Euroopan komissiolta ehdotus EU:n esteettömyyssäädökseksi

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti.

Ehdotuksen kattamat tuotteet ja palvelut on valittu huolellisesti kuullen kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa. Niihin luetaan muun muassa pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokauppa.

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta yritysten olisi helpompi tarjota esteettömiä tuotteitaan ja palvelujaan valtioiden rajojen yli. Yhteisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös EU:n hankintasääntöjen ja EU:n varainkäytön yhteydessä. Aloite edistää innovointia ja lisää esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa EU:n noin 80 miljoonalle vammaiselle.

Esteettömyyssäädös helpottaa EU:n vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vientiä. Tähän saakka valmistajien ja palveluntarjoajien on täytynyt noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Esteettömyyssäädös auttaa erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti EU:n markkinoita.

Tämän seurauksena vammaiset hyötyvät entistä suuremmasta ja edullisemmasta valikoimasta esteettömiä tuotteita ja palveluita. Paremmasta valikoimasta on hyötyä myös ikääntyneille, joilla on samankaltaisia tarpeita kuin vammaisilla, sekä kaikille muille, jotka tarvitsevat esteettömiä tuotteita ja palveluja onnettomuuden, tilapäisen sairauden tai olosuhdetekijöiden, kuten heikon valon tai korkean melutason, vuoksi. Esteettömyyssäädös lisää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, myös koulutukseen ja työelämään, sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lue koko lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä

Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle

Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata. Esimerkiksi yleisten kirjastojen aineistoluettelot ja hakutyökalut ovat kansalaisille tärkeitä julkisten sektorin palveluita, joiden tulisi olla esteettömiä.

Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.

Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.

Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.

Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.

Julkaisu lvm.fi-palvelussa: Viestintäpalveluiden esteettömyysindikaattorit

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Saavutettavuusvisiitillä


Iiris-keskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että heikkonäköiset voivat liikkua siellä. Värien kontrastit sisustuksessa ovat riittävän voimakkaita, ja numerot ovissa kohollaan niin että ne erottaa helposti tunnustelemalla.

Kävin tänään tutustumassa Iiris-keskukseen, joka on näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Siellä majaansa pitää mm. Näkövammaisten Keskusliitto, Celia-kirjasto ja Annanpura.

Olen tehnyt verkkopalveluita työkseni nyt liki 16 vuotta, ja olen vihdoin ensimmäistä kertaa mukana projektissa, jossa oikeasti halutaan tehdä verkkosivustosta saavutettava sekä käyttäjien että tekijöiden aloitteesta – ja niin myös tehdään. Iiris-keskuksesta löytyy tähän oivallista sparrausapua ja ainutlaatuista asiantuntemusta. Kerron lisää tästä projektista kevään mittaan näillä sivuilla. Jos olet itse ollut tai olet parhaillaan mukana vastaavassa projektissa, niin sinunkin tarinasi on tänne tervetullut!

Parempia tietojärjestelmiä työhön

Työterveyslaitoksen ja Aalto-yliopiston FlowIT – Virtaa IT-hankintoihin -tutkimuksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa tietotekniikka on suunniteltu työtä ja ihmistä varten ja tietotyöläinen saa hoitaa tehtävänsä sujuvasti ja nopeasti hyvillä työvälineillä. Asiaan voi vaikuttaa vastaamalla verkkokyselyyn. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysymykset koskevat tietotekniikan käyttöä työssä. Tulokset esitellään kaikille avoimessa seminaarissa toukokuussa 2014.

Tietoteknisten sovellusten määrä ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Organisaatioissa tarvitaan uutta osaamista tietojärjestelmien hankintoihin, jotta ne onnistuisivat. Nykyistä käyttäjäystävällisempien ratkaisujen tarve on kiistaton. Julkisen sektorin tuottavuustavoitteet eivät toteudu, jos tietojärjestelmät eivät aidosti sujuvoita ja tehosta työn tekemistä.

– Näihin kysymyksiin etsimme projektissa vastauksia. Pyrimme muun muassa löytämään keinoja määritellä konkreettisella tavalla laatu- ja kustannustekijöitä IT-hankinnoissa, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus tarkastelee asiaa useasta näkökulmasta: tietojärjestelmien käyttöä ja käytettävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvointia, ergonomiaa ja esteettömyyttä sekä elinkaarikustannuksia.

– Visiomme on, että kun projekti on ohi, julkisten organisaatioiden tietotekniikka on ihmistä varten. Haluamme, että tietojärjestelmät toimivat työvälineinä ja palveluratkaisuina taloudellisesti järkevällä tavalla, kertoo tutkimusinsinööri Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

(Lähde)