Artikkeli kategoriassa Uutiset:

Ajankohtaisia asioita.

Uutiset

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Kirjoittanut Marjut . 3 kommenttia

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Saavutettavuus, Uutiset

Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Kirjoittanut Marjut .

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Design for All -verkosto, Uutiset

THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista 2015 vuoden lopussa

Kirjoittanut Marjut . 1 kommentti

Suomen Design for All -verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network (EDeAN) perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on EDeAN:in kansallinen kontaktikeskus.

THL on tehnyt päätöksen luopua EDeANin kansallisen koordinaatiokeskuksen roolista vuoden 2015 lopussa. Samalla THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista.

Verkosto on pitkän historiansa aikana edistänyt merkittävästi esteettömyyttä ja saavutettavuutta, design for all -ajattelua Suomessa. Uusia toimijoita tälle alueelle on tullut kiitettävästi. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen koordinoimana toimintaa jatketaan tulevaisuudessa.

Siirtymäaikana verkoston toiminnan jatkosta tehdään suunnitelma ja koordinoinnin/vetovastuun toteutus mietitään uudelleen. Mahdollista – ja toivottavaa – on, että verkosto jatkaa joko itsenäisenä tai osana toista organisaatiota. Tällöin THL toivottavasti on yksi verkoston jäsenistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL kutsuvat verkoston jäsenet yhteiseen keskusteluun pe 29.8.2014 klo 9-11. Tapaaminen pidetään STM:ssä (kokoushuone Iso, Kirkkokatu 14). Tarjoilujen vuoksi pyydetään ilmoittautumista sähköpostitse Anu Autiolle (etunimi.sukunimi@thl.fi).

Tapaamisessa keskustellaan vaihtoehtoista verkoston toiminnan jatkumiselle. Tapaamisessa nimetään ryhmä, joka valmistelee verkostolle toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan verkoston jatkuminen.

Saavutettava.fi on Suomen Design for All -verkoston jäsen.

Saavutettavuus, Uutiset

Parempia tietojärjestelmiä työhön

Kirjoittanut Marjut .

Työterveyslaitoksen ja Aalto-yliopiston FlowIT – Virtaa IT-hankintoihin -tutkimuksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa tietotekniikka on suunniteltu työtä ja ihmistä varten ja tietotyöläinen saa hoitaa tehtävänsä sujuvasti ja nopeasti hyvillä työvälineillä. Asiaan voi vaikuttaa vastaamalla verkkokyselyyn. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysymykset koskevat tietotekniikan käyttöä työssä. Tulokset esitellään kaikille avoimessa seminaarissa toukokuussa 2014.

Tietoteknisten sovellusten määrä ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Organisaatioissa tarvitaan uutta osaamista tietojärjestelmien hankintoihin, jotta ne onnistuisivat. Nykyistä käyttäjäystävällisempien ratkaisujen tarve on kiistaton. Julkisen sektorin tuottavuustavoitteet eivät toteudu, jos tietojärjestelmät eivät aidosti sujuvoita ja tehosta työn tekemistä.

– Näihin kysymyksiin etsimme projektissa vastauksia. Pyrimme muun muassa löytämään keinoja määritellä konkreettisella tavalla laatu- ja kustannustekijöitä IT-hankinnoissa, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus tarkastelee asiaa useasta näkökulmasta: tietojärjestelmien käyttöä ja käytettävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvointia, ergonomiaa ja esteettömyyttä sekä elinkaarikustannuksia.

– Visiomme on, että kun projekti on ohi, julkisten organisaatioiden tietotekniikka on ihmistä varten. Haluamme, että tietojärjestelmät toimivat työvälineinä ja palveluratkaisuina taloudellisesti järkevällä tavalla, kertoo tutkimusinsinööri Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

(Lähde)

Saavutettavuus, Uutiset

JHS 129 uudistumassa – kommentoi ja vaikuta!

Kirjoittanut Marjut .

Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua ja toteuttamista koskevaa suositusta (JHS 129) ollaan uusimassa reippaalla kädellä.

JHS-jaosto järjesti keskustelutilaisuuden, jossa suositusluonnosta sai kommentoida. Sivulta löytyvät myös tilaisuuden materiaalit ja suositusluonnos.

Kommentteja suositukseen – pieniä tai suuria- voi edelleen lähettää viimeistään 24.6. Suvi Pietikäiselle (suvi.pietikainen@netum.fi). Suosituksen liitteeksi toivotaan esimerkkejä onnistuneista kehittämisprojekteista (esim. asiakkaiden mukaan ottaminen, ketterät menetelmät) ja hallintamalleista.

Meitä Saavutettava.fi:ssä kiinnostaisi erityisesti tietää niistä projekteista, joissa näitä suosituksia on ansiokkaasti käytetty. Onko niitä?

Nämä ja monet muut suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaosto. Miten näitä suosituksia markkinoidaan niille tahoille, jotka niitä saattaisivat käyttää, vai markkinoidaanko mitenkään? Onko suositukseen törmääminen pelkästä sattumasta kiinni?