Suomalaispuolueiden sivut syynissä

Kirjoittaja: Mikko Kekki. Tämä on muokattu versio artikkelista, joka on julkaistu aiemmin Kalamukin blogissa 8.6.2004.


Joe Clark ja Greg Saila ovat testanneet kanadalaisten puolueiden verkkosivuja muutamallakin mittarilla ja todenneet, että kanadalaisten puolueitten sivut eivät pärjää web-standardi-testissä (Canadian election Web sites flunk standards test). Analyysin innoittamana käymme nyt suomalaisten puolueiden sivujen kimppuun web-standardeilla.

Kanadalaisten testituloksissa on hyvin perusteltu, miksi tällaista testaamista ylipäätään kannattaa tehdä. Näiden perustelujen pohjalta tämänkin testin perustelut on kirjoitettu. Kiitämme Clarkia ja Sailaa.

Mistä on kyse?

  • WWW-sivut koostuvat koodista, jota tulkitsemalla selaimet osaavat esittää sivun näkyvässä muodossa.
  • HTML on koodia, jolla määritetään sivun rakenne, otsikot, kuvat ja muut elementit. (HTML on lyhenne käsitteestä ’hypertext markup language’.)
  • CSS on koodia, jolla määritetään, miltä HTML näyttää selaimessa. (CSS on lyhenne käsitteestä ’cascading stylesheets’.)
  • HTML:lle ja CSS:lle on määritetty säännöt. Jos noudatat sääntöjä, olet kirjoittanut koodia oikein ja sivusi noudattaa web-standardeja.
  • Oikein kirjoitettu (validi) koodi muistuttaa luonnollisen kielen kieliopin mukaista kirjoittamista. Jos kirjoitat koodia oikein, selaimet tietävät täsmälleen, mitä tarkoitat, eikä niiden tarvitse arvailla, millaisena sivu pitäisi näyttää. (Luonnolliseen kieleen vertaaminen ontuu tietysti siltä osin, että ihmiset puhuvat murteita ja huolimattomasti mutta silti ymmärtävät toisiaan. Tämä johtuu siitä, että ihmisten välisestä kommunikaatiossa suurin osa viestinnästä tapahtuu non-verbaalisesti eli ilman puhuttua kieltä.)
  • WWW-sivujen saavutettavuus ja käytettävyys ovat erillisiä asioita ja niitä ei käsitelty tässä testissä, koska niiden testaaminen on monimutkaisempi prosessi ja koska kirjoittajanne on laiska. Oikein kirjoitettu koodi vaikuttaa kuitenkin myös niihin.

Miksi?

  • Suurelle osalle sivujen vierailijoista ja käyttäjistä asialla ei olekaan suuren suurta merkitystä mutta joillekin se merkitsee paljon.
  • Standardi (oikeaoppinen) koodi tarkoittaa, että mikä tahansa internetlaite osaa tulkita sellaista HTML:ia ja CSS:ia oikein.
  • Useimmat sivujen tekijät tekevät sivuja, jotka toimivat mainiosti vain Windows-käyttöjärjestelmän Internet Explorer-selaimessa.
  • Standardi koodi toimii kuitenkin yleensä täysin oikein kaikissa mahdollisissa selaimissa ja laitteissa. Usein jopa täsmälleen samalla tavalla kaikissa selaimissa ja laitteissa.
  • Standardin koodin avulla periaatteessa kuka tahansa voi käyttää WWW-sivua selaimesta tai laitteesta riippumatta.
  • Käytännössä joitakin yhteensopivuusongelmia on olemassa selainten kesken. Suurin osa ongelmista löytyy Windowsin Internet Explorerista.
  • Jos asiaa haluaa niin ajatella, kyse on tasa-arvosta.

Kuka kärsii väärin tehdyistä sivuista?

