Lapset ja esteettömyys – sillä on väliä

Kirjoittaja: Derek Featherstone. Artikkeli on julkaistu alunperin Box of Chocolate-blogissa otsikolla Children and Accessibility: It matters.


Hanki lapsia. Jos se ei saa sinua vakuuttuneeksi siitä, että web-sivujen tulisi olla esteettömiä, en tiedä mikä saisi.

Tulin isäksi uudelleen – Kambell, kolmas lapsemme syntyi vain reilu pari viikkoa sitten. Olemme todella onnekkaita. Kuitenkin, mitä enemmän yritän saada aikaan, sitä useammin huomaan lasten olevan jollain tavalla kuin rajoittimia. Tämä on puoliksi vakava, puoliksi humoristinen vilkaisu siihen, miksi näin… 😉

Kuulon heikkeneminen

Tämä on melko ilmeinen. Lapset ovat kovaäänisiä. Minulla on toimistotila kotitalon kellarissa – ja vaikka lapset tottelevatkin “Älä tule isin toimistoon kun ovi on suljettu tai ennen illallista” sääntöä, uskokaa kun sanon, ettei sillä ole mitään vaikutusta siihen mitä yläpuolellani tapahtuu. Toimistoni on suoraan keittiön alapuolella. On uskomatonta kuinka kovaa melua saa aikaan kahden kilon paketti pastaa, kun se tyhjennetään hitaasti keittiön keraamiselle laattalattialle. Kellaritila toimii myös erinomaisena resonanssikammiona, minne välittyy mm. tuolin tai jakkaran vetäminen huoneen poikki ikävän selvästi. Onnea vaan multimediasisältöjen kanssa.

En pystynyt kuuntelemaan Dave Winerin selitystä weblogs.comin sulkemisesta, joten olin erittäin tyytyväinen löytäessäni siitä tekstiversion joko silmäiltäväksi tai tulostusta varten. Myös SMIL-versio olisi ollut mukava, mutta epäilen etteivät lapset olisi antaneet mahdollisuutta kuunnella sitä. Vaihtoehtoiset formaatit antavat kiireisille vanhemmille lisää valinnanmahdollisuuksia.

Kognitiiviset haitat

Perheeseemme kuuluu kolme lasta. Ympärillämme on koko ajan niin paljon meteliä, että meillä on vaikeuksia muodostaa yhteyttä. Vaimollani ja minulla ei ole juuri koskaan mahdollisuutta käydä normaalia keskustelua, saati sitten tehdä jotain webissä. Emme pysty keskittymään. Olemme myös hyvin väsyneitä, joten emme aina jaksa kiinnittää huomiota asioihin niin kuin pitäisi.

Tiettyihin aikoihin päivästä en pysty lukemaan ruudulta mitään joko siksi, että ympärilläni on niin paljon melua tai yksinkertaisesti siksi että olen liian väsynyt. Voisitko kenties auttaa meitä kaikkia? Tee asioista helposti silmäiltäviä. Tarjoa yhteenveto dokumentista, jotta voimme päättää kannattaako se lukea kokonaan. Tee asiat helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi kaikille.

Näkörajoitteet

Työskentelen siis kotona, jotta voisin viettää joustavasti aikaa lasten kanssa myös päivisin. Kun vaimoni täytyy hoitaa jotain juoksevia asioita tai hänen vain yksinkertaisesti pitää päästä hetkeksi ulos talosta, minulla on yleensä yksi lapsi sylissä tietokoneen ääressä. Tämä on yleensä hyvä tilaisuus tarkistaa mitä säännöllisesti seuraamillani sivustoilla, kuten Andyn Stuff and Nonsense, Daven Mezzoblue, Scrivsin whitespace, Miken Phark, tai Gezin JuicyStudio, on tarjottavana.

