Uutisissa on viime aikoina päivitelty suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen romahtamista ja Suomen sijoituksen tipahtamista asiaa mittaavissa tutkimuksissa. Koulutuksen taso on laskenut, kun määrärahoja on leikattu ja opetusta karsittu, eikä suuntaus ole ainakaan nousujohteinen. Tässä kontekstissa on vaikeaa kuvitella kuinka Suomi saataisiin nousukiitoon – matkapuhelinjätit kun eivät yksin riitä vauhtia takaamaan. Sisällöntuottajina voimme olla kärkipäässä, mutta entä toteuttajina?
Naapurimaassamme Ruotsissa on hoksattu satsata tulevaisuuteen. Ruotsalaisissa lukioissa on parhaillaan käynnissä suuri opetussuunnitelman uudistaminen, jonka toimeenpanijana on skolverket, kouluvirasto, joka on sikäläinen opetushallitusta vastaava elin. Web Standards Projectin sivuilla uutisoitiin, että samaisen kouluviraston aloitteesta on tarkoitus ottaa lukio-opetuksen osaksi web-standardit ja saavutettavuus vuoteen 2007 mennessä. Ruotsissa jo lukiossa on tarjolla opetusta niille oppilaille, joita kiinnostaa ura verkkopalveluiden parissa – tällöin saavutettavan ja standardinmukaisen suunnittelun opettaminen on looginen ensiaskel. Mikäli kouluvirasto ottaa aiotut muutokset osaksi opetussuunnitelmaa, on sillä mahdollisuus nousta johtavaan asemaan verkkosuunnitteluopetuksessa. Kouluvirasto itse on näyttänyt esimerkkiä taannoisessa kotisivu-uudistuksessaan, jolloin mm. taulukot jätettiin viraston sivuilta kokonaan pois.
Suomalaisten lukioiden opetussuunnitelmauudistus saatiin juuri valmiiksi ja on parhaillaan toimeenpanovaiheessa, mutta meikäläisittäin verkkoon liittyvät kehittämiskohteet ovat olleet enemmänkin virtuaaliopetuksen ja sisällöntuotannon puolella. Ainoa saavutettavuuteen liittyvä asia kotimaan korkeimman opetusviranomaisen taholta on viimekeväinen esteettömän koulutusoppaan julkaisu. Meillä ollaankin keskitytty puhumaan verkon mahdollisuuksien hyödyntämisestä, muttei juurikaan itse (teknisestä) tekemisestä.
WaSP:illa on monien muiden projektinsa ohella käynnissä Education Task Force -kampanja, jossa yhteistyössä eri koulutusinstituutioiden kanssa lisätään ja kehitetään standardi- ja saavutettavuustietoutta opettajien, hallinnon ja verkkovastaavien kanssa. Toisin sanoen: tarjolla on kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, kädestäpitelijä, joka auttaa ottamaan sen ensimmäisen askeleen. Tässä kohdassa suomalainen tietoyhteiskunta voisi ottaa oppia ruotsalaisen kansankodin ennakkoluulottomuudesta, sillä jostain on aloitettava.