Vieraskynä: Kuvien ALT-tekstit

Tässä tekstissä käydään läpi, mikä on ALT-teksti ja mihin sitä tarvitaan. Toisaalta pohditaan myös sitä voiko niistä olla jopa jossain tilanteessa haittaa saavutettavuuden kannalta. Lopuksi annetaan vielä vinkkejä ALT-tekstien laatimiseen.

Mihin ALT-tekstejä tarvitaan?

ALT-tekstit eli alternative text tarkoittaa nimensä mukaisesti vaihtoehtoista tekstiä. Se ei ole oletuksena kuvan yhteydessä näkyvä kuvateksti tai kuvan otsikko, eikä se ole tarkoitettukaan näkymään kaikille käyttäjille.

Yleisesti ajatellaan, että saavutettavuuden kannalta olisi tärkeää, että jokaisella kuvalla olisi oma ALT-teksti. Myös saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kaikelle ei-tekstimuotoiselle verkkosisällölle tarjotaan tekstivastineet. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat lukevat tavallisesti tekstivastineen henkilölle, joka käyttää sivustoa sellaisen avulla.

ALT-teksteistä voi olla hyötyä saavutettavuuden lisäksi myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Hakukoneet, kuten Google, löytää kuvien vaihtoehtoiset teksti. Usein noihin teksteihin saadaan sisällytettyä esimerkiksi keskeisimpiä hakusanoja, mikä voi nostaa verkkosivun sijoitusta hakutuloksissa tai saada näkyvyyttä myös kuvahaun tuloksiin. Vaihtoehtoisista teksteistä voi olla hyötyä myös tilanteissa, joissa käyttäjän selain ei syystä tai toisesta lataa kuvaa, silloin käyttäjä näkee vaihtoehtoisen tekstin.

Hyödyttääkö ALT-tekstit aina saavutettavuutta?

ALT-tekstejä täytyy aina harkita tapauskohtaisesti, koska joissain tilanteissa niistä voi olla jopa haittaa saavutettavuuden kannalta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikilla sivuston kuvilla on ALT-teksti ja kuvia on todella paljon, voi sen lukeminen ruudunlukuohjelmalla mennä todella raskaaksi.

On myös hyödytöntä tehdä tarpeetonta toistoa erilaisten kuvakkeiden, kuten sosiaalisen median ikoneiden osalta. Tuo tuskin mitään lisäarvoa, että ruudunlukija toistaa jokaisen sosiaalisen median kanavan nimeä useampaan kertaan.

Tarvitseeko ALT-teksti määrittää jokaiselle kuvalle?

Aina ei ole tarpeen määrittää kuville ALT-tekstiä. Sitä ei tarvita esimerkiksi silloin, jos kyseessä on puhtaasti koristekuva tai muuten täysin merkityksetön kuva muun sisällön kannalta. Jos tekstivastike olisi täysin sama kuin esimerkiksi kuvateksti, silloin on yleensä perusteltua jättää se kirjoittamatta.

Jos ALT-tekstin haluaa jättää tyhjäksi, se on tärkeää tehdä oikein. Muussa tapauksessa osa ruudunlukuohjelmista lukee kuvan tiedostonimen vaihtoehtoisen tekstin puuttuessa. ALT-tekstin voi jättää tyhjäksi merkinnällä: alt=””

Koriste- tai kuvituskuvat

Kuvituskuvia saatetaan käyttää elävöittämään sisältöä ja toisaalta kiinnittämään lukijan huomion. Jos kyseessä on tekstin kannalta täysin merkityksetön kuva tai puhtaasti koristekuva, voi tekstivastikkeen pois jättäminen olla perusteltua.

Erilaisia koristekuvia suositellaan lisäämään mahdollisuuksien mukaan suoraan taustaan. Tällaisia voisivat olla erityisesti esimerkiksi erilaiset tekstiä jaksottavat kuvaelementit tai erilaiset ikonit.