En kuitenkaan pysty tällöin lukemaan normaalilta etäisyydeltä. En voi pitää lasta, joka sillä hetkellä on sylivuorossa, liian lähellä näppäimistöä – huitovat kädet ja jalat eivät ole hyväksi tietokoneelle tai mielenterveydelle. Joten, yleensä työnnän näppäimistön kauemmas, suurennan tekstin kokoa ja siirryn hieman kauemmas työpöydästä. Tarvitsen siis skaalautuvaa tekstiä… Käytän Firefox-selainta, joten tekstin suurentaminen ei ole ongelma, mutta ajattele niitä isiä ja äitejä joilla ei ole tätä mahdollisuutta.

Motoriset ongelmat

Kun lapsi nukkuu sylissä, pystyn kirjoittamaan vain muutamalla sormella. Tämä ei ole hyvä asia. Ehkä minunkin pitäisi hankkia puolikas näppäimistö?

Mainitsinko jo, että ohjauslevyt eivät pidä niille kaatuneesta mehusta tai muista ruumiineritteistä, joita varsinkin vastasyntyneistä karkaa ulos?

Kyllä, näppäimistö on ainoa järkevä väline vanhemmille – tai ehkä minunkin pitäisi asentaa koneeseeni puheentunnistusohjelmisto?

Vaikuttaa myös siltä, että olen kadottanut hienomotoriikkani kontrollin. Kun yritän navigoida tai täyttää lomakkeita, en saa pidettyä kättäni paikoillaan – joku nykii paidanhihasta tai vetää kädestä kysellen ties mitä.

Tekniset rajoitteet

Muistatteko sarjaporttiin liitettävän hiiren? 9-pinniset, jotka liitettiin koneeseen ruuvaamalla ne porttiin kiinni. Mukavan jämäkkä eikä irronnut helposti… PS-2 – ja USB-hiiret sen sijaan irtoavat varsin helposti liitännöistään. Varsinkin silloin kun lapset ryömivät ja konttaavat ympäriinsä.

Hiireni putosi lattialle enkä pysty nostamaan sitä. En ainakaan silloin kun lapsi, jonka nukuttamiseen meni 45 minuuttia, nukkuu sylissäni. Ok, navigoidaan sitten näppäimistöllä.

Pyydänkin, että teet sivustosi esteettömäksi… voi olla, että kiität siitä itseäsi myöhemmin.

podGuide: Web-sisällön saavutettavuusohje

Kirjoittaja: Yoji Hirabayashi


Saavutettava.fi on trendikäs ja tarjoilee iPodin omistaville lukijoilleen Web-sisällön saavutettavuusohje-podGuiden. Opas on koottu käyttäen hyväksi valmiiksi käännettyä materiaalia. Suurimpana syynä tähän oli helppous ja nopeus, toisena yhdenmukaisen termistön käyttö.

Oppaan käännöksestä vastaa pääosin W3C Suomen toimiston toiminnanjohtaja Ossi Nykänen. Myös Minna von Zansenin ja Katariina Kiiliäisen (Celia) kääntämää Wai-ohjetta käytettiin apuna.

Asennusohjeet

  1. Varmista ensin, että iPodisi tukee Muistiinpanot-toimintoa (Notes), joka vaatii Minin, kolmannen tai neljännen sukupolven laitteen.
  2. Lataa tiedosto [zip] ja pura se valitsemaasi paikkaan
  3. Tuo iPod näkyviin ulkoisena levynä normaaliin tapaan.
  4. Avaa iPodista Notes-kansio ja siirrä purkamasi kansio (WCAG 1.0) sinne.
  5. Viimeistele asennus poistamalla levy käytöstä.
  6. Siinäpä se.

Pääset käyttämään ohjeistusta valitsemalla päävalikosta Extrat (Extras), mistä valitaan Muistiinpanot (Notes), josta löytyy merkintä WCAG 1.0.

Lisää oppaita löydät podSites-sivustolta [en].

Web-standardien tarkistuslista

Kirjoittaja: Russ Weakley, Max Design. Alkuperäisen presentaation pohjalta kääntänyt Kalamuki.


Mitä web-standardit ovat?

