Mitään ei löytynyt ﹝예천콜걸﹞♟예약◈태국 에스코트♘﹛카톡: mxm33 ﹜┈﹝fкh846.сом﹞[][]♤모텔 찌라시♥[][]사당선입금 출장흥출장안마[]예천예천2019-03-25-16-33[]9천안 만남예천

Haulla ei löytynyt mitään. Tarkista viimeisimmät artikkelit tai kokeile hakea eri hakusanoilla:

Vieraskynä: Kuvien ALT-tekstit

Tässä tekstissä käydään läpi, mikä on ALT-teksti ja mihin sitä tarvitaan. Toisaalta pohditaan myös sitä voiko niistä olla jopa jossain tilanteessa haittaa saavutettavuuden kannalta. Lopuksi annetaan vielä vinkkejä ALT-tekstien laatimiseen.

Mihin ALT-tekstejä tarvitaan?

ALT-tekstit eli alternative text tarkoittaa nimensä mukaisesti vaihtoehtoista tekstiä. Se ei ole oletuksena kuvan yhteydessä näkyvä kuvateksti tai kuvan otsikko, eikä se ole tarkoitettukaan näkymään kaikille käyttäjille.

Yleisesti ajatellaan, että saavutettavuuden kannalta olisi tärkeää, että jokaisella kuvalla olisi oma ALT-teksti. Myös saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kaikelle ei-tekstimuotoiselle verkkosisällölle tarjotaan tekstivastineet. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat lukevat tavallisesti tekstivastineen henkilölle, joka käyttää sivustoa sellaisen avulla.

ALT-teksteistä voi olla hyötyä saavutettavuuden lisäksi myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Hakukoneet, kuten Google, löytää kuvien vaihtoehtoiset teksti. Usein noihin teksteihin saadaan sisällytettyä esimerkiksi keskeisimpiä hakusanoja, mikä voi nostaa verkkosivun sijoitusta hakutuloksissa tai saada näkyvyyttä myös kuvahaun tuloksiin. Vaihtoehtoisista teksteistä voi olla hyötyä myös tilanteissa, joissa käyttäjän selain ei syystä tai toisesta lataa kuvaa, silloin käyttäjä näkee vaihtoehtoisen tekstin.

Hyödyttääkö ALT-tekstit aina saavutettavuutta?

ALT-tekstejä täytyy aina harkita tapauskohtaisesti, koska joissain tilanteissa niistä voi olla jopa haittaa saavutettavuuden kannalta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikilla sivuston kuvilla on ALT-teksti ja kuvia on todella paljon, voi sen lukeminen ruudunlukuohjelmalla mennä todella raskaaksi.

On myös hyödytöntä tehdä tarpeetonta toistoa erilaisten kuvakkeiden, kuten sosiaalisen median ikoneiden osalta. Tuo tuskin mitään lisäarvoa, että ruudunlukija toistaa jokaisen sosiaalisen median kanavan nimeä useampaan kertaan.

Tarvitseeko ALT-teksti määrittää jokaiselle kuvalle?

Aina ei ole tarpeen määrittää kuville ALT-tekstiä. Sitä ei tarvita esimerkiksi silloin, jos kyseessä on puhtaasti koristekuva tai muuten täysin merkityksetön kuva muun sisällön kannalta. Jos tekstivastike olisi täysin sama kuin esimerkiksi kuvateksti, silloin on yleensä perusteltua jättää se kirjoittamatta.

Jos ALT-tekstin haluaa jättää tyhjäksi, se on tärkeää tehdä oikein. Muussa tapauksessa osa ruudunlukuohjelmista lukee kuvan tiedostonimen vaihtoehtoisen tekstin puuttuessa. ALT-tekstin voi jättää tyhjäksi merkinnällä: alt=””

Koriste- tai kuvituskuvat

Kuvituskuvia saatetaan käyttää elävöittämään sisältöä ja toisaalta kiinnittämään lukijan huomion. Jos kyseessä on tekstin kannalta täysin merkityksetön kuva tai puhtaasti koristekuva, voi tekstivastikkeen pois jättäminen olla perusteltua.