W3C Web Accessibility initiative on koonnut sivustolleen hyviä käytäntöjä koskien koristekuvien ALT-tekstejä: https://www.w3.org/WAI/tutorials/images/decorative/

Taulukot ja listat

Erilaiset taulukon tai listan sisältävät kuvat voivat olla myös haastavia tekstivastikkeiden kannalta, ja siksi ne kannattaakin ensisijaisesti toteuttaa suoraan HTML-taulukkona tai -listana. Ruudunlukuohjelmat osaavat lukea suoraan HTML-taulukoita.

Infografiikat

Paljon tekstiä sisältävät infografiikat ovat myös haastavia ALT-tekstien kannalta, sillä niiden teksteistä tulee helposti todella pitkiä. Kannattaakin aina ensimmäisenä tarkistaa löytyvätkö keskeiset sisällöt jo muusta tekstistä. Mikäli löytyvät, voi ALT-tekstissä mainita vain infografiikan aiheen ja sen, että sisältö löytyy tekstinä sivulta. Jos sisältö ei löydy muusta tekstistä, täytyy se kirjoittaa mahdollisimman napakasti tekstivastikkeeseen.

Kuvat, jotka sisältävät linkin

Linkkinä toimivat kuvat tarvitsevat yleensä tekstivastikkeen, sillä jos linkin sisältävälle kuvalle ei ole lisätty ALT-tekstiä, lukee ruudunlukuohjelma yleensä linkin osoitteen kirjain kerrallaan. Hyvä tekstivastike tällaiselle kuvalle voisi olla esimerkiksi lisätietoja aiheesta x. Sanaa linkki ei ole tarpeen kirjoittaa erikseen, koska ruudunlukuohjelmat tunnistavat myös linkit.

Millainen on hyvä ALT-teksti?

Hyvä ALT-teksti tarjoaa mahdollisimman tarkkaa tietoa kuvasta, mutta ei toista sivuston muuta sisältöä kuten kuvatekstiä. Vaihtoehtoisen tekstin tulisi myös liittyä muuhun sisältöön, eli se ei voi olla täysin irrallinen muusta sisällöstä.

Mieti, onko kuvan sisältöä kerrottu jo ympäröivässä tekstissä ja mitä jää kertomatta, jos kuvaa ei näe. Näiden pohjalta on hyvä lähteä kirjoittamaan tekstivastinetta kuvalle.

Huomioi kontekstin ja ympäröivän tekstin

ALT-tekstiä laatiessa tulisi huomioidaan, mikä kuvan tarkoitus kyseisessä kontekstissa on. Samalla kuvalla voi olla eri yhteyksissä hieman erilaisia tekstivastikkeita, joten kannattaakin pohtia, mikä kuvassa on merkittävää juuri kyseisessä kontekstissa. Onko se esimerkiksi kuvassa olevat henkilöt vai ennemmin se, mitä kuvan henkilöt tekevät?

Tekstivastikkeen tyyli tulisi olla myös mahdollisimman lähellä muun tekstin tyyliä. Kannattaakin käyttää sellaista sanastoa, joka sopii muuhun tekstiin.

Selkeä kieli ja lyhyet lauseet

Tekstivastike tulisi kirjoittaa mahdollisimman napakasti ja selkeästi. Siinä kannattaa käyttää lyhyitä lauseita ja mahdollisuuksien mukaan sanojen perusmuotoja. Kielen ei kuitenkaan kannata olla tökeröä, vaan se täytyy aina kirjoittaa ihmistä ajatellen. Tekstissä tulisi käyttää aina myös oikeaa kirjoitusasua välimerkkeineen.

Älä kirjoita ALT-tekstiin sanoja kuvassa tai linkkiä, vaikka kyseessä olisikin linkki. Erilaiset ruudunlukuohjelmat tunnistavat niin kuvat kuin linkitkin ja kertovat niistä ohjelman käyttäjälle. Jos tekstivastine alkaa vielä sanalla kuvassa, tulee siitä vain turhaa toistoa.

Neutraali kuvaus

Vältä tulkintaa ja pyri kirjoittamaan kuvasta mahdollisimman neutraali kuvaus, etenkin, jos kyseessä on jonkun muun valitsema kuva. Kuvan konteksti kannattaa tietenkin huomioida ja mahdollisuuksien mukaan myös sanoma, mitä kuvalla halutaan juuri kyseisessä kohdassa välittää.

Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.

Katsotaan, millainen ALT-teksti yllä olevalle kuvalle sopisi:

Välttävä: alt=”Koira”

Parempi: alt=”Koira leikkii nurmikolla.”

Paras: alt=”Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.”

 

Viisi pikavinkkiä ALT-tekstin laatimiseen

  1. Mieti, mitä tietoa jää saamatta ilman kuvaa ja kirjoita se ALT-tekstiin.
  2. Älä toista sisältöä, joka löytyy jo jossain muodossa sivustolta.
  3. Suosi lyhyitä virkkeitä ja selkeää kieltä.
  4. Käytä oikeaa kirjoitusasua.
  5. Kirjoita mahdollisimman neutraali kuvaus.

 

Juuso KatajaKirjoittaja Juuso Kataja on Zoner Oy:n markkinointipäällikkö. Zoner on kotimainen hostingpalveluita tarjoava yritys, jonka kautta saa verkkotunnuksia, WordPress-optimoituja palvelimia, webhotelleja ja sähköposteja.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Lue saavutettavuudesta

Listasimme viime syksynä Saavutettavuus: aloita tästä -artikkelissamme koko joukon sopivaa kirjallisuutta ja verkkolähteitä niille, joita saavutettavuus kiinnostaa tai siihen haluaisi perehtyä tarkemmin. Samassa yhteydessä maininnan sai myös vuonna 2005 ilmestynyt Sarah Hortonin Access by Design, jota kuvasimme sanoilla ”mainio, oivaltava ja selkeä perusteos saavutettavuudesta, jota ei valitettavasti verkosta löydy”.

Mutta toisin on nyt! Kirja on nimittäin julkaistu verkossa kokonaisuudessaan, kuvituksineen päivineen, lisämausteena vielä linkkejä ja oppaita, jotka tukevat itse kirjassa käsiteltyjä teemoja. Siispä: Access by Design Online, olkaa hyvät!

PDF:n saavutettavuuden neljä tasoa

Kirjoittaja: Alastair Campbell. Käännös: Marjut Mutanen.

Artikkeli on julkaistu alunperin AlastairC -sivustolla nimellä The four levels of PDF accessibility.


Portable Document Format (PDF) -dokumenttien saavutettavuus ei ole uusi aihe; sen ovat tietyt asiantuntijat ymmärtäneet ja selittäneet varsin hyvin. Kuitenkin sen merkitys on organisaatioissa varsin tuntematon. Mutta kenties joku kiinnittää siihen huomiota, jos tehdään yhteenveto PDF-dokumenttien saavutettavuuden neljästa tasosta ja siitä, kuinka asia monissa yrityksissä hoidetaan.

Saavutettavuuden tasot

Laajasti ottaen mikä tahansa PDF kuuluu johonkin seuraavista kategorioista riippuen siitä, kuinka se on luotu:

  1. Tukemattoman graafisen työkalun luoma PDF (ei saavutettava).
  2. Tukemattoman tekstipohjaisen työkalun luoma PDF (todennäköisesti ei saavutettava).
  3. PDF, johon tagit on lisätty automaattisesti (saattaa olla saavutettava).
  4. PDF, johon tagit on lisätty ja muokattu huolella (saavutettava).

Tukemattoman graafisen työkalun luoma PDF

Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa tehdään juliste tai mainoslehtinen, joka on luotu sellaisella julkaisutyökalulla kuin esimerkiksi Quark. Se ei upota tekstiä PDF-dokumenttiin millään käyttökelpoisella tavalla, joten kaikki teksti jää ruudunlukijoilta näkymättömiin, eivätkä sen muutkaan saavutettavuusominaisuudet toimi. Tällaisia tiedostoja ei voi pitää millään tavalla saavutettavina.