Käsite ’web-standardit’ voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Joillekin se on web-sivustojen tekemistä ilman taulukoita, toisille validin koodin käyttämistä. Web-standardit ovat kuitenkin paljon laajempi asia. Web-standardit voisi määritellä:

sitoutumiseksi standardeihin (HTML, XHTML, XML, CSS, XSLT, DOM, MathML, SVG jne.) ja pyrkimykseksi hyviin toimintatapoihin (validi koodi, esteetön koodi, semanttisesti oikeaoppinen koodi, käyttäjäystävälliset URLit jne.).

Toisin sanoen…

Sivuston, joka on rakennettu web-standardeilla, pitäisi olla sutjakka, siisti, CSS-pohjainen, esteetön, käytettävä ja ystävällinen hakukoneille.

Tarkistuslistasta

Tämä lista ei ole kaikkien tarkistuslistojen äiti. Paljon voitaisiin lisätä. Tämä on yksinkertaisesti lähtökohta ja tätä voi käyttää:

  • osoittamaan web-standardien laajuutta
  • web-kehittäjien kätevänä työkaluna sivuston tuotantovaiheeseen
  • apuna web-kehittäjille, jotka ovat kiinnostuneita siirtymään kohti web-standardien käyttöä

Tarkistuslista on jaettu kuuteen osioon:

  1. Koodin laatu
  2. Kuinka tarkasti sisältö ja esitystapa on erotettu toisistaan?
  3. Esteettömyys käyttäjille
  4. Esteettömyys laitteille
  5. Peruskäytettävyys
  6. Sivuston hallinta

1. Koodin laatu

  1. Käytetäänkö sivustossa oikeaa dokumenttityyppiä?
    http://www.w3.org/QA/2002/04/valid-dtd-list.html
  2. Onko merkistö määritetty sivustolla?
    http://www.w3.org/International/O-charset.html
  3. Käytetäänkö sivustossa validia (X)HTML:ia?
    http://validator.w3.org/
  4. Käytetäänkö sivustossa validia CSS:ia?
    http://jigsaw.w3.org/css-validator/
  5. Käytetäänkö sivustossa CSS-hackeja?
  6. Käytetäänkö sivustossa turhia class- tai id-määritteitä?
  7. Onko koodi rakenteeltaan hyvää?
    http://www.w3.org/2003/12/semantic-extractor.html
  8. Onko sivustolla rikkinäisiä linkkejä?
    http://validator.w3.org/checklink
  9. Kuinka hyvin sivusto toimii nopeuden/sivukoon suhteen?
    http://www.websiteoptimization.com/services/analyze/
  10. Onko sivustolla Javascript-virheitä?

2. Kuinka tarkasti sisältö ja esitystapa on erotettu toisistaan?

  1. Käytetäänkö CSS:ia kontrolloimaan kaikkia esitystavan eri piirteitä (fontit, väri, täyte, rajat jne.)?
  2. Onko kaikki kuvituskuvat määritelty CSS:ssa vai näkyvätkö ne (X)HTML:ssa?

3. Esteettömyys käyttäjille

  1. Käytetäänkö alt-määritteitä kaikissa merkityksellisissä kuvissa?
  2. Käytetäänkö sivustolla suhteellisia vai ehdottomia yksiköitä tekstin koon määrittämiseen?
  3. Hajoaako mikään kohta taitossa, jos fonttikokoa suurennetaan?
  4. Käytetäänkö sivustolla näkyviä pikalinkkejä (skip menus)?
  5. Käytetäänkö sivustolla esteettömiä lomakkeita?
  6. Käytetäänkö sivustolla esteettömiä taulukoita?
  7. Ovatko värit riittävän kirkkaita ja kontrastit selkeitä?
  8. Käytetäänkö kriittisen informaation osoittamiseen yksistään väriä?
  9. Toimivatko pudotusvalikot viiveellä (käyttäjille, joilla on heikot motoriset kyvyt)?
  10. Ovatko kaikki linkkitekstit kuvaavia (sokeille käyttäjille)?