  • Standardien vastainen koodi on optimoitu vain selaimelle, jolla sitä on testattu. Tämä tarkoittaa lähes aina Windowsin Internet Exploreria.
  • Kaikki eivät kuitenkaan käytä Windowsia ja Internet Exploreria. Clark & Saila: This may be news to you, but the Web is not the same as Internet Explorer for Windows (Tämä voi tulla yllätyksenä mutta netti ei ole sama asia kuin Windowsin Internet Explorer).
  • Jos sinulla ei satu olemaan selainta, joka on sivun omistajan / tekijän suosima, voi olla, ettet pysty käyttämään sivua ollenkaan.
  • Monien ihmisryhmien, kuten kuulo- tai näkövammaisten, internetin käyttö riippuu pitkälle standardin koodin käytöstä. Joskus he tarvitsevat erillisiä apuohjelmia tai apulaitteita internetin käyttöön. Heille oikeaoppisen koodin käyttö merkitsee todella paljon. Web-standardien ja saavutettavuusohjeiden noudattaminen on tärkeää.
  • Sokea käyttäjä voi käyttää esimerkiksi ruudunlukijaa, joka on ohjelma, joka tulkitsee sivun tekstin, ikonit ja muun informaation ääneen tai pistekirjoituksena.
  • Näkövammainen käyttäjä voi käyttää näkymän suurentajia, jotka näyttävät sivujen informaation tarpeeksi isolla.
  • Nämä apuohjelmat nojaavat oikeaoppiseen koodiin. Tutkimusten mukaan web-standardien ja saavutettavuusohjeiden vastaisesti tehtyjen sivujen käyttö on huomattavasti hankalampaa vammaisille käyttäjille.
  • Joissakin tapauksissa web-standardien ja saavutettavuusohjeiden vastaisesti tehtyjen sivujen käyttö on yksinkertaisesti mahdotonta.
  • Joissakin maissa ja mahdollisesti lähivuosina koko Euroopan Yhteisössä laki vaatii viranomaissivuilta saavutettavuutta.

Mitä testattiin?

Clark ja Saila testasivat useitakin asioita. Me jätimme aikapulan vuoksi saavutettavuuden tällä kertaa testaamatta. Puolueiden sivujen saavutettavuudesta voi lukea Yoji Hirabayashin erinomaisesta artikkelista Saavutettavuus ja suomalaispuolueiden sivut. Me keskityimme koodiin. Käytimme seuraavaa listaa:

  • Doctype (dokumenttityyppi)
  • Merkistökoodaus
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkinnässä
  • HTML:n merkintävirheet
  • Virheet CSS:ssa
  • CSS- vai taulukkotaitto?

Testaamiseen käytimme W3C:n html-validaattoria, jonka avulla voi tarkistaa onko oma sivu standardien mukaisesti koodattu. CSS:n oikeellisuus tarkistettiin W3C:n CSS-validaattorilla. CSS tarkistettiin kaikista mahdollisista CSS-tiedostoista ja vähintään kahdesta kehyksestä, jos sivu koostui sellaisista. Myös sivun sisään ympätyt tyylit tarkistettiin.

Jos dokumenttityyppiä ei ollut merkitty, testattiin validaattorin tällaisessa tilanteessa automaattisesti tarjoaman HTML 4.01 Transitional -standardin mukaan. Jos merkistökoodausta ei oltu mainittu, käytettiin iso-8859-1-koodausta.

Mukaan otettiin kaikki käynnissä olevissa EU-vaaleissa (keväällä 2004) ehdokkaita asettaneet puolueet. Alla puolueet käsitellään näiden vaalien virallisessa järjestyksessä. Sivuista testattiin ainoastaan aloitussivu eli se sivu, joka aukeaa, kun kirjoitetaan sivuston perusosoite (www.sosialidemokraatit.fi, www.keskusta.fi, www.kokoomus.fi jne.). Ainoastaan Kristillisdemokraateilla oli niin sanottu intro-sivu mutta se testattiin silti varsinaisen etusivun sijasta, koska sääntö päätettiin ennen testauksen aloitusta. Reilu peli se olla pitää.

Kaikille puolueiden sivuille oli yhteistä se, että perusasiat eivät olleet kunnossa. Yksikään ei läpäissyt testiä virheittä ja lähes kaikilta puuttui joko dokumenttityyppi tai merkistökoodaus tai molemmat.

Tarmo Ropposen sanoin: sitten tuloksiin. Taulukkoversiokin löytyy Kalamukin blogista.