Tukemattoman tekstipohjaisen työkalun luoma PDF

Kun käytetään Acrobat Prota (versio 5 tai uudempi, mieluiten 7 tai uudempi) sitä tukevan ohjelman (esim. MS Wordin) kanssa, voidaan PDF-dokumentteihin lisätä tageja, jotka tekevät sille sellaisen rakenteen, jota ruudunlukijat ja muut saavutettavuusteknologiat (ja mobiili) käyttävät. Ellei Acrobat Pron kanssa käytetä tuettua ohjelmaa, PDF-dokumentti luodaan ilman näitä HTML:n kaltaisia tageja. Tämä johtaa harmaalle alueelle.

Jos dokumentti on yksinkertainen, on hyvin todennäköistä, että monet saavutettavuusteknologioita käyttävät ihmiset voivat kuitenkin päästä lukemaan sitä olettaen, että heillä on viimeisimmät ohjelmistot käytössään. Tästä ei ole kuitenkaan mitään takeita, joten on hyvin mahdollista, että monet eivät siihen pysty. Dokumenttia ei kuitenkaan voi pitää saavutettavana; suuri osa verkossa olevista PDF:istä kuuluu tähän kategoriaan.

PDF, johon tagit on lisätty automaattisesti

Kun Acrobat Pron kanssa käytetään tuettua ohjelmaa, kuten Wordia, ja lisätään tageja, on perusta saavutettaville PDF-dokumenteille olemassa. On kuitenkin kokonaan toinen kysymys voivatko saavutettavuusteknologiaa käyttävät ihmiset käyttää sitä; se riippuu suuresti lähdedokumentista. On asioita, jotka voivat mennä, ja yleensä menevät pieleen:

  • Dokumenttiin sisällytetyistä kuvista puuttuvat vaihtoehtoiset tekstit.
  • Wordin tyylejä ei ole käytetty, mikä tarkoittaa sitä, että Acrobatilla ei juuri ole mahdollisuuksia ymmärtää mikä dokumentin rakenteen pitäisi olla (vaikka se yrittääkin).
  • Wordin muotoilu on seonnut ja erottelee sisällön oudolla tavalla, jota ei huomaa ennen kuin lukujärjestys tarkistetaan.
  • Dokumentti sisältää taulukoita, joihin on lisättävä koodia Acrobatin käyttöliittymän kautta.

Jos suoritetaan saavutettavuustarkistus (osa Acrobat Prota) mille tahansa dokumentille, jota ei ole manuaalisesti muutettu, on tiedossa ongelmia, sillä automaattinen tarkistus ei huomaa kaikkia edellä mainituista kohdista. Tageja sisältävällä dokumentti saattaa olla saavutettava. Yksinkertaiset dokumentit (ei palstoja, taulukoita tai kuvia) luultavasti ovatkin saavutettavia, mutta vähänkään perusominaisuuksia enemmän sisältävät tiedostot tarvitsevat manuaalista muuttelua päästäkseen samaan lopputulokseen.

PDF, johon tagit on lisätty ja muokattu huolella

Jos käytössä on ollut oikea ohjelma, ja PDF:ää muokataan jälkeenpäin Acrobat Prossa, on mahdollista

  • tarkistaa, että rakenne on oikein, ja korjata sitä.
  • tarkistaa, että lukujärjestys on oikea, ja korjata sitä.
  • määritellä kieli (esim. englanti).
  • lisätä alt-tekstejä.
  • merkata taulukot oikein.
  • poistaa tekstiä sisältämättömät kohdat.

Ja yleisesti ottaen siivota dokumenttia. Tässä vaiheessa voi jo olla varma siitä, että dokumentti on saavutettava.

Kokemusteni mukaan: jos sinulla on 40-sivuinen Word-dokumentti, jossa on käytetty Wordin tyylejä oikein, ja joka sisältää yhden ison taulukon ja 10 kuvaa, kannattaa prosessiin varata 3 tuntia. Jos lähdedokumenttia ei ole tehty Wordilla, tai sen otsikoinneissa ei ole käytetty tyylejä, ajan saa tuplata.

Ja entäpä jos joku muuttaa Word-dokumenttia? Kaikki on tehtävä uudestaan, sillä PDF on lopullinen asiakirjamuoto.