Erilaisia koristekuvia suositellaan lisäämään mahdollisuuksien mukaan suoraan taustaan. Tällaisia voisivat olla erityisesti esimerkiksi erilaiset tekstiä jaksottavat kuvaelementit tai erilaiset ikonit.

W3C Web Accessibility initiative on koonnut sivustolleen hyviä käytäntöjä koskien koristekuvien ALT-tekstejä: https://www.w3.org/WAI/tutorials/images/decorative/

Taulukot ja listat

Erilaiset taulukon tai listan sisältävät kuvat voivat olla myös haastavia tekstivastikkeiden kannalta, ja siksi ne kannattaakin ensisijaisesti toteuttaa suoraan HTML-taulukkona tai -listana. Ruudunlukuohjelmat osaavat lukea suoraan HTML-taulukoita.

Infografiikat

Paljon tekstiä sisältävät infografiikat ovat myös haastavia ALT-tekstien kannalta, sillä niiden teksteistä tulee helposti todella pitkiä. Kannattaakin aina ensimmäisenä tarkistaa löytyvätkö keskeiset sisällöt jo muusta tekstistä. Mikäli löytyvät, voi ALT-tekstissä mainita vain infografiikan aiheen ja sen, että sisältö löytyy tekstinä sivulta. Jos sisältö ei löydy muusta tekstistä, täytyy se kirjoittaa mahdollisimman napakasti tekstivastikkeeseen.

Kuvat, jotka sisältävät linkin

Linkkinä toimivat kuvat tarvitsevat yleensä tekstivastikkeen, sillä jos linkin sisältävälle kuvalle ei ole lisätty ALT-tekstiä, lukee ruudunlukuohjelma yleensä linkin osoitteen kirjain kerrallaan. Hyvä tekstivastike tällaiselle kuvalle voisi olla esimerkiksi lisätietoja aiheesta x. Sanaa linkki ei ole tarpeen kirjoittaa erikseen, koska ruudunlukuohjelmat tunnistavat myös linkit.

Millainen on hyvä ALT-teksti?

Hyvä ALT-teksti tarjoaa mahdollisimman tarkkaa tietoa kuvasta, mutta ei toista sivuston muuta sisältöä kuten kuvatekstiä. Vaihtoehtoisen tekstin tulisi myös liittyä muuhun sisältöön, eli se ei voi olla täysin irrallinen muusta sisällöstä.

Mieti, onko kuvan sisältöä kerrottu jo ympäröivässä tekstissä ja mitä jää kertomatta, jos kuvaa ei näe. Näiden pohjalta on hyvä lähteä kirjoittamaan tekstivastinetta kuvalle.

Huomioi kontekstin ja ympäröivän tekstin

ALT-tekstiä laatiessa tulisi huomioidaan, mikä kuvan tarkoitus kyseisessä kontekstissa on. Samalla kuvalla voi olla eri yhteyksissä hieman erilaisia tekstivastikkeita, joten kannattaakin pohtia, mikä kuvassa on merkittävää juuri kyseisessä kontekstissa. Onko se esimerkiksi kuvassa olevat henkilöt vai ennemmin se, mitä kuvan henkilöt tekevät?

Tekstivastikkeen tyyli tulisi olla myös mahdollisimman lähellä muun tekstin tyyliä. Kannattaakin käyttää sellaista sanastoa, joka sopii muuhun tekstiin.

Selkeä kieli ja lyhyet lauseet

Tekstivastike tulisi kirjoittaa mahdollisimman napakasti ja selkeästi. Siinä kannattaa käyttää lyhyitä lauseita ja mahdollisuuksien mukaan sanojen perusmuotoja. Kielen ei kuitenkaan kannata olla tökeröä, vaan se täytyy aina kirjoittaa ihmistä ajatellen. Tekstissä tulisi käyttää aina myös oikeaa kirjoitusasua välimerkkeineen.