Suomalaispuolueiden www-sivut ja web-standardit – testin tulokset

Vasemmistoliitto r.p. / Vänsterförbundet r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: kyllä (merkitty kaksi kertaa ristiriitaisesti).
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 80 virhettä.
  • CSS:n virheet: 0 virhettä.
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
  • Doctype: kyllä (HTML 4.01 Transitional).
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 229 virhettä.
  • CSS:n virheet: 27 virhettä (luku on arvio, koska kaikkien virheiden tarkistus olisi vienyt aikaa).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Kansallinen Kokoomus r.p. / Samlingspartiet r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: ei.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 14 virhettä.
  • CSS:n virheet: 1 virhe.
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Suomen Kommunistinen Puolue – Finlands Kommunistiska Parti r.p.
  • Doctype: ei (kehyksien sisäisillä sivuilla osittain kyllä).
  • Merkistökoodaus: ei (kehyksien sisäisillä sivuilla osittain kyllä).
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 19 virhettä.
  • CSS:n virheet: 1 virhe (tarkistettiin kahden kehyksen tyylit).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko (kehyksien sisällä).
Vihreä liitto r.p. / Gröna förbundet r.p.
  • Doctype: kyllä.
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 38 virhettä.
  • CSS:n virheet: 0 virhettä.
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Liberaalit r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: ei.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 92 virhettä.
  • CSS:n virheet: 5 virhettä.
  • CSS- vai taulukkotaitto: CSS.
Suomen Kansan Sinivalkoiset r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: ei, väärin merkattu (kehyksien sisäisillä sivuilla kyllä).
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: kyllä.
  • HTML:n merkkausvirheet: 22 virhettä.
  • CSS:n virheet: – (ei CSS:ia).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko (kehyksien sisällä).
Köyhien Asialla r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 40 virhettä.
  • CSS:n virheet: – (ei CSS:ia).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: ei.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei (intro-sivulta on voi tosin valita suomen- tai ruotsinkieliset osion).
  • HTML:n merkkausvirheet: 11 virhettä.
  • CSS:n virheet: – (ei CSS:ia).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Perussuomalaiset – Sannfinländarna r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 12 virhettä.
  • CSS:n virheet: 2 virhettä (ja yksi varoitus).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko (kehysten sisällä).
Suomen Keskusta r.p. / Centern i Finland r.p.
  • Doctype: kyllä (HTML 4.0 Transitional).
  • Merkistökoodaus: ei.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 196 virhettä.
  • CSS:n virheet: 2 virhettä (ja yksi varoitus).
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Eläkeläiset Kansan Asialla r.p. (Sivuja ei löytynyt.)
  • Doctype: –
  • Merkistökoodaus: –
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: –
  • HTML:n merkkausvirheet: –
  • CSS:n virheet: –
  • CSS- vai taulukkotaitto: –
Suomi – Isänmaa r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 28 virhettä.
  • CSS:n virheet: 0 virhettä.
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.
Svenska folkpartiet i Finland r.p. / Ruotsalainen kansanpuolue r.p.
  • Doctype: ei.
  • Merkistökoodaus: kyllä.
  • Oliko sivustolla käytetty kieli ilmoitettu merkkauksessa: ei.
  • HTML:n merkkausvirheet: 54 virhettä.
  • CSS:n virheet: 0 virhettä.
  • CSS- vai taulukkotaitto: taulukko.

Web-standardien edut kävijöille, asiakkaille ja sinulle!

Sisältö

  1. Web-standardit
  2. Mistä web-standardeissa on kysymys?
  3. Muutos ajattelutavassa
  4. Semanttisesti oikea merkintä (markup)
  5. Mitä on pätevä koodi?
  6. Mitä on esteetön koodi?
  7. Miksi käyttää CSS:ia erottamaan sisältö esitystavasta?
  8. Kuinka CSS:lla toteutettu sivusto toimii?
  9. Miten kävijät hyötyvät web-standardeista?
  10. Miten asiakkaat hyötyvät web-standardeista?
  11. Miten SINÄ hyödyt web-standardeista?
  12. Mitkä ovat huonot puolet?
  13. Miten saavutat web-standardit?
  14. Päätelmät
  15. Materiaalia web-standardeista