4. Esteettömyys laitteille

  1. Toimiiko sivusto hyväksyttävästi niin uusilla kuin vanhoillakin selaimilla?
  2. Onko sisältö saavutettavissa, mikäli CSS on kytketty pois käytöstä tai selain ei tue sitä?
  3. Onko sisältö saavutettavissa, mikäli kuvat on kytketty pois käytöstä tai selain ei osaa näyttää niitä?
  4. Toimiiko sivusto tekstiselaimilla, kuten Lynxillä?
  5. Toimiiko sivusto hyvin tulostettaessa?
  6. Toimiiko sivusto hyvin kannettavissa laitteissa?
  7. Sisältääkö sivusto yksityiskohtaista metadataa?
  8. Toimiiko sivusto hyvin eri kokoisissa selainikkunoissa?

5. Peruskäytettävyys

  1. Käytetäänkö selkeää visuaalista hierarkiaa?
  2. Erottuvatko otsikkotasot hyvin?
  3. Onko sivustolla helposti ymmärrettävä navigointi?
  4. Onko sivustolla johdonmukainen navigointi?
  5. Onko linkit alleviivattu?
  6. Käyttääkö sivusto johdonmukaista ja asiaankuuluvaa kieltä?
  7. Käytetäänkö sivukartta- ja yhteystietosivua? Onko ne helppo löytää?
  8. Onko (isolla) sivustolla hakutyökalu?
  9. Onko sivuston jokaisella sivulla linkki etusivulle?
  10. Merkitäänkö vieraillut linkit selkeästi omalla värillään?

6. Sivuston hallinta

  1. Onko sivustolla merkityksellinen ja avulias 404-virhesivu, joka toimii millä sivuston tasolla tahansa?
  2. Käytetäänkö ystävällisiä URLeja?
  3. Toimivatko URLit ilman www:ia?
  4. Onko sivustolla favicon?

Tästä listasta

Tämä Russ Weakleyn, Max Design, kirjoittama tarkistuslista hahmoteltiin raakamuodossa Web Standards -postituslistalla toukokuussa 2004. Se esitettiin Sydneyn Web Standards Groupille 5.8.2004.

Lista on saatavilla myös

CSS-lunttilappu

Tämä on suomenkielinen versio Dave Shean julkaisemasta ja ylläpitämästä CSS Crib Sheetista. Käännös: Yoji Hirabayashi. Lupa julkaisuun on pyydetty ja saatu. Mikäli löydät käännöksestä virheitä tai muita epäloogisuuksia, ota yhteyttä. Kiitokset kommenteista ja korjausehdotuksista Pikselille, Zvonalle ja Stüldt HÃ¥jtille.


Käyttäessäsi CSS:ia sivuston suunnittelemiseen, tulet varmasti törmäämään sen oikkuihin ja lyömään päätäsi seinään yrittäessäsi ratkaista ongelmia. Tämä on yritys helpottaa design-prosessia ja tarjota pikainen ohjenuora auttamaan ongelmanratkonnassa.

