Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista 2015 vuoden lopussa

Suomen Design for All -verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network (EDeAN) perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on EDeAN:in kansallinen kontaktikeskus.

THL on tehnyt päätöksen luopua EDeANin kansallisen koordinaatiokeskuksen roolista vuoden 2015 lopussa. Samalla THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista.

Verkosto on pitkän historiansa aikana edistänyt merkittävästi esteettömyyttä ja saavutettavuutta, design for all -ajattelua Suomessa. Uusia toimijoita tälle alueelle on tullut kiitettävästi. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen koordinoimana toimintaa jatketaan tulevaisuudessa.

Siirtymäaikana verkoston toiminnan jatkosta tehdään suunnitelma ja koordinoinnin/vetovastuun toteutus mietitään uudelleen. Mahdollista – ja toivottavaa – on, että verkosto jatkaa joko itsenäisenä tai osana toista organisaatiota. Tällöin THL toivottavasti on yksi verkoston jäsenistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL kutsuvat verkoston jäsenet yhteiseen keskusteluun pe 29.8.2014 klo 9-11. Tapaaminen pidetään STM:ssä (kokoushuone Iso, Kirkkokatu 14). Tarjoilujen vuoksi pyydetään ilmoittautumista sähköpostitse Anu Autiolle (etunimi.sukunimi@thl.fi).

Tapaamisessa keskustellaan vaihtoehtoista verkoston toiminnan jatkumiselle. Tapaamisessa nimetään ryhmä, joka valmistelee verkostolle toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan verkoston jatkuminen.

Saavutettava.fi on Suomen Design for All -verkoston jäsen.

Parempia tietojärjestelmiä työhön

Työterveyslaitoksen ja Aalto-yliopiston FlowIT – Virtaa IT-hankintoihin -tutkimuksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa tietotekniikka on suunniteltu työtä ja ihmistä varten ja tietotyöläinen saa hoitaa tehtävänsä sujuvasti ja nopeasti hyvillä työvälineillä. Asiaan voi vaikuttaa vastaamalla verkkokyselyyn. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysymykset koskevat tietotekniikan käyttöä työssä. Tulokset esitellään kaikille avoimessa seminaarissa toukokuussa 2014.

Tietoteknisten sovellusten määrä ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Organisaatioissa tarvitaan uutta osaamista tietojärjestelmien hankintoihin, jotta ne onnistuisivat. Nykyistä käyttäjäystävällisempien ratkaisujen tarve on kiistaton. Julkisen sektorin tuottavuustavoitteet eivät toteudu, jos tietojärjestelmät eivät aidosti sujuvoita ja tehosta työn tekemistä.

– Näihin kysymyksiin etsimme projektissa vastauksia. Pyrimme muun muassa löytämään keinoja määritellä konkreettisella tavalla laatu- ja kustannustekijöitä IT-hankinnoissa, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus tarkastelee asiaa useasta näkökulmasta: tietojärjestelmien käyttöä ja käytettävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvointia, ergonomiaa ja esteettömyyttä sekä elinkaarikustannuksia.

– Visiomme on, että kun projekti on ohi, julkisten organisaatioiden tietotekniikka on ihmistä varten. Haluamme, että tietojärjestelmät toimivat työvälineinä ja palveluratkaisuina taloudellisesti järkevällä tavalla, kertoo tutkimusinsinööri Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

(Lähde)

JHS 129 uudistumassa – kommentoi ja vaikuta!

Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua ja toteuttamista koskevaa suositusta (JHS 129) ollaan uusimassa reippaalla kädellä.

JHS-jaosto järjesti keskustelutilaisuuden, jossa suositusluonnosta sai kommentoida. Sivulta löytyvät myös tilaisuuden materiaalit ja suositusluonnos.

Kommentteja suositukseen – pieniä tai suuria- voi edelleen lähettää viimeistään 24.6. Suvi Pietikäiselle (suvi.pietikainen@netum.fi). Suosituksen liitteeksi toivotaan esimerkkejä onnistuneista kehittämisprojekteista (esim. asiakkaiden mukaan ottaminen, ketterät menetelmät) ja hallintamalleista.

Meitä Saavutettava.fi:ssä kiinnostaisi erityisesti tietää niistä projekteista, joissa näitä suosituksia on ansiokkaasti käytetty. Onko niitä?

Nämä ja monet muut suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaosto. Miten näitä suosituksia markkinoidaan niille tahoille, jotka niitä saattaisivat käyttää, vai markkinoidaanko mitenkään? Onko suositukseen törmääminen pelkästä sattumasta kiinni?

Esteettömyyden toimintamalli – ota kantaa

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe) valmistellaan toimintamallia esteettömyyden huomioimisesta sähköisiä palveluja kehittäessä. Toimintamalli kuvaa miten esteettömyys otetaan huomioon sähköisiä tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen perustuvia palveluja rakennettaessa. Se kattaa suunnittelun, kehittämistyön ja palvelujen ylläpidon elinkaaren eri vaiheet.

Toimintamallista on käynnistetty osallistamishanke oikeusministeriön
Otakantaa-palvelussa
. Sivulta löytyy kuvaus toimintamallin ideasta ja sisällöstä, minkä lisäksi sinne on avattu kaksi keskustelua käsittelemään toimintamallin keskeisiä kysymyksiä, joihin toivotaan mahdollisimman monen eri sidosryhmän kannanottoa. Otakantaa-palvelun kautta on mahdollista sekä vaikuttaa toimintamallin sisältöön että seurata työskentelyn etenemistä.

Toimintamallia työstetään kevään ajan, jonka jälkeen se viedään SADe-ohjelman johtoryhmän käsiteltäväksi 12.6.2013. Sen jälkeen valmis toimintamalli julkaistaan SADe-ohjelman verkkosivuilla kaikkien käyttöön.