1. Web-standardit

Web standards are intended to be a common base… a foundation for the world wide web so that browsers and other software understand the same basic vocabulary. (Web-standardit on tarkoitettu peruslähtökohdaksi… WWW:n perustaksi, jotta selaimet ja muut ohjelmistot ymmärtäisivät samaa perussanastoa.)
Eric Meyer

W3C (World Wide Web Consortium) ja muut standardointilaitokset ovat määritelleet teknologioita verkkopohjaisen sisällön luomiseen ja tulkintaan. Varsinaiset standardit ovat:

Rakenteelliset kielet
Extensible Hypertext Markup Language (XHTML) 1.0
XHTML 1.1
Extensible Markup Language (XML) 1.0
Esityskielet
Cascading Style Sheets (CSS) Level 1
CSS Level 2
CSS Level 3
Objektimallit (Object Models)
Document Object Model (DOM) Level 1 (Core)
DOM Level 2
Skriptikielet
ECMAScript 262 (Javascriptin standardi versio)
Muita esityskieliä (Markup)
Mathematical Markup Language (MathML) 1.01
MathML 2.0
Scalable Vector Graphics (SVG) 1.0

2. Mistä web-standardeissa on kysymys?

Web-standardit on suunniteltu:

  • tuomaan suurinta mahdollista hyötyä mahdollisimman suurelle joukolle www:n käyttäjiä
  • varmistamaan minkä tahansa www-dokumentin pitkäikäisyys
  • yksinkertaistamaan koodia ja pienentämään valmistuskustannuksia
  • saamaan aikaan sivustoja, jotka ovat suuremman ihmisjoukon ja laitevalikoiman tavoitettavissa
  • toimimaan oikein huolimatta selainten kehityksestä ja uusien laitteiden saapumisesta markkinoille

Web-suunnittelijoille ja kehittäjille web-standardeissa on kyse standardien (rakenteellisten, esityksellisten, objekti- ja skriptauskielten) käytöstä sekä niiden hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla (pätevä, semanttisesti oikea ja esteetön koodi) hyödyttämään käyttäjiä, asiakkaita ja sinua.

3. Muutos ajattelutavassa

Perinteinen web-sivusto

Perinteinen web-sivuston kehittäminen on jatkoa painetulle medialle – sen tarkoitus on saada sivustot näyttämään viimeistä pikseliä myöten täydellisiltä 5-6 yleisimmässä selaimessa. Yleisiä ominaisuuksia ovat:

  • Taulukko -pohjaiset taitot
  • Ulkoasumäärittelyt sisällön sisällä (font-tagit)
  • Koodi, joka ei ole validia
  • Esteellinen koodi
  • Semanttisesti väärä koodi

Web-standardien mukainen sivusto

Web-standardeissa on kysymys siitä, että ajatellaan verkkoa laajana kommunikointivälineenä, jonka voi tavoittaa monimuotoinen joukko käyttäjiä ja valikoima laitteita. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

4. Semanttisesti oikea merkintätapa (markup)

Semanttisesti oikea merkintätapa (markup) käyttää html -elementtejä niin kuin ne on tarkoitettu. Hyvin muotoillulla HTML:llä on rakenteellista merkitystä laajalle joukolle käyttäjiä (selaimet ilman tyylitiedostoja, tekstiselaimet, PDA:t, hakukoneet jne.)

Käytä standardinmukaisia HTML-elementtejä ja vältä HTML-elementtien muotoilemista näyttämään toisilta HTML-elementeiltä. Yksinkertaistaen:

  • käytä otsikoita varten otsikko -elementtejä alkaen elementistä H1
  • käytä tekstikappaleita varten kappale -elementtiä
  • käytä listoja varten lista -elementtejä

5. Mitä on pätevä koodi?

Validointi on prosessi, missä tarkistetaan, että dokumentti vastaa virallista standardia, kuten W3C:n julkaisemat. Dokumentti, joka on tarkistettu ja joka on läpäissyt tarkistuksen, käsitetään päteväksi.

Miksi käyttää pätevää koodia?