Älä kirjoita ALT-tekstiin sanoja kuvassa tai linkkiä, vaikka kyseessä olisikin linkki. Erilaiset ruudunlukuohjelmat tunnistavat niin kuvat kuin linkitkin ja kertovat niistä ohjelman käyttäjälle. Jos tekstivastine alkaa vielä sanalla kuvassa, tulee siitä vain turhaa toistoa.

Neutraali kuvaus

Vältä tulkintaa ja pyri kirjoittamaan kuvasta mahdollisimman neutraali kuvaus, etenkin, jos kyseessä on jonkun muun valitsema kuva. Kuvan konteksti kannattaa tietenkin huomioida ja mahdollisuuksien mukaan myös sanoma, mitä kuvalla halutaan juuri kyseisessä kohdassa välittää.

Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.

Katsotaan, millainen ALT-teksti yllä olevalle kuvalle sopisi:

Välttävä: alt=”Koira”

Parempi: alt=”Koira leikkii nurmikolla.”

Paras: alt=”Jackrussellinterrieri leikkii nurmikolla tennispallon kanssa.”

 

Viisi pikavinkkiä ALT-tekstin laatimiseen

  1. Mieti, mitä tietoa jää saamatta ilman kuvaa ja kirjoita se ALT-tekstiin.
  2. Älä toista sisältöä, joka löytyy jo jossain muodossa sivustolta.
  3. Suosi lyhyitä virkkeitä ja selkeää kieltä.
  4. Käytä oikeaa kirjoitusasua.
  5. Kirjoita mahdollisimman neutraali kuvaus.

 

Juuso KatajaKirjoittaja Juuso Kataja on Zoner Oy:n markkinointipäällikkö. Zoner on kotimainen hostingpalveluita tarjoava yritys, jonka kautta saa verkkotunnuksia, WordPress-optimoituja palvelimia, webhotelleja ja sähköposteja.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Vieraskynä: Poimi selkokielestä parhaat palat verkkokirjoittamiseesi

Selkokieli on suomen kielen supistettu muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi tietyn kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Saavutettavan tekstin kirjoittaminen vaatii tekstin tuottajalta kirkasta ajatuksenjuoksua ja paljon raakaa työtä. Sisältö on pilkottava sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoiltava se lukijalle järkevässä järjestyksessä. Parhaat tekstit on myös paketoitu kauniisti, jotta ne houkuttelevat lukemaan ja helpottavat asian sisäistämistä.

Lue alta Selkokeskuksen suosituksiin pohjautuvia vinkkejä, ja hyödynnä niitä omassa verkkokirjoittamisessasi.

1. Näkökulma ja rajaus

Selkokielen yleisöksi ajatellaan usein tiettyjä erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat, koululaiset, vanhukset tai kehitysvammaiset. Asiantuntija- tai kuluttajaviestinnässä kohderyhmä ei useinkaan ole näin tarkasti määritelty, mutta niissäkin jokaisen valinnan tulisi lähteä kohderyhmän tarpeista.

Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Onko aihe relevantti ja kiinnostava kohdeyleisölleni juuri nyt ja tässä kanavassa?
  • Paljonko voin olettaa lukijoiden tietävän aiheesta ennakkoon?
  • Onko lukijoilla aiheesta ennakkokäsityksiä, joita haluan vahvistaa tai murtaa?
  • Miksi on tärkeää kirjoittaa juuri tämä teksti?

2. Tiedon määrä ja visualisointi

Yleissääntö on: pitäydy pääkohdissa ja karsi rönsyt. On parempi, jos lukijasi sisäistää muutaman pääasian kuin että hänen huomionsa hajautuu tärkeiden ja vähäpätöisempien asioiden kesken. Verkkoteksteissä on kätevää tarjota halukkaille pääsy lisätietoihin linkkien kautta.

Mieti tiedon määrää sekä kokonaisuutena että pienempien merkitysyksikköjen tasolla:

  • Pidä virkkeet ja kappaleet lyhyinä, ja kerro niissä yksi asia kerrallaan.
  • Käytä toiston voimaa, mutta maltilla.
  • Asettele teksti ilmavasti.
  • Hyödynnä selkotaiton periaatteita, joissa huomioidaan muun muassa typografia, rivitys ja palstoitus, tausta ja värit sekä visuaaliset elementit.

3. Rakenteet ja jäsentely

Tekstiä jäsennellessä pidä tiukasti kiinni punaisesta langasta. Tavoittele helppoa silmäiltävyyttä:

  • Käytä kuvaavia otsikoita ja väliotsikoita.
  • Hyödynnä luetteloja.
  • Etene aiheen käsittelyssä johdonmukaisesti.
  • Suosi suoraa sanajärjestystä.

Suomen kieli mahdollistaa monenlaisia taivutusmuotoja ja pitkiä määritejonoja. Hyviä uutisia: kaikkia näitä mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää! Erityisesti verkkoteksteissä kannattaa suosia yksinkertaisuutta. Esimerkiksi hankalan sijamuodon välttäminen voi onnistua vaihtamalla verbiä.

VINKKI! Pääasioiden hahmottamista voi auttaa, jos järjestelet sisällön itsellesi pieneksi luurangoksi tai ajatuskartaksi ennen kirjoitustyön aloittamista.

4. Sananvalinta

Saavutettavan tekstin sananvalinta on harkittua niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käytä lyhyitä ja yleisesti tunnettuja sanoja.
  • Suosi mieluummin konkreettisia kuin abstrakteja sanoja.
  • Jos tilanne vaatii ammattitermin tai muuten vaikean sanan käyttämistä, selitä se.
  • Varo substantiivitautia. Mieluummin vähennä substantiivien määrää ja käytä nasevaa verbiä.
  • Kirjoita lyhenteet auki.

VINKKI! Tekstin työstämisen loppusuoralla voi olla avuksi, jos kampaat tekstin vielä kertaalleen läpi miettien jokaisen sanan kohdalla, onko se todella tarpeellinen.

5. Sävy ja puhuttelu

Saavutettava teksti on lukijaa kunnioittava ja motivoiva. Selkokielellä tai selkeällä yleiskielellä kirjoittaminen ei tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsä. Tekstissä saa näkyä persoona, ja se usein auttaakin viemään viestiä paremmin perille.

Saavutettava teksti on kiinnostava ja ajatuksia herättävä, joskus yllättäväkin. Käytä vertauskuvia harkiten ja konkretisoi viestiäsi aina kun mahdollista. Pidä kohderyhmä mielessä joka käänteessä.

Hyvä tapa tarkistaa tekstisi toimivuutta on lukea sitä ääneen tai parhaassa tapauksessa luettaa se ennakkoon kohderyhmän edustajalla.

Lähteitä:

Selkokirjoitusohjeita ja konkreettisia tekstiesimerkkejä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/

Arvioi tekstisi selkokielisyyttä selkomittarin avulla: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf

Selkokielikoulutuksia: https://selkokeskus.fi/koulutukset/

Leskelä, Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 2019.

 

Tiina Leivo

Kirjoittaja Tiina Leivo on viestintäyrittäjä, kääntäjä ja selkomukauttaja, jonka mielestä verkkoteksti ei ole valmis silloin kun siihen ei ole lisättävää, vaan silloin kun siitä ei saa enää mitään pois.

Haluatko oman tekstisi julki saavutettava.fi:ssä? Laita meille sähköpostia osoitteeseen saavutettava@saavutettava.fi ja kerro mistä haluaisit kirjoittaa.

Saavutettavuuslainsäädännön voimaantulo viivästyy

Hallituksen esitys laista digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (HE 60/2018) annettiin eduskunnalle 3.5.2018. Tavoitteena on ollut, että tämä saavutettavuusdirektiivin Suomessa toimeenpaneva laki astuisi voimaan 1.9.2018.

Koska eduskunta aloittaa lakiehdotuksen käsittelyn vasta syysistuntokaudella, laki ei tule voimaan vielä syyskuussa. Tämä ei vaikuta saavutettavuusvaatimusten soveltamisen porrastettuun aikatauluun. Saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaaliseen palveluihin vaiheittain syyskuusta 2019 alkaen.

Viivästymä lain voimaantulossa kuitenkin siirtää ajankohtaa, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto aloittaa saavutettavuuden valvojana Suomessa.

Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa, mutta sillä aikaa valtiovarainministeriö on valpastunut ja alkanut mm. julkaista erinomaista uutiskirjettä saavutettavuudesta. Ylläoleva poiminta on sieltä.

Saavutettavuusfoorumi syyskuussa

Design for All Finland ry järjestää yhdessä valtiovarainministeriön kanssa ensimmäisen saavutettavuusfoorumin tiistaina 19.9. klo 9:00 alkaen Kuntatalolla Helsingissä. Yhteistyössä ovat mukana myös LVM, STM, TEM, OM ja OKM. Tapahtuma on maksuton.

Saavutettavuusfoorumi kokoaa eri toimijat yhteiseen keskusteluun digitaalisen saavutettavuuden edistämiseksi Suomessa. Saavutettavuus on keskeinen elementti, kun digitaalisia palveluita toteutetaan kaikkien käyttöön. EU-direktiivin edellyttämä uusi lainsäädäntö tulee vaatimaan verkkosisältöjen ja -palveluiden saavutettavuutta, jotta digitaaliset palvelut ja sisällöt voitaisiin taataa kaikille. Miten valmiita Suomessa ollaan nostamaan saavutettavuus uudelle tasolle?

Ohjelmassa mm.

  • Saavutettavuusnäköaloja Euroopasta: Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Digiä arkeen: Marianne Heikkilä
  • Digitaalinen innovaatio ja ihmisoikeusnäkemyksiä: Marko Vuoriheimo alias Signmark
  • Päätössanat: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
  • Digitaalisen saavutettavuuden kokemuksia ja suomalaisten yritysten osaamista
  • Ministeriöiden saavutettavuushankkeet

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.9.2017.

Lisätietoja & erityistarpeet: Terhi Tamminen, Design for All Finland ry, terhi.tamminen@avaava.fi, gsm: 045 135 8932

Saavutettavuusdirektiivin valmistelu etenee, ilmoittaudu mukaan infotilaisuuksiin

Saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelu etenee, ja siihen liittyen tulossa on infotapahtumia sekä IT-toimittajille että tilaajille:

  • Mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa käytännössä ja miten IT-toimittajien tulisi siihen varautua? Käytännön esimerkkejä tilaajan ja käyttäjän näkökulmista. Aika: tiistaina 6.6.2017 klo 13.30-15. Paikka: Online. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Tilanneinfo toimeenpanon tilanteesta perjantaina 9.6.2017 klo 11.30. Paikka VM, Mariankatu 9. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Lisäksi tulossa on saavutettavuusfoorumi 19.9.2017, josta lisätietoja tulee myöhemmin.

Ennen näitä tilaisuuksia vietämme kuitenkin huomenna maailman saavutettavuuspäivää (Global Accessibility Awareness Day). Suomalaiset tapahtumat loistavat tänäkin vuonna poissaolollaan ainakin päivän viralliselta listalta, mutta jos tiedät jonkin tapahtuman, niin vinkkaa ihmeessä, ja kerromme siitä muillekin.