Vieraskynä: Poimi selkokielestä parhaat palat verkkokirjoittamiseesi

Selkokieli on suomen kielen supistettu muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi tietyn kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Saavutettavan tekstin kirjoittaminen vaatii tekstin tuottajalta kirkasta ajatuksenjuoksua ja paljon raakaa työtä. Sisältö on pilkottava sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoiltava se lukijalle järkevässä järjestyksessä. Parhaat tekstit on myös paketoitu kauniisti, jotta ne houkuttelevat lukemaan ja helpottavat asian sisäistämistä.

Lue alta Selkokeskuksen suosituksiin pohjautuvia vinkkejä, ja hyödynnä niitä omassa verkkokirjoittamisessasi.

1. Näkökulma ja rajaus

Selkokielen yleisöksi ajatellaan usein tiettyjä erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat, koululaiset, vanhukset tai kehitysvammaiset. Asiantuntija- tai kuluttajaviestinnässä kohderyhmä ei useinkaan ole näin tarkasti määritelty, mutta niissäkin jokaisen valinnan tulisi lähteä kohderyhmän tarpeista.

Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Onko aihe relevantti ja kiinnostava kohdeyleisölleni juuri nyt ja tässä kanavassa?
  • Paljonko voin olettaa lukijoiden tietävän aiheesta ennakkoon?
  • Onko lukijoilla aiheesta ennakkokäsityksiä, joita haluan vahvistaa tai murtaa?
  • Miksi on tärkeää kirjoittaa juuri tämä teksti?

2. Tiedon määrä ja visualisointi

Yleissääntö on: pitäydy pääkohdissa ja karsi rönsyt. On parempi, jos lukijasi sisäistää muutaman pääasian kuin että hänen huomionsa hajautuu tärkeiden ja vähäpätöisempien asioiden kesken. Verkkoteksteissä on kätevää tarjota halukkaille pääsy lisätietoihin linkkien kautta.

Mieti tiedon määrää sekä kokonaisuutena että pienempien merkitysyksikköjen tasolla:

  • Pidä virkkeet ja kappaleet lyhyinä, ja kerro niissä yksi asia kerrallaan.
  • Käytä toiston voimaa, mutta maltilla.
  • Asettele teksti ilmavasti.
  • Hyödynnä selkotaiton periaatteita, joissa huomioidaan muun muassa typografia, rivitys ja palstoitus, tausta ja värit sekä visuaaliset elementit.

3. Rakenteet ja jäsentely

Tekstiä jäsennellessä pidä tiukasti kiinni punaisesta langasta. Tavoittele helppoa silmäiltävyyttä:

  • Käytä kuvaavia otsikoita ja väliotsikoita.
  • Hyödynnä luetteloja.
  • Etene aiheen käsittelyssä johdonmukaisesti.
  • Suosi suoraa sanajärjestystä.

Suomen kieli mahdollistaa monenlaisia taivutusmuotoja ja pitkiä määritejonoja. Hyviä uutisia: kaikkia näitä mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää! Erityisesti verkkoteksteissä kannattaa suosia yksinkertaisuutta. Esimerkiksi hankalan sijamuodon välttäminen voi onnistua vaihtamalla verbiä.

VINKKI! Pääasioiden hahmottamista voi auttaa, jos järjestelet sisällön itsellesi pieneksi luurangoksi tai ajatuskartaksi ennen kirjoitustyön aloittamista.

4. Sananvalinta

Saavutettavan tekstin sananvalinta on harkittua niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käytä lyhyitä ja yleisesti tunnettuja sanoja.
  • Suosi mieluummin konkreettisia kuin abstrakteja sanoja.
  • Jos tilanne vaatii ammattitermin tai muuten vaikean sanan käyttämistä, selitä se.
  • Varo substantiivitautia. Mieluummin vähennä substantiivien määrää ja käytä nasevaa verbiä.
  • Kirjoita lyhenteet auki.

VINKKI! Tekstin työstämisen loppusuoralla voi olla avuksi, jos kampaat tekstin vielä kertaalleen läpi miettien jokaisen sanan kohdalla, onko se todella tarpeellinen.

5. Sävy ja puhuttelu

Saavutettava teksti on lukijaa kunnioittava ja motivoiva. Selkokielellä tai selkeällä yleiskielellä kirjoittaminen ei tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsä. Tekstissä saa näkyä persoona, ja se usein auttaakin viemään viestiä paremmin perille.

Saavutettava teksti on kiinnostava ja ajatuksia herättävä, joskus yllättäväkin. Käytä vertauskuvia harkiten ja konkretisoi viestiäsi aina kun mahdollista. Pidä kohderyhmä mielessä joka käänteessä.

Hyvä tapa tarkistaa tekstisi toimivuutta on lukea sitä ääneen tai parhaassa tapauksessa luettaa se ennakkoon kohderyhmän edustajalla.

Lähteitä:

Selkokirjoitusohjeita ja konkreettisia tekstiesimerkkejä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/

Arvioi tekstisi selkokielisyyttä selkomittarin avulla: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Selkokielikoulutuksia: https://selkokeskus.fi/koulutukset/

Leskelä, Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 2019.

 

Tiina Leivo

Kirjoittaja Tiina Leivo on viestintäyrittäjä, kääntäjä ja selkomukauttaja, jonka mielestä verkkoteksti ei ole valmis silloin kun siihen ei ole lisättävää, vaan silloin kun siitä ei saa enää mitään pois.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

2 comments:

  1. Miten vältetään tekstin muuttuminen ekaluokkalaistasolle? Minulle ainakin on ongelmana taiteilla helpon ja selittävän tekstin sekä ”lapsellisen” välillä – lukuhäiriö kun ei ole sama kuin vaikeus ymmärtää.

    1. Hyvä kysymys! Tuskin olet ainoa tämän asian kanssa painiva.

      Pienilläkin keinoilla voi olla suuri merkitys luettavuuteen: ilmavalla asettelulla, rivityksellä, pitkien virkkeiden katkomisella ja erityisen vaikeiden ilmausten välttämisellä. Ja toki sillä, että sisällön punainen lanka säilyy katkeamattomana.

      Katso esimerkki asettelun vaikutuksesta (Auringon aktiivisuus -teksti): https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkojulkaisun-ulkoasu/selkojulkaisun-typografia/

      Tuntematta tarkempaa kohderyhmääsi sanoisin, että jo näihin asioihin panostamalla helpotat huomattavasti luku-/lukihäiriöisen henkilön lukukokemusta. Aina ei siis ole tarpeen yksinkertaistaa ylenpalttisesti.

Kommentointi on suljettu.