  • Pätevä koodi toimii nopeammin kuin virheellinen koodi
  • Pätevä koodi toimii paremmin kuin virheellinen koodi
  • Selaimet kehittyvät enemmän standardeja tukeviksi, jolloin on yhä tärkeämpää kirjoittaa pätevää ja standardien mukaista HTML:ia.

Miten tarkistat onko koodisi pätevää?

Miten teet koodisi päteväksi?

  • Aloita oikealla dokumenttityypillä (doctype)
  • Huomioi dokumenttityypin moodit (modes) (standardien mukaisuus, quirks mode jne.)
  • Käytä character set -määritettä
  • Sulje HTML-elementit
  • Käytä alt-attribuuttia kuvissa
  • Vältä HTML-hakkeja (hacks)
  • Käytä HTML-validointia säännöllisesti
  • Korjaa kaikki virheet ennen sivuston julkaisua
  • Tee validoinnista osa normaalia työprosessiasi

6. Miksi käyttää esteetöntä koodia?

  • Mahdollistaa sivustosi saavutettavuuden laajemmalle yleisölle (näkövammaiset, motorisista ongelmista kärsivät, kognitiivisista ongelmista kärsivät)
  • Mahdollistaa sivustosi saavutettavuuden useammalle laitteelle (käsitietokoneet, näytönlukijat [screen readers], tekstiselaimet, hakukoneet)
  • On vaatimuksena viranomaissivustoille joissakin maissa

Miten teet koodisi esteettömäksi?

  • Tarjoa tekstivaihtoehdot ei-tekstuaalisille elementeille
  • Käytä esteettömiä taulukoita (nimeä rivi- ja sarakeotsakkeet)
  • Käytä esteettömiä lomakkeita (label for, id, fieldset, selitykset)
  • Käytä mieluummin merkintää kuin kuvia tiedon välittämiseen.
  • Tarjoa näkyviä tapoja ohittaa valikot
  • Tarjoa valintanäppäin -toiminto (antaa mahdollisuuden siirtyä linkistä toiselle sivulle näppäinyhdistelmän avulla)
  • Käytä tyylitiedostoissa vain suhteellisia mittayksiköitä määrittämään taittoa ja ulkoasua
  • Huolehdi, että dokumentit ovat luettavissa myös ilman tyylitiedostoja
  • Sisällytä metadata semanttisen informaation lisäämiseksi

7. Miksi käyttää CSS:ia erottamaan sisältö esitystavasta?

Web-kehittäjien tavoite on poistaa kaikki ulkoasumääritteet html-koodista, joka näin jäisi siistiksi ja rakenteellisesti oikeaksi.

  • Useamman laitteen saavutettavissa
  • Helpompaa tehdä koko sivuston laajuisia muutoksia – yksi tyylitiedosto mieluummin kuin kaikilla sivuilla erikseen
  • Pienemmät tiedostot / nopeampi lataus – vähemmän koodia sivulla
  • Vähemmän koodia sivulla – helpompaa koodata
  • Sallii käyttäjien muokata sivua omiin tarpeisiinsa – tyylin vaihtajat
  • Koodi paremmin hallinnassa – mahdollista tarjota koodia halutussa järjestyksessä näytönlukijoille

Esitystapa määritellään kaikissa HTML-sivuissa

Esitystapa määritellään kaikissa HTML-sivuissa

Esitystapa määritellään erillisessä tyylitiedostossa

Esitystapa määritellään erillisessä tyylitiedostossa

Erilliset tyylitiedostot uusille selaimille, tulostimille ja vanhoille selaimille

Erilliset tyylitiedostot uusille selaimille, tulostimille ja vanhoille selaimille

8. Kuinka CSS:lla toteutettu sivusto toimii?

Yksi CSS:n vahvoista puolista on se, että sisältö voidaan kohdentaa uudelleen vastaamaan tarpeita paremmin – ilman, että riviäkään html-koodia muutetaan.