Mikäli olet epävarma, validoi.
Kun etsit virheitä, voit välttyä paljolta päänsäryltä yksinkertaisesti tarkistamalla koodisi oikeellisuus. Huonosti muotoiltu XHTML / CSS aiheuttaa yllätyksiä.
Suunnittele ja testaa CSS:si edistyneimmällä saatavilla olevalla selaimella ennen kuin muilla. Älä vasta sen jälkeen.
Jos suunnittelet sivuston testaamalla sitä rikkinäisellä selaimella, koodisi alkaa nojata selaimen väärään esitystapaan. Kun edessä on testausta edistyneemmillä selaimilla, turhaudut huomatessasi niiden esittävän sivun huonosti. Aloita sen sijaan täydellisyydestä ja käytä tunnettuja menetelmiä kiertääksesi selainkohtaiset ongelmat. Tällä hetkellä edistynein tarkoittaa Mozillaa, Safaria tai Operaa.
Varmistu, että haluttu efekti on olemassa.
On olemassa selainkohtaisia laajennuksia, jotka eivät sisälly viralliseen määrittelyyn [en]. Mikäli yrität liittää suodinta tai esimerkiksi sivupalkin värjäystä, käytät sovelluskohtaista koodia, joka toimii vain IE:ssa. Mikäli validaattori kertoo, että käyttäämäsi koodia ei ole määritelty, on todennäköistä että koodi on sovelluskohtainen, eikä näin ollen toimi muissa selaimissa.
Kun käytät kelluvia (float) elementtejä, hyödynnä clear-ominaisuutta.
Kelluvat elementit ovat pulmallisia eivätkä aina toimi odotetulla tavalla. Mikäli törmäät tilanteeseen, jossa kelluva (float) elementti leviää toisen elementin päälle tai yli tai ei muuten vain toimi haluamallasi tavalla, varmistu että käyttämäsi tapa on oikea. Tutustu Eric Meyerin oppaaseen [en].
Marginaalit pettävät; vältä asettamalla paddingia tai reunusta (border).
Voit joutua kamppailemaan ylimääräisen tyhjän tilan kanssa siellä, missä et sitä halua. Mikäli käytät marginaaleja, on niiden pettäminen todennäköisin syy. Andy Budd [en] kertoo aiheesta enemmän.
Pyri välttämään paddingia/reunuksia (border) ja määrämittaa elementissä.
IE5 laskee laatikkomallin väärin, mikä sotkee asioita. Tämä on kierrettävissä [en], mutta parasta on sivuuttaa asia lisäämällä paddingia ylemmän tason elementtiin, määrämittaisen sisäisen elementin sijaan.
Vältä IE:n tapaa vilauttaa tyylittelemätön sisältö sivua ladattaessa.
Mikäli käytät pelkkää @import-menetelmää ulkoisen tyylitiedoston kanssa, törmäät IE:n tapaan vilauttaa muotoilematon HTML ennen dokumentin muotoilua. Tämä on vältettävissä [en].
Älä käytä min-widthia IE:ssa.
Internet Explorer ei tue sitä mutta kohtelee tiettyyn pisteeseen asti width-ominaisuutta kuin se olisi min-width. Pienellä IE-filtteröinnillä saavutat saman lopputuloksen.
Kokeile vähentää leveyttä.
Joskus pyöristysvirheet aiheuttavat 50% + 50% summaantuvan 100.1%, mikä saattaa rikkoa ulkoasun joissain selaimissa. Kokeile laskea 50% -> 49%:n, tai jopa 49.9%:n.
Osa sisällöstä ei näy IE:ssä.
Tämä saattaa johtua ns. Peekaboo-bugista, varsinkin mikäli se näkyy, kun hiiren kursori viedään linkin päälle. Ongelman kuvaus ja korjaus siihen löytyvät Position is Everything-sivustolta [en].
Tarkkuutta linkkien esittämiseen, mikäli käytät ankkureita.
Mikäli käytät perinteistä ankkuria (<a name="anchor">), huomaat, että myös :hover ja :active pätevät siihen. Välttääksesi tämän, sinun pitää käyttää joko id-tagia ankkurissa tai hieman toisenlaista [en] tapaa: :link:hover, :link:active
”LoVe/HAte” muistisääntö linkkeihin.
Määritellessäsi linkkien pseudo-luokkia, tee se aina tässä järjestyksessä: Link, Visited, Hover, Active. Muuten ne eivät toimi yhdenmukaisesti eri selaimilla. Harkitse myös :focusin käyttöönottoa, jolloin muistisääntö muuttuu muotoon LVHFA (tai ”Lord Vader’s Handle Formerly Anakin”, kuten Matt Haughey [en] ehdotti).
”TRouBLEd” muistisääntö (margin, padding).
Lyhenteet asetetaan aina myötäpäivään (top-right-bottom-left), joten margin: 0 1px 3px 5px; luetaan margin-top 0, margin-right 1px ja niin edelleen.
Määritele mittayksikkö muihin kuin nolla-arvoihin.
CSS vaatii määrittelemään mittayksiköt kaikkiin määreisiin, kuten fonttiin, marginaaleihin ja kokoihin. (Poikkeuksena line-height, joka – omituista kyllä – ei vaadi mittayksikköä.) Ei siis kannata luottaa siihen, että selain osaa arvata mittoja oikein. Nolla on nolla, oli se sitten px, em, tai jokin muu. Yksikköä ei tarvitse määritellä. Esimerkki: padding: 0 2px 0 1em;
Testaa eri kirjainkokoja.
Edistyneemmät selaimet, kuten Mozilla ja Opera, antavat käyttäjälleen mahdollisuuden vaihtaa kirjasimen kokoa mittayksiköstä riippumatta. Koska ihmisillä on käytössä eri perusasetuksia, suurempi tai pienempi kuin omassa käytössäsi, yritä saada sivusto toimimaan mahdollisimman monella kirjainkoolla.
Testaa CSS sisäisenä, julkaise ulkoisena.
Kun työskentelet käyttämällä dokumentin sisäistä tyylitiedostoa, <style type="text/css"> head-osiossa, ennaltaehkäiset mahdolliset selainten välimuisteihin liittyvät virhetilanteet. Tämä on huomioitava erityisesti tiettyjen Mac-selainten kanssa. Viimeistele työsi ulkoistamalla CSS:isi, käyttämällä @import– tai <link>-menetelmää ennen julkaisua.
Käytä reunaviivoja (border) ulkoasussa ilmenevien virheiden etsimisessä.
Yleispätevän säännön, kuten div { border: solid 1px #f00; }, käyttö saattaa helpottaa virheen tarkan sijainnin löytymistä. Reunaviivojen lisääminen tiettyihin elementteihin auttaa sinua löytämään päällekkäisyydet ja ylimääräiset white-space-tilanteet, jotka eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä.
Vältä lainausmerkkejä kuvien osoitepoluissa.
Kun asetat taustakuvan, vältä lainausmerkkien käyttöä osoitepolussa. Ne eivät ole tarpeellisia ja IE5/Mac tukehtuu niihin.
Mac IE5 tukehtuu tyhjään tyylitiedostoon ja sivun latausaika kasvaa. Lisää tiedostoon yksi sääntö (tai vaikka pelkkä kommentti) tämän välttämiseksi.

