Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!

Be my eyes – silminä toiselle

Be My Eyes on älypuhelimille tarkoitettu applikaatio, joka yhdistää näkevät ja näkövammaiset. Idea on simppeli: applikaation avulla näkevä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi auttamaan, ja näkövammainen puolestaan ottaa yhteyttä chatin välityksellä apua tarjoavaan. Applikaatio on tällä hetkellä tarjolla vain iPhonelle ja sen voi ladata ilmaiseksi AppStoresta, mutta myös Android-versio on tulossa.

Be My Eyes – helping blind see from Be My Eyes on Vimeo.

Testaa uutta Kelan sivustoa!

Kela on julkaissut uusien verkkosivujensa kokeiluversion osoitteessa http://beta.kela.fi, ja toivoo asiakkailta palautetta erityisesti sivuston mobiilikäytöstä. Uudistunut palvelu korvaa nykyisen kela.fi:n myöhemmin keväällä.

– Haluamme kuulla asiakkailta, mitä meidän kannattaisi vielä parantaa, ennen kuin julkaisemme uudet verkkosivumme. Palautetta kokeiluversiosta voi lähettää sivustolla olevan kyselyn kautta, kertoo verkkoviestinnän kehittämispäällikkö Marika Leed. Kokeiluversiosta kerättyjä kommentteja ja kehitysehdotuksia hyödynnetään sivuston kehitystyössä.

Uudistunut kela.fi mukautuu automaattisesti niin leveälle tietokoneen näytölle kuin älypuhelimen ruudulle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun kävijä tulee sivustolle, sivun leveys ja eri elementtien järjestys muuttuvat.

– Vastaamme palvelulla kasvavaan kysyntään. Tällä hetkellä jo 8 % käyttäjistä selaa kela.fi:tä tabletilla tai kännykällä, ja määrä kasvaa koko ajan.

Tärkeimmät tiedot löytyvät helposti uudelta sivustolta. Esimerkiksi verkkoasiointipalvelut ja yhteystiedot on nostettu pikalinkkivalikkoon näkyvälle paikalle. Kela.fi-palveluun tehtiin viime vuonna 19 miljoonaa vierailua.

(Lähde)

Saavutettava.fi testaa: BlindSquare

Näkövammaisille suunniteltu paikannusohjelma BlindSquare on saanut viime aikoina runsaasti huomiota, ja hyvä niin. Me, kaksi näkevää noviisikäyttäjää, saimme BlindSquaren keksijältä Ilkka Pirttimaalta lainaan laitteet, joilla oli määrä kokeilla kuinka käyttö sujuu: Chilli Technologyn valmistamat luujohtokuulokkeet (bone conduction headphones), iControlPad-peliohjain ja kotitekoinen pidike, jolla ohjaimen voi kiinnittää esim. repun tai laukun hihnaan. Testipuhelimena toimi iPhone 4.

Luujohtokuulokkeet johtavat äänen korvaan luiden kautta, jolloin kuulokkeet eivät peitä korvaa ja samalla liikenteen ja ympäristön ääniä. Käyttäjä pystyy tällöin havainnoimaan ympäristöään tehokkaammin, mikä tekee liikkumisesta turvallisempaa. IControlPad puolestaan on Bluetooth-yhteydellä toimiva peliohjain, joka on suunniteltu nimenomaan mobiililaitteille.

BlindSquaresta on puhuttu paljon Foursquaren puhuvana jatkeena, mutta tosiasiassa se ei varsinaisesti tarvitse Foursquarea toimiakseen, vaan paikannustiedoissa hyödynnetään GPS:ää ja avointa Open Street Maps-palvelua. Foursquaren APIn avulla ohjelmalla voidaan hakea tarkempia paikkatietoja, kuten lähistöllä sijaitsevia kahviloita, ravintoloita tai virastoja. BlindSquare mahdollistaa myös kirjautumisen näihin Foursquare-kohteisiin.