Seuraamuksia organisaatioille

Monet organisaatiot laittavat paljon PDF-dokumentteja verkkoon, ja tietyt sisällöt voivat olla saatavilla vain näissä dokumenteissa. Tämä on saavutettavuuskysymys, ja vieläpä aika suuri (laillinen/moraalinen/tekninen) sellainen.

Mitä tehdä?

Puntaroitavana on useita tekijöitä, joista suurimmat ovat:

  • Vaikeudet, joita ihmisillä voi PDF-dokumenttien käsittelyssä olla, etenkin saavutettavuuteen liittyen.
  • Kuinka suotavaa on laittaa verkkoon pitkiä dokumentteja verkkosivuina.

Saavutettavuuden suhteen ratkaisevaa on se, että kaikki ihmiset eivät voi helposti saavuttaa PDF-dokumentteja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suotavin tapa olisi lisätä verkkoon erittäin pitkiä HTML-sivuja. Kun dokumentti on pitkä, eikä sellaisena sovellu verkosta luettavaksi, tuntuu PDF:n käyttö sopivimmalta vaihtoehdolta.

Olettaen, että tyypillisessä tapauksessa PDF liitetään uutiseen, neuvoston kokoukseen, yhtiökokoustiedotteeseen tai vastaavaan, voidaan saavutettavuus ja yhteensopivuus varmistaa seuraavalla tavalla:

  1. Liitä yhteenveto HTML-sivulle (joka itsessään on sopiva verkosta lukemiseen).
  2. Tee itse PDF:stä saavutettava (ts. käytä sopivaa lähdeohjelmaa, kuten Wordia, ja luo tageja sisältävä PDF-dokumentti).
  3. Anna käyttäjille mahdollisuus pyytää dokumenttia muussa muodossa, kuten esim. Word tai RTF (Rich Text Format).

Jos ylläolevia neuvoja noudatetaan, tekee organisaatio riittävästi varmistaakseen sen, että kaikilla on pääsy heidän sisältöihinsä. PDF:t eivät ole luontaisesti epäsaavutettavia, mutta niistä on kuitenkin tullut saavutettavia vasta viime versioissa; tällä hetkellä ne eivät ole helposti saavutettavissa. Aikaa myöten (kun ihmisillä on ajanmukaisempia ohjelmia) kohta 3 saattaa käydä tarpeettomaksi.

Tämän pitäisi luonnollisesti vaikuttaa käytäntöihin. Olisi epärealistista olettaa yritysten muuttavan tuhansia historiallisia dokumentteja saavutettaviksi PDF:iksi. Kuitenkin, kuten ylläolevassa suosituksessa, mahdollisuus pyytää dokumenttia eri muodossa tekee siitä käytännössä saatavan ilman kohtuutonta työmäärää.

Kuitenkin yritysten on vaikeaa muuttaa prosesseja ja ryhtyä tekemään tästä lähtien saavutettavia PDF:iä. Edellytyksenä on merkittäviä muutoksia siihen, kuinka sisältöä tuotetaan: Wordien tyylit on otettava käyttöön ja lisättävä kuville vaihtoehtoiset tekstit. Vasta sitten tietoa saavutettavien PDF-dokumenttien luomiseksi voidaan hyödyntää.

Saavutettavuus: aloita tästä

Aina aika ajoin saamme lukijoilta tai satunnaisilta vierailijoilta kysymyksiä siitä, mistä saavutettavuusasoihin perehtymisen voisi aloittaa. Erityisen usein kysellään kirjojen perään, niin internet-aikakautta kuin elämmekin. Kuten kaikki tietävät, verkko on on pullollaan monenlaista materiaalia, mutta jos aihealue ei ole vielä tuttu, on lähdekritiikkiä vaikea harjoittaa. Siksi jonkun perehtyneemmän tahon vinkit voivat olla paikoillaan. Siispä kokosimme aiheesta kiinnostuneille kompaktin aloituspaketin, jonka läpikäymisen jälkeen tietää jo enemmän kuin useimmat vastaantulijoista.