Lopuksi muutama huomionarvoinen asia, jotka eivät suoranaisesti liity toiminnallisuuteen, mutta tulee silti ottaa huomioon kehitysvaiheessa:

Organisoi CSS-tiedostosi.
Kommentoi CSS-lohkot asianmukaisesti, ryhmitä selektorit, käytä yhdenmukaista nimeämiskäytäntöä, white-space muotoilua (suositus: yksi välilyönti tabulaattorin sijaan varmistaaksesi muotoilun myös muilla alustoilla) sekä järjestä ominaisuuksien mukaan.
Nimeä luokat (class) ja tunnisteselektorit (id) toiminnallisuuden, älä ulkoasun mukaan.
Mikäli luot luokan .smallblue, ja myöhemmin saatkin pyynnön muuttaa teksti isommaksi ja punaiseksi, nimessä ei ole mitään järkeä. Nimeä ne sensijaan kuvaavasti, kuten .copyright ja .pullquote.
Käytä CSS-filttereitä vasta viimeisenä apukeinona.
CSS-hackit ja -filtterit auttavat liittämään (tai piilottamaan) tietyn säännön tietyiltä selaimilta. Yritä kuitenkin ratkaista ongelma ensin ilman näiden käyttöä, standardinmukaisella tavalla. Niiden käyttö voi kuitenkin joskus pelastaa päiväsi. Lista käytössäsi olevista CSS filttereistä [en].
Yhdistele selektoreita.
Pidä CSS:isi mahdollisimman kevyenä latausaikojen minimoimiseksi. Yhdistä [en] selektoreita ryhmiksi, käytä hyväksesi periytyvyyksiä [en] ja lyhennysmerkintää [en].
Muista esteettömyys, mikäli korvaat tekstiä kuvilla.
Klassisella FIR-menetelmällä [en] on tunnettuja haittapuolia ruudunlukijoiden kanssa. Ongelma esiintyy myös, mikäli kuvien lataus on poistettu käytöstä. Vaihtoehtoja on olemassa [en]; käytä niitä.