9. Miten kävijät hyötyvät web-standardeista?

  • Tiedostot latautuvat nopeammin (vähemmän koodia, ei taulukoita, pätevä koodi)
  • Sisältö on laajemman käyttäjäkunnan saavutettavissa (peruskäyttäjät, sokeat käyttäjät, näkövammaiset käyttäjät, lukihäiriöiset käyttäjät, motorisista häiriöistä kärsivät käyttäjät jne.)
  • Sisältö on useampien laitteiden saavutettavissa (näytönlukijat, selaimet, tekstiselaimet, käsitietokoneet, hakurobotit, tulostimet, jääkaapit jne.)
  • Sallii käyttäjien muokata sivuston ulkoasua (tyylinvaihtajat)
  • Tarjoaa tulostukseen soveltuvia versioita kaikista sivuista

10. Miten asiakkaat hyötyvät Web-standardeista?

  • Helpompi ylläpito (vähemmän koodia, modulaarinen koodi)
  • Halvemmat palvelinmaksut (vähemmän koodia)
  • Parempi sijoitus hakukoneissa
  • Sisältö voidaan muotoilla uudestaan helposti muuttamatta koodia
  • Tarjoaa käyttäjille muokattavuutta
  • Tarjoaa tulostettavia versioita ilman sisällön toistamista
  • Parantaa esteettömyyttä (välttämätöntä viranomaisasiakkaille)

11. Miten sinä hyödyt web-standardeista?

  • Helpompaa koodata (modulaarinen koodi)
  • Helpompaa ylläpitää (vähemmän koodia, modulaarinen koodi)
  • Vähemmän laitekohtaista koodaamista (vakaa laajemmalla laitevalikoimalla)
  • Tarjoaa kilpailuedun kun maailmalla siirrytään enemmän käyttämään web-standardeja.

12. Mitkä ovat huonot puolet?

  • Jyrkkä oppimiskäyrä
  • Selainten yhteensopivuus
  • Jotkut taitot on helpommin toteutettavissa taulukoilla kuin tyylitiedostoilla

13. Miten saavutat web-standardit?

Web-standardit eivät ole mustavalkoinen asia. Kaikkien kehittäjien pitäisi vähitellen siirtyä kohti web-standardin mukaisia sivustoja.

Muutos perinteisestä web-standardien mukaiseen kehitykseen vaatii aikaa ja harjoitusta. Sen sijaan että hätiköisit ja joutuisit heti turhautumaan, aseta saavutettavissa olevia tavoitteita ja siirry vähitellen kohti web-standardeja. Esimerkiksi:

Perusmuutokset

  • Lisää oikea dokumenttityyppi (doctype) kaikille sivuille
  • Lisää alt-teksti kaikkiin kuviin
  • Lisää tarkoituksenmukaiset otsikot sivuihin

Keskitason muutokset

  • pätevä koodi
  • semanttisesti oikeaoppinen koodi
  • fontti-tagien ja värimääritysten siirto tyylitiedostoon
  • esteettömät lomakkeet, datataulukot ja oikopolut

Edistyneet muutokset

  • perusasettelu tyylitiedostolla (padding, marginaalit jne.) kun käytetään taulukoita taiton toteuttamiseen
  • täydellinen asettelu tyylitiedostolla – ei taulukoita taiton toteuttamiseen

Harjoittele tyylitiedostoilla taittoa

  • lue CSS-oppaita ja -kirjoja, että ymmärtäisit tyylitiedostojen käytännöllisiä sovelluksia
  • järjestä aikaa opetellaksesi tyylitiedostoilla asettelua ilman ulkopuolisia paineita
  • harjoittele useilla tyylitiedostotaitoilla kunnes olet varma itsestäsi

14. Päätelmät

Web-standardeilla saadaan aikaiseksi:

  • nopeampi tiedostonlataus
  • esteetöntä koodia laajemmalle kayttäjäkunnalle ja laitevalikoimalle
  • käyttäjäkohtainen muokkaus
  • tulostamiseen sopivien versioiden helppo toteutus
  • pienemmät palvelinkustannukset
  • parempi sijoitus hakukoneissa
  • nopeampi ja tehokkaampi sivuston ylläpito
  • kilpailuetu

Web-standardit hyödyttävät käyttäjiäsi, asiakkaitasi ja sinua.

15. Materiaalia Web-standardeista

Web-standardit

Semanttinen koodi

Validointi

Käytettävyys

CSS