Ensivaikutelma BlindSquaren käyttöliittymästä oli hieman hämmentynyt. Ohjelman käyttöliittymä ei ole ihan selkeimmästä päästä, mutta toisaalta, eihän sitä varsinaisesti ole näkeville suunniteltukaan. Alustava sisätiloissa suoritettu testi osoitti, että ohjelma osasi paikantaa sijaintimme melko tarkasti ja listasi ympärillä olevia kohteita. Siis kuulokkeet korville ja ulos testaamaan!

Pelkän ohjaimen käyttö oli hankalaa, ja oppiminen vaikeaa. Ohjelman käyttäminen sokkona vaikutti helpommalta, mutta ajoittain oli hankaluuksia hahmottaa, millä painikkeella valikoissa päästään liikkumaan tasoilta toisille. Myös hakusanojen syöttäminen oli äärimmäisen hidasta ja hankalaa. Ohjaimella syötetään tekstiä yksi kirjain kerrallaan ja kahta nappia painamalla siirrytään aakkosissa eteen tai taaksepäin. Äänikomennot tai monipuolisempi näppäimistö tulisivat todella tarpeeseen.

Toisinaan sijainti tai haluttu kohde ehti livahtaa ohi ulkopuolisen ärsykkeen häiritessä keskittymistä, jolloin jäimme kaipaamaan komentoa, jolla voisi toistaa viimeiseksi mainitun kohteen uudelleen. Näkövammaiset käyttävät ruudunlukuohjelmia usein hyvin suurella lukunopeudella, mihin kokemattomat eivät ole tottuneet, mutta pitkien valikoiden kohdalla alkoi nopeasti kaivata keinoa hypätä suoraan seuraavaan vaihtoehtoon tai lisätä lukunopeutta.

Liikkuessamme kadulla ohjelma kuitenkin tunnisti sijaintimme jatkuvasti oikein, joten paikannus näyttäisi toimivan vakuuttavasti. Mielestämme sillä voisi hyvinkin olla käyttöä myös näkeville. Esimerkiksi pyöräreitit ovat usein huonosti opastettuja, jolloin auraalinen GPS-laite helpottaisi suunnistamista. Myös musiikkia työmatkoillaan kuunteleva väsynyt tietotyöläinen saattaisi ilahtua ohjelman antamasta huomautuksesta, kun oma pysäkki lähestyy. Tätä ominaisuutta BlindSquare tukee jo, sillä voit asettaa oman pysäkkisi kohteeksi ja ohjelma tunnistaa liikkuvan kulkuneuvon ja ilmoittaa edessä olevista kohteista.

Kaiken kaikkiaan emme olleet ihan täysin vakuuttuneita ohjelman toimivuudesta, saati sitten helppokäyttöisyydestä, mutta noviiseina emme halua kuitenkaan tyrmätä BlindSquarea ihan totaalisesti. Näkövammaisille suunniteltuja ohjelmia ja palveluita ei ole maailmassa liikaa ja BlindSquaresta on hyvinkin paljon hyötyä kuljettaessa kaupunkien kaduilla. Odotamme innolla miten ohjelman jatkokehitys etenee!

Jatkokehitysideoita:

  • näkeville, esim. pyöräilijöille kätevä GPS
  • tarvitaan yksinkertainen ohjauslaite, jolla helpompi kirjoittaa

Linkkejä:

Mobiililla nettiin

Kirjoittaja: Timo Laak


Tietokone-lehden blogissa kirjoitetaan WAP:in kuolemasta, sillä Nokian uusi S60-selain ei enää oletusselaimena avaa WAP-palveluita. Suuntauksena on siis yksi ja sama internet kaikille käyttäjille, myös mobiilikäyttäjille.

Erilaisten mobiililaitteiden yleistyminen tuottaa haasteita internetin sisällöntuottajille ja suunnittelijoille. Saavutettavien palveluiden rakentaminen kun vaatii tietynlaista osaamista, eikä se tietylle selaimelle ja resoluutiolle optimoitu sivusto välttämättä toimikaan mobiiliselaimella aivan samalla tavalla.