Saavutettavuus ja suomalaispuolueiden sivut

Kirjoittaja: Yoji Hirabayashi. Tämä on muokattu versio artikkelista, joka on julkaistu aiemmin Tämä on minun! blogissa 9.6.2004.

Ennenkuin jatkat lukemista, tutustu ensin artikkelissa Suomalaispuolueiden sivut syynissä raportoituihin testeihin ja niiden tuloksiin. Tässä artikkelissa käsitellään samoja sivustoja esteettömyyden kannalta.


Sisältö

Sivustot jotka testattiin

Alunperin tarkoituksenani oli testata kaikki sivut WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines) määrittelemien (minimi)suositusten pohjalta, Taso 1, ja tarkistaa sivustojen perussaavutettavuus. Se olisi kuitenkin vaatinut päivien työn, joten tarjoilen yksinkertaistetun version. Artikkelin pyrkimyksenä onkin vain valistaa ja ohjata esimerkein välttämään erilaiset esteet tiellä kohti saavutettavampaa web-julkaisua.

Puolueet kertovat olevansa jokaisen kansalaisen asialla. Tämä käsittääkseni tarkoittaa myös mm. näkövammaisia, joita pelkästään Näkövammarekisterin vuosikirjan 2002 mukaan oli sen julkaisuhetkellä Suomessa vähintään 80 000. Näkövammaisten lisäksi muita esteellisiä käyttäjäryhmiä ovat henkilöt, joilla on liikunnallisia ja motorisia ongelmia, kognitiivisia haittoja tai kuulovamma. Esteetön web-suunnittelu parantaa usein kaikkien käyttäjäryhmien vierailukokemusta, ei vain erilaisista rajoitteista kärsivien.

ALTittomat kuvat ja kuvalinkit

Ensimmäisenä tarkistin käytettyjen kuvien ja grafiikan merkkauksen. Masentavaa. Yksikään testatuista puoluesivustoista ei läpäissyt W3C:n saavutettavuus-minimisuosituksia (taso 1). Yleisin puute oli kuvista puuttuva alt-attribuutti, (informatiivinen) teksti, joka näytetään mikäli kuvia ei syystä tai toisesta ladata. Pahimmillaan informatiivisessa kuvassa vaihtoehtoisena tekstinä käytetään geneeristä ”kuva”-sanaa, se puuttui tai oli tyhjä.

Keskusta.fi ja puutteelliset alt-tekstit Ohessa kuva Keskustapuolueen etusivusta merkkipohjaisella links-selaimella katsottuna, jossa ongelma esittäytyy ikävällä tavalla. Kyseessä on sivun navigoinnissa käytetty kuva, josta puuttuu vaihtoehtoinen teksti. Tätä esiintyi jokaisella testatulla sivulla, puolueesta riippumatta.

Koristeelliset kuvat (vailla informaatio-arvoa) tulisikin esittää CSS:n avulla (mikäli mahdollista), jolloin niistä ei aiheudu ylimääräistä haittaakaan.

Rakenne

Toinen silmiinpistävä puute pinnan alla oli lähes täydellinen rakenteen puute. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti sivuston sisällön kartoittamista ja haettavan tiedon saantia. Yksinkertaisin tapa korjata asia on luoda dokumentit rakenteellisiksi. Otsikot myös merkataan otsikoiksi (käytössä kuusi tasoa h1…h6), kappaleet kappaleiksi (p), listat listoina (ul, ol) ja taulukkomuotoinen data luonnollisesti taulukoihin (ja merkkaamalla se hyvin). Roger Johansson on kirjoittanut yksityiskohtaisen artikkelin aiheesta [en]. Eriasteisia tekstin korostuksia varten käytössä on myös em(phasis) ja strong.

Looginen merkkaus ja rakenteellisuus yleensä takaavat sen, että sivustoa on miellyttävä käyttää myös vanhemmilla ja erikoisemmilla selaimilla. CSS:n avulla voidaan toteuttaa myös visuaalisesti näyttäviä web-sivuja.