Kirjat

Kokonaisia kirjoja löytyy jonkin verran, ja osa niistäkin löytyy ilmaiseksi verkosta. Joe Clarkin Building Accessible Websites -kirjan verkkoversio lienee tunnetuin, ja monien mielestä myös paras. Toinen vastaava on Accessible Web Sites, josta on olemassa myös (hankalahko) verkkoversio. Kolmas, ja vain verkkoversiona ilmestynyt kirja on Mark Pilgrimin Dive Into Accessibility. Myös Jeffrey Zeldman sivuaa aihetta ”oranssissa kirjassaan”.

Viime vuonna ilmestynyt Sarah Hortonin Access by Design on mainio, oivaltava ja selkeä perusteos saavutettavuudesta. Verkosta sitä ei löydy, mutta suomalaisista kirjakaupoista kyllä.

Tässä yhteydessä on mainittava myös Trenton Mossin Webcreble Handbook, jonka houkuttelevuutta pienentää huomattavasti sen kohtuuton hinta sisältöön nähden.

Tämän syksyn uutuus on mm.Web Accessibility: Web Standards and Regulatory Compliance, jota saattaa saada satunnaisesti hyvinvarustelluista suomalaisistakin kirjakaupoista ainakin tilaamalla. Ennakkomaistiaisena verkossa on saatavana kirjan ensimmäinen kappale, Understanding Web Accessibility. Edullisemmalta vaihtoehdolta vaikuttaa 60 hot to touch Accessible Web Design tips, jonka verkosta ladattava versio kustantaa vain reilut 13 dollaria, eikä se painettunakaan ole juuri sen kalliimpi. Odotamme pääsevämme näihin kirjoihin ennen pitkää käsiksi.

Verkossa

Yleisesti ottaen hyviä resursseja löytyy myös verkosta melko paljon. Mm. WebAIM, Accessify.com, Juicy Studio, WSG (Web Standards Group), Web Usability ja The Web Standards Project ovat hyviä paikkoja aloittaa materiaalin metsästys.

Suomenkielistä materiaalia kaipaavalle tilanne on kinkkisempi. Tieken sivuilta löytyy kuitenkin Esteettömyysopas, jossa on paljon myös teknistä ohjeistusta, vaikkakaan sen lukemiseksi ei tarvitse olla HTML-nero. Essi – esteetön sisällöntuotanto on verkkokurssi, joka ohjaa tekemään esteettömiä verkkoaineistoja. Sisältö on jaoteltu näppärästi kohderyhmän mukaan niin, että sekä kirjoittaja että tekninen toteuttaja löytävät helposti kannaltaan relevantit asiat. Sitten on vielä JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet -suositus, jonka tarkoituksena on opastaa viranomaisia verkkopalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa. Käytännössä tämä on ainoa valtionhallinnon taholta saatu ohjeistus aiheeseen, ja sopii hyvin luettavaksi myös muillekin kuin verkkopalveluita suunnitteleville viranomaisille. Siinä otetaan kantaa myös muuhunkin saavutettavuuteen, ja sellaisena se sopii hyvin mille tahansa verkkosivuprojektia suunnittelevalle taholle.

Tulossa?

Kotimaisista saavutettavuusresursseista on huutava pula; esimerkiksi suomenkielisiä kirjoja ei ole tietojemme mukaan yhtään, eikä näitä verkkosivujakaan tungokseksi saakka ole tehty. Jos siis joku taho ryhtyisi suomenkielistä teosta tekemään, tai jo tehdyistä kääntämään, sille voisi kuvitella olevan hyvät ja kaiken aikaa kasvavat markkinat.

Lisäksi: jos tiedossasi on muita hyviä vinkkejä aiheesta kiinnostuneelle, niin kerro se kommenteissa! Päivitämme tätä merkintää tarpeen mukaan.

Mobiililla nettiin

Kirjoittaja: Timo Laak


Tietokone-lehden blogissa kirjoitetaan WAP:in kuolemasta, sillä Nokian uusi S60-selain ei enää oletusselaimena avaa WAP-palveluita. Suuntauksena on siis yksi ja sama internet kaikille käyttäjille, myös mobiilikäyttäjille.

