Käytettävyyspäivä 14.11.2006

Marraskuun 14. päivänä vietetään maailman käytettävyyspäivää. Aiheeseen liittyviä tapahtumia järjestetään myös Suomessa. Mm. Jyväskylän yliopisto järjestää seminaarin, jonka teemana on käytettävyyden merkitys. Seminaarissa tarkastellaan myös käytettävyyden historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

Käytettävyyden merkitys on valtava. Huono käytettävyys tulee kalliiksi, toteaa Jyväskylän yliopiston professori Pertti Saariluoma, joka esitelmäi seminaarissa käytettävyystutkimuksen historiasta ja kehitysvaiheista.

Gradu saavutettavuuden automaattisesta arvioinnista

Jokin aika sitten lukijamme lähestyi meitä kysellen linkkivinkkejä ja lähteitä saavutettavuusaiheiseen graduunsa. Eilen saimme tietää, että gradu on valmis, ja nyt meillä on myös kunnia esitellä se! Jukka Mäntylän gradussa Www-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen mm. tarkastellaan, miten erilaiset vammat ja tekniset rajoitteet vaikuttavat verkkosivujen selailuun ja selvitetään kriteerit, jotka edistävät verkkosivujen yleistä saavutettavuutta. Näiden kriteerien pohjalta kehitettiin automaattinen saavutettavuuden arviointijärjestelmä, joka hyödyntää selainympäristön tarjoamaa DOM-rajapintaa ja elementtien asemointitietoja. Näistä louhitut tiedot mahdollistavat dynaamisten sivustojen kattavan arvioinnin.

Gradun yhteydessä toteutetun automaattisen arviointityökalun runko on kaikkien kokeiltavissa: Acc – an Accessibility Evaluator.

Onnea, Jukka!

Joe Clark & WCAG 2

A List Apart: To Hell with WCAG 2 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0)

Viiden vuoden kehitystyö uuden verkkosisällön saavutettavuusohjeen (WCAG 2) osalta alkaa olla loppussuoralla. Hieno asia, kaikki ovat iloisia ja suosituksenkin pitäisi olla näin pitkän kehitystyön jälkeen vähintäänkin erinomainen.

Nykymuotoisen suositusluonnoksen kovaäänisin vastustaja, kanadalainen tietokirjailija, toimittaja ja esteettömyys-asiantuntija Joe Clark ampuu tuoreessa A List Apartin numerossa uuden suosituksen alas. Artikkelissa kyseenalaistetaan niin itse suositusluonnos kuin työryhmän toimintatavatkin.

Artikkelissa esiin nostettuja epäkohtia ovat mm.:

  • suosituksen (ja oheisdokumentaation) massiivinen koko
  • englanninkielisyys
  • suositusluonnoksen lyhyt kommentointiaika
  • määritelmät
  • testattavuus
  • vaikeaselkoisuus / tulkinnanvaraisuus

Joe Clarkin mukaan uusi suositus ei välttämättä ole edes parannus jo olemassa olevaan suositukseen (WCAG 1.0) verrattuna. Hän kehottaakin lukijoita kommentoimaan luonnosta ja näin vaikuttamaan sen lopulliseen muotoon. Nykymuotoisen suosituksen seuraaminen onkin artikkelin esille nostamien ongelmien takia hankalaa – käytännössä siis vain aniharva, jos kukaan pystyisi täyttämään kaikkia siinä esitettyjä saavutettavuusvaatimuksia. Voi vain toivoa, että työryhmä ei anna henkilökohtaisten erimielisyyksien vaikuttaa asiaan, ja että ainakin artikkelissa mainittuihin epäkohtiin puututtaisiin ennen kuin luonnos saa suositus-statuksen.

Artikkelin lopussa mainitaan myös WCAG Samurai -sivusto, jolla tullaan ehdottamaan korjauksia ja laajennuksia sekä olemassa olevaan että tulevaan ohjeistukseen.

Tulevan suosituksen suomenkielistä versiota ei kannattane odotella pitkään aikaan, koska sen julkaiseminen ilman käännettyä oheisdokumentaatiota ei ole järkevää.

Lisäys: WCAG 2.0-suositusluonnoksen kommentointiaikaa on jatkettu kolmella viikolla.

Ruotsissa kaikki on paremmin

Uutisissa on viime aikoina päivitelty suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen romahtamista ja Suomen sijoituksen tipahtamista asiaa mittaavissa tutkimuksissa. Koulutuksen taso on laskenut, kun määrärahoja on leikattu ja opetusta karsittu, eikä suuntaus ole ainakaan nousujohteinen. Tässä kontekstissa on vaikeaa kuvitella kuinka Suomi saataisiin nousukiitoon – matkapuhelinjätit kun eivät yksin riitä vauhtia takaamaan. Sisällöntuottajina voimme olla kärkipäässä, mutta entä toteuttajina?

Naapurimaassamme Ruotsissa on hoksattu satsata tulevaisuuteen. Ruotsalaisissa lukioissa on parhaillaan käynnissä suuri opetussuunnitelman uudistaminen, jonka toimeenpanijana on skolverket, kouluvirasto, joka on sikäläinen opetushallitusta vastaava elin. Web Standards Projectin sivuilla uutisoitiin, että samaisen kouluviraston aloitteesta on tarkoitus ottaa lukio-opetuksen osaksi web-standardit ja saavutettavuus vuoteen 2007 mennessä. Ruotsissa jo lukiossa on tarjolla opetusta niille oppilaille, joita kiinnostaa ura verkkopalveluiden parissa – tällöin saavutettavan ja standardinmukaisen suunnittelun opettaminen on looginen ensiaskel. Mikäli kouluvirasto ottaa aiotut muutokset osaksi opetussuunnitelmaa, on sillä mahdollisuus nousta johtavaan asemaan verkkosuunnitteluopetuksessa. Kouluvirasto itse on näyttänyt esimerkkiä taannoisessa kotisivu-uudistuksessaan, jolloin mm. taulukot jätettiin viraston sivuilta kokonaan pois.

Suomalaisten lukioiden opetussuunnitelmauudistus saatiin juuri valmiiksi ja on parhaillaan toimeenpanovaiheessa, mutta meikäläisittäin verkkoon liittyvät kehittämiskohteet ovat olleet enemmänkin virtuaaliopetuksen ja sisällöntuotannon puolella. Ainoa saavutettavuuteen liittyvä asia kotimaan korkeimman opetusviranomaisen taholta on viimekeväinen esteettömän koulutusoppaan julkaisu. Meillä ollaankin keskitytty puhumaan verkon mahdollisuuksien hyödyntämisestä, muttei juurikaan itse (teknisestä) tekemisestä.

WaSP:illa on monien muiden projektinsa ohella käynnissä Education Task Force -kampanja, jossa yhteistyössä eri koulutusinstituutioiden kanssa lisätään ja kehitetään standardi- ja saavutettavuustietoutta opettajien, hallinnon ja verkkovastaavien kanssa. Toisin sanoen: tarjolla on kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, kädestäpitelijä, joka auttaa ottamaan sen ensimmäisen askeleen. Tässä kohdassa suomalainen tietoyhteiskunta voisi ottaa oppia ruotsalaisen kansankodin ennakkoluulottomuudesta, sillä jostain on aloitettava.