyttä huomattavasti. Yrittäminenkin auttaa, ja uusia asiakkaita tavoitetaan jo vähällä vaivalla.

Se on liian hyvää ollakseen totta

Esteettömyydestä on jopa liikaa hyötyä: uudet käyttäjäryhmät, parempi toimivuus, helppokäyttöisyys ja hakukonenäkyvyys. Tämä saattaa vaikuttaa poppakonstilta, eikä herätä luottamusta. Varsinkin, jos esteettömyydestä kerrotaan bullshit-bingosta tutuin termein, alkaa asia vaikuttaa rahastukselta. Asiakas ei itse huomaa suurta eroa esteettömän ja esteellisen sivuston välillä, joten perustelujen on vaikea kuulostaa hyviltä.

Esteettömyyttä voi olla vaikea tuotteistaa

Web-sivuston tilaamiseen tuntihinnoittelulla liittyy epävarmuutta ja riskejä, joita asiakkaat haluavat välttää. Tuote on helpompi ja turvallisempi hankkia kuin palvelu. Mutta miten esteettömyyden voi tuotteistaa? Esteettöminä sivustopaketteina räätälöitynä joka makuun ja maksukykyyn? A-, AA- ja AAA-sivustopaketit erikokoisina? Eritasoiset ja -laajuiset esteettömyystarkistukset?

Onko eettistä myydä sivustopaketteja, joista osa on esteettömämpiä kuin toiset? Eikö kaikkien pitäisi tehdä parhaansa esteettömyyden eteen? Jäljelle jää mahdollisuus toteuttaa erikokoisia sivustopaketteja mahdollisimman esteettömästi ja arvioida kaikkien sivustojen esteettömyys mahdollisimman tarkasti. Tai sitten heittää omatunnolla vesilintua.

Ennen kaikkea

Esteettömyyttä on vaikea myydä, jos sitä ei voi perustella. Esteettömyyttä on vaikea perustella, jos asiakas ei halua kuulla. Esteettömyyttä on siis vaikea myydä asiakkaalle, joka ei jo tiedä esteettömyydestä ja sen hyödyistä. Kaikki perustelut, jotka esteettömyyttä vastaan sanotaan, ovat esimerkkejä tästä. Kun ei tiedetä, ei ole aikaa kuunnella – sillä ei tiedetä, miksi pitäisi.