Erilaisten mobiililaitteiden yleistyminen tuottaa haasteita internetin sisällöntuottajille ja suunnittelijoille. Saavutettavien palveluiden rakentaminen kun vaatii tietynlaista osaamista, eikä se tietylle selaimelle ja resoluutiolle optimoitu sivusto välttämättä toimikaan mobiiliselaimella aivan samalla tavalla.

World Wide Web Consortiumin eli W3C:n määrittelemät mediatyypit sisältävät handheld-kategorian, joka kattaa osan mobiililaitteista, mutta esimerkiksi Sony Playstation Portable tulkitaan screen-laitteeksi, kuten mikä tahansa ”tavallinen” tietokone. Sen maksimiresoluutio on vain 480×272 pikseliä. Monia sivustoja ei ole suunniteltu resoluution, selainikkunan tai fonttikoon mukaan skaalautuviksi, ja noin 750 pikselin kiinteä leveys on hyvin yleinen. Tällainen sivu ei kuitenkaan näy em. mobiililaitteen selaimella oikein, vaan osa sisällöstä jää ruudun laidan ulkopuolelle.

Myös tärkeät pikalinkit puuttuvat usein kokonaan, jolloin käyttäjän navigointi vaikeutuu, kun pienellä ruudulla täytyy selata joskus jopa useita sivuja tekstiä, jotta pääsisi edes päänavigaatioon, saati sitten muuhun sivun sisältöön käsiksi.

Kun ihmiset liikkuvat paljon ja haluavat hoitaa asioitaan myös tien päällä ja samanaikaisesti tekniikka kehittyy, voidaan ennustaa mobiililaitteiden osuuden koko ajan kasvavan. Tämä asettaa internet-palveluiden suunnittelulle lukuisia uusia haasteita, sillä yhä suurempi asiakas- ja käyttäjäjoukko ei enää kuulukaan kategoriaan ”resoluutio 1024×768 ja IE 5.0+”.

Mobiilisti saavutettava

Saavutettavien mobiilisivustojen toteuttamisessa on tärkeintä ymmärtää laitteiden ominaisuudet ja rajoitteet, kuten pienet näytöt, alhaisempi käytettävissä olevien värien määrä, hidas verkkoyhteys ja erilainen näppäimistö sekä hiiren puuttuminen.

Tarjoamalla oma CSS-tiedosto handheld-laitteille voidaan välttää monia ongelmia. Samalla on mahdollista ottaa tehokkaammin huomioon mobiililaitteiden rajoittavat ominaisuudet heikentämättä muilla laitteilla sivuja selailevien kokemuksia. Riippumattomuus näyttöresoluutiosta ja suurikokoisten kuvien välttäminen ovat tärkeimpiä huomioitavia asioita, mutta myös pikalinkit sivun sisällön eri osiin ja sisällön esittäminen rakenteellisesti järkevässä muodossa, lyhyesti ja ytimekkäästi, ovat tärkeitä avainkohtia saavutettavuuden ja hyvän käyttökokemuksen turvaamisessa. Yksinkertainen on kaunista myös mobiililaitteen ruudulla.

Suunnittelijan näkökulmasta yksi suurimmista ongelmista on kattavan testaamisen vaikeus. Mobiililaitteita kun on pilvin pimein ja jokainen on erilainen, joten on mahdotonta testata työn alla olevaa sivustoa niillä kaikilla. Toimivuus tekstipohjaisella selaimella on jo suuntaa antavaa, mutta myös emulaattoreita ja erilaisia työkaluja on saatavilla mm. Nokian laitteille ja useimmista matkapuhelimista löytyvälle Openwave-selaimelle. Myös Adobe tarjoaa kehitystyökaluja. Mobiilikehittäjän ”Raamattuna” toimii luonnollisesti W3C:n ohjeistus mobiililaitteille.

Kaiken tämän ohella mobiilin saavutettavuuden saralla riittää paljon tekemistä. Sisältö ei vielä riitä, vaan myös laitteiden ominaisuuksiin täytyy kiinnittää huomiota. Kuka suunnittelisi sen universaalin, erittäin käytettävän ja saavutettavan mobiililaitteen?