Eräs yleistymään päin oleva tapa (loogisen rakenteen omaavissa dokumenteissa) on ns. skip navi-linkki dokumentin alussa, jonka avulla voidaan hypätä suoraan siihen tärkeimpään eli sisältöön. Tämä helpottaa myös pienillä päätelaitteilla (mm. PDA ja matkapuhelimet) sivustolla vierailevan selaajan elämää.

Liberaalien sivuilta löytyi yritystä, mutta yritys on jäänyt vain yritykseksi. Kehysvetoisia sivustoja en edes tarkistanut, koska kehykset itsessään ovat niin ongelmallisia.

Kytke CSS pois käytöstä ja suuntaa selain Kristillisdemokraattien sivuille.

Kehykset

Kehysten käyttö on vähenemässä, mutta sitä ei vertailua tehdessä uskoisi. Esimerkiksi Suomen Kansan Sinivalkoiset ja Suomen Kristillisdemokraatit turvautuvat niiden käyttöön sivustollaan. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten annan kuvan puhua puolestani [aukeaa uuteen ikkunaan]:

Suomen Kristillisdemokraattien sivuilla on huonosti nimetyt kehykset

Myös Suomen Kommunistinen Puolue, ja Perussuomalaiset käyttävät kehyksiä ja vastaavia ongelmia esiintyy myös niillä. Missä noframes ja hyvin nimetyt kehykset?

Jukka Korpelan Miksi kehykset sopivat Webiin huonosti.

Paremmat taulukot

Taulukot. Taulukot, taulukot, taulukot. Niitähän riitti. Koska niiden käytöstä web-taitossa kiistellään ainakin seuraavat 5 vuotta, ehdotankin vain yksinkertaisempaa ja paremmin saavutettavaa tapaa:

  • Merkkaa datataulukko hyvin käyttämällä asianmukaisia tageja ja attribuutteja (summary, caption, th, scope jne). Jos taulukkoa käytetään pelkästään asetteluun, älä käytä esteettömyyttä parantavia ominaisuuksia.
  • Tutustu Roger Johanssonin erinomaiseen ja kattavaan oppaaseen taulukoista Bring on the Tables [en].
  • Pidä taulukko kevyenä välttämällä sisäkkäisiä taulukoita (niille ei pitäisi olla tarvetta).
  • Tuota taulukon sisältö lineaarisesti: Creating Accessible Tables: Content Linearization [en].
  • Siirrä esitysasun määritykset CSS-tiedostoon.

Absoluuttiset fonttikoot

Useilla sivuilla oli kirjasimen koko asetettu absoluuttisina mittayksikköinä. Tämä aiheuttaa ongelmia varsinkin heikkonäköisille henkilöille, jotka ovat riippuvaisia Microsoftin Internet Explorer-selaimesta. Kyseisiä mittayksiköitä käytettäessä se ei anna käyttäjän suurentaa kirjainkokoa. 11px:n (jopa 10px:n) arial-fontti on liian pieni leipätekstin lukemiseen.

Pyri välttämään leipätekstissä ja muussa tärkeässä tekstissä absoluuttisia mittayksiköitä. Käytä sen sijaan suhteellisia mittoja (esim em ja prosentit).

Mitä jäi käteen?

Ilkeämpi henkilö saattaisi jopa väittää, että puolueet ovat unohtaneet ryhmän äänestäjiänsä, valikoivat heidät vaikeuttamalla ja jopa estämällä sivuille pääsyn ja tiedonhaun muilta kuin etukäteen valitsemaltaan käyttäjäryhmältä. Koska me emme täällä ole ilkeitä, tyydymme vain valistamaan ja hellästi ohjaamaan kohti vähemmän esteettömiä sivuja.

Lopuksi, vaikka vastuu saavutettavuudesta kuuluu yhtälailla palvelun tilaajalle kuin palvelun toteuttajalle, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että palvelun toteuttajan tulee pitää huoli siitä, että yksinkertaiset perusasiat ovat kunnossa. Ilman lisähintaa.

Lähteet

Kirjoituksen apuna on käytetty mm. seuraavia lähteitä ja resursseja: