Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö ja arviointityökalu päivitetty

Verkkopalveluiden laatukriteeristöstä ja arviointityökalusta on julkaistu päivitetyt versiot. Päivityksessä on huomioitu mm. verkkopalveluiden mobiilikäyttö sekä sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet ja vaatimukset.

Laatukriteeristö toimii julkisten verkkopalveluiden kehittämisen ja arvioinnin välineenä, parantaa julkisten verkkopalvelujen laatua ja lisää julkisista verkkopalveluista saatavia hyötyjä.

Arviointityökalun avulla verkkopalvelun laatua voi arvioida itse, ja tehdyt arvioinnit voi tallettaa tulevien arviointikierrosten pohjaksi. Arviointityökalu soveltuu niin uuden palvelun suunnittelun kuin olemassa olevan palvelun uudistamisen tueksi.

Tutustu:
Verkkopalvelujen laatukriteeristö pdf-tiedostona
Verkkopalvelujen laatukriteeristö
Verkkopalvelujen arviointityökalu

Kriteeristöstä ja työkalusta on olemassa myös ruotsinkieliset versiot.

(Lähde: Suomi.fi)

Vaikuta THL:n verkkosivujen saavutettavuuteen

Postilistalta poimittua: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa kehittää verkkopalveluaan vastaamaan entistäkin enemmän käyttäjien tarpeisiin, ja kääntyy nyt käyttäjien puoleen. Vastaamalla thl.fi-verkkopalvelun käyttäjäkyselyyn voit saada oman äänesi kuuluviin ja tehdä palvelun käyttökokemuksesta miellyttävämmän kaikille. Kyselyssä kysytään mm. miten tärkeänä pidät sitä, että verkkopalvelun käyttö apuvälineillä, esim. ruudunlukijalla, on helppoa tai että palvelussa on tietoa selkokielellä.

Kyselyyn voi vastata 7.2. saakka. Vastaajien kesken arvotaan 2 kpl osallistumista kaksipäiväiseen TERVE-SOS 2012 -koulutustapahtumaan (arvo 265 e + alv.). TERVE-SOS järjestetään 8.−9.5. Tampereella. Palkinto ei sisällä matka- tai majoituskuluja.

Vastaa kyselyyn!

Kosketusnäyttö näkövammaisille?

Kosketusnäytöt ovat sellaisinaan käyttökelvottomia näkövammaisille, koska niissä ei ole fyysisiä tuntoaistin avulla löydettäviä näppäimiä, vaan pelkkä kosketuksen tunnistava lasilevy. Ilman näköaistia tasaisella lasipinnalla sijaitsevia kontrolleja on hyvin vaikea löytää edes ääni- tai värinäpalautteen avulla.

Tämä ongelma on ratkaistu kahden kuukauden mittaisella kesäyliopiston kurssilla tuomalla yksinkertaisesti näppäimistö ja kontrollit sinne, missä käyttäjän sormet ovat. Laite tunnistaa sormien sijainnin ja sijoittaa kontrollit niiden mukaiseen paikkaan.

Keksintö saattaa mullistaa näkövammaisten päätelaitteiden saatavuuden, sillä teoriassa mikä tahansa kosketusnäytöllinen taulutietokone soveltuu tällaiseen käyttöön, mikäli tarvittava ohjelmisto on laitteelle saatavilla.

Sohan Dharmaraja esittelee videolla laitteen toimintaperiaatteen

Videokurssi saavutettavuudesta

Think Vitamin Membership tarjoaa ilmaisen (?) videokurssin saavutettavien verkkosivustojen tekemisestä. 21 videon avulla käydään läpi saavutettavuuden perusteita mm. erityyppisistä vammoista, näytönlukijoille suunnittelemisesta, saavutettavista lomakkeista ja monesta muusta. Sopiva kohderyhmä ovat verkkosivustojen kehittäjät, etupäässä he, jotka näpräävät koodin kanssa.

Nopealla läpikäynnillä en huomannut, että mikään osioista olisi maksullinen, vaikka organisaatio tarjoaa myös maksullista materiaalia. Kannattaa siis hyödyntää nämä oivalliset videot!

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet nyt suomeksi

W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0) virallinen suomenkielinen käännös on nyt saatu valmiiksi.

W3C Suomen toimiston toiminnasta vastaava Ossi Nykänen kommentoi käännöstyötä postilistalla näin:

Kutsu W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) virallisen suomenkielisen alustavan käännöksen (myöhemmin: CAT) kommentointityöhön lähetettiin kesäkuussa 2010 kaikkiaan 104 henkilölle 84 eri organisaatioon. Elokuun loppuun mennessä kommentointityöhön oli ilmoittautunut 47 henkilö 36 eri organisaatiosta. Julkiselle postituslistalle lähetettiin kommentointivaiheen aikana (1.9. – 4.10.2010) noin kaksikymmentä viestiä, joissa kussakin esitettiin lukuisia yksittäisiä kommentteja. Julkiselle postituslistalle lähetettyjen kommenttiviestien lisäksi vastaanotimme kolme anonyymia viestiä, joissa kehotettiin kiinnittämään huomiota erityisesti oikeakielisyyteen ja suomen kielen sujuvuuteen.

Kaikki kommentit ovat saatavissa PDF- ja Open Officen ODT-muodossa verkossa.

Kommenteissa otettiin kantaa noin 275 yksittäiseen seikkaan. Kaikki kommentit käytiin läpi ja ne luokiteltiin neljään eri ryhmään:

  1. yksittäisen termin tai sanan käännös,
  2. lauseen tai virkkeen käännös,
  3. yksittäinen kirjoitusvirhe sekä
  4. yleisluonteinen kommentti.

Jokainen yksittäinen kommentti analysoitiin ja kaikki esitetyt ratkaisuehdotukset pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työstettäessä suomenkielisen käännöksen korjattua versiota (CAT 2).

Keskeisenä haasteena käännöstyössä oli se, että monille etenkin teknisille termeille ei ole vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Tästä johtuen kommentit olivat osittain päällekkäisiä ja osin ristiriitaisiakin. Eri ratkaisuvaihtoehtoja puntaroitiin huolellisesti hyödyntäen erilaisia suosituksia mm. suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Osassa kommentteja ehdotettiin sisällöllisiä parannuksia saavutettavuusohjeisiin 2.0.

Näitä, sinänsä arvokkaita ehdotuksia, ei ole voitu sisällyttää alustavan virallisen suomenkielisen käännöksen korjattuun versioon, koska käännöstyön tavoitteena ei ole ollut saavutettavuusohjeiden kehittäminen eikä sopeuttaminen suomalaiseen toimintaympäristöön. Sisällölliset parannusehdotukset tullaan kuitenkin ottamaan huomioon muun muassa saavutettavuusohjeiden 2.0 tutoriaaleissa sekä mahdollisesti myös saavutettavuusohjeiden seuraavan version kehitystyössä.