World Wide Web Consortiumin eli W3C:n määrittelemät mediatyypit sisältävät handheld-kategorian, joka kattaa osan mobiililaitteista, mutta esimerkiksi Sony Playstation Portable tulkitaan screen-laitteeksi, kuten mikä tahansa ”tavallinen” tietokone. Sen maksimiresoluutio on vain 480×272 pikseliä. Monia sivustoja ei ole suunniteltu resoluution, selainikkunan tai fonttikoon mukaan skaalautuviksi, ja noin 750 pikselin kiinteä leveys on hyvin yleinen. Tällainen sivu ei kuitenkaan näy em. mobiililaitteen selaimella oikein, vaan osa sisällöstä jää ruudun laidan ulkopuolelle.

Myös tärkeät pikalinkit puuttuvat usein kokonaan, jolloin käyttäjän navigointi vaikeutuu, kun pienellä ruudulla täytyy selata joskus jopa useita sivuja tekstiä, jotta pääsisi edes päänavigaatioon, saati sitten muuhun sivun sisältöön käsiksi.

Kun ihmiset liikkuvat paljon ja haluavat hoitaa asioitaan myös tien päällä ja samanaikaisesti tekniikka kehittyy, voidaan ennustaa mobiililaitteiden osuuden koko ajan kasvavan. Tämä asettaa internet-palveluiden suunnittelulle lukuisia uusia haasteita, sillä yhä suurempi asiakas- ja käyttäjäjoukko ei enää kuulukaan kategoriaan ”resoluutio 1024×768 ja IE 5.0+”.

Mobiilisti saavutettava

Saavutettavien mobiilisivustojen toteuttamisessa on tärkeintä ymmärtää laitteiden ominaisuudet ja rajoitteet, kuten pienet näytöt, alhaisempi käytettävissä olevien värien määrä, hidas verkkoyhteys ja erilainen näppäimistö sekä hiiren puuttuminen.

Tarjoamalla oma CSS-tiedosto handheld-laitteille voidaan välttää monia ongelmia. Samalla on mahdollista ottaa tehokkaammin huomioon mobiililaitteiden rajoittavat ominaisuudet heikentämättä muilla laitteilla sivuja selailevien kokemuksia. Riippumattomuus näyttöresoluutiosta ja suurikokoisten kuvien välttäminen ovat tärkeimpiä huomioitavia asioita, mutta myös pikalinkit sivun sisällön eri osiin ja sisällön esittäminen rakenteellisesti järkevässä muodossa, lyhyesti ja ytimekkäästi, ovat tärkeitä avainkohtia saavutettavuuden ja hyvän käyttökokemuksen turvaamisessa. Yksinkertainen on kaunista myös mobiililaitteen ruudulla.

Suunnittelijan näkökulmasta yksi suurimmista ongelmista on kattavan testaamisen vaikeus. Mobiililaitteita kun on pilvin pimein ja jokainen on erilainen, joten on mahdotonta testata työn alla olevaa sivustoa niillä kaikilla. Toimivuus tekstipohjaisella selaimella on jo suuntaa antavaa, mutta myös emulaattoreita ja erilaisia työkaluja on saatavilla mm. Nokian laitteille ja useimmista matkapuhelimista löytyvälle Openwave-selaimelle. Myös Adobe tarjoaa kehitystyökaluja. Mobiilikehittäjän ”Raamattuna” toimii luonnollisesti W3C:n ohjeistus mobiililaitteille.

Kaiken tämän ohella mobiilin saavutettavuuden saralla riittää paljon tekemistä. Sisältö ei vielä riitä, vaan myös laitteiden ominaisuuksiin täytyy kiinnittää huomiota. Kuka suunnittelisi sen universaalin, erittäin käytettävän ja saavutettavan mobiililaitteen?