Tulevaisuuden elintarvikepakkaus on käyttäjäystävällinen

Tekes on käynnistänyt jo vuonna 2007 Futupack-verkoston, jonka tarkoituksena on pyrkiä lisäämään pakkauksiin liittyvää liiketoimintaa yhdistämällä eri alojen osaamista tutkimus- ja kehitystyössä aina vuoden 2010 maaliskuuhun saakka. Verkosto on tarkoitettu pakkausalan arvoketjun yrityksille ja tutkimusorganisaatioille, joita ovat kaupat, pakkaava teollisuus (elintarvike-, elektroniikka-, kosmetiikka- ja lääketeollisuus) sekä pakkausmateriaaleja ja pakkauksia valmistava teollisuus.

Kuinka tämä kaikki sitten liittyy saavutettavuuteen? Siten, että yksi verkoston teemoista on Tulevaisuuden elintarvikepakkaus – uusien pakkauskonseptien kuluttajalähtöinen tutkimus- ja kehitysprosessi, jossa

”[…] luodaan käyttäjälähtöinen prosessi ja tutkimusmalli uusien elintarvikepakkausten kehittämiseksi ja arvioimiseksi, yhteistyössä pakkausalan eri toimijoiden kesken. Kuluttajanäkökulma otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan konseptisuunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä samalla yhdistetään teknologian kehittäjien, teollisuuden ja kaupan näkökulmia kuluttajatutkimukseen. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia pakkauskonsepteja, jotka voidaan ottaa tuotantoon tai jatkokehittelyyn.”

Juuri tänään on Futupackin vuosiseminaari Kekseliäs pakkaus, jonka yhteydessä jaetaan Suomen Reumaliiton, Keksintösäätiön sekä yhdeksän muun organisaation järjestämän Helppo avata –keksintökilpailun palkinnot. Helppo avata -kilpailu on puolestaan osa Reumaliiton Helppo pakkaus on ETU -hanketta, jossa pyritään vaikuttamaan erityisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin, ja jonka päämääränä on saada kuluttajille tarjolle nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä päivittäistavara- ja lääkepakkauksia. Kilpailuun ilmoitettiin mukaan 132 kilpailuehdotusta.

Vuosiseminaarin ilmoittautumisaika valitettavasti jo oli ja meni, mutta toivotaan, että tulokset julkistetaan mahdollisimman pian voittajien selvittyä. Seminaariohjelman mukaan tämä tapahtuu tänään klo 11. Päivitän tiedon tännekin heti kun saan sen käsiini, sillä arvelen voittajan ennustavan osaltaan tulevaisuuden pakkaustrendejä ja sikäli koskevan meistä jokaista.

Web Content Accessibility Guidelines versioon 2.0

W3C on julkaissut version 2.0 Web Content Accessibility Guidelines (WCAG)– eli verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksesta. Uuden standardin tarkoituksena on auttaa web-suunnittelijoita ja -kehittäjiä luomaan sivustoja, jotka ottavat paremmin huomioon etenkin esteelliset ja ikääntyneet käyttäjät. Ohjeistuksen kakkosversiota voi soveltaa tekstin, kuvien, äänen ja videon saavutettavuuden parantamiseen, sekä web-applikaatioihin. Lisäksi ohjeiden on sanottu olevan aikaisempaa joustavampia sekä helpompia ymmärtää ja käyttää.

Suurin ero versioiden välillä on se, että siinä missä WCAG 1.0 perustuu tarkistuspisteisiin, joiden tärkeys on numeroitu yhdestä kolmeen (1, 2, 3) ja joiden perusteella ohjeistuksen täyttämistä arvioidaan, WCAG 2.0:n perustana ovat web-saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet. Kuhunkin periaatteeseen liittyvät tietyt ohjeistukset, ja jokaisella ohjeistuksella on testattava onnistumiskriteeristö tasoille A, AA ja AAA. Tämä kriteeristö on ohjeistuksen täyttämisen mittari (samaan tapaan kuin tarkistuspisteet edellisessä versiossa).

Entä ne saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet? Koska uudesta ohjeistuksesta ei vielä ole suomenkielistä käännöstä, kannattaa alla lueteltuihin periaatteisiin suhtautua ymmärtäväisesti. Kaiken verkkosisällön tulisi olla

  1. Havaittavissa olevaa – tieto ja käyttöliittymäelementit täytyy esittää käyttäjille helposti havaittavilla tavoilla. Tämä tarkoittaa, ettei tieto esimerkiksi saa olla kaikille aisteille näkymätöntä.
  2. Käyttökelpoista – käyttöliittymäelementtien ja navigaation täytyy olla käyttökelpoisia siten, että käyttäjä voi käyttää käyttöliittymää; se ei saa vaatia sellaisia toimintoja, joita käyttäjä ei voi suorittaa.
  3. Ymmärrettävää – tiedon ja käyttöliittymän käyttämisen täytyy olla ymmärrettävää.
  4. Kestävää – sisällön on oltava niin kestävää, että sitä voidaan käyttää useilla eri tavoilla, mm. avusteisen teknologian (esim. näytönlukijat) avulla. Sisältöön on päästävä käsiksi myös teknologian kehittyessä.

Lisälukemista aiheeseen liittyen (kaikki englanniksi):

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0
How to Meet WCAG 2.0
How WCAG 2.0 Differs from WCAG 1.0
W3C Web Standard Defines Accessibility for Next Generation Web (press release)
BBC News: New guidelines boost web access

Suomen DfA-verkosto vailla koordinoijaa

Ennen joulua sähköpostiin kolahti ainakin itselleni yllättävä uutinen: Stakesin kuuden vuoden mittainen rupeama Suomen DfA-verkoston koordinaattorina päättyy vuodenvaihteessa. Samalla se tarkoittaa sitä, että verkosto on nyt vailla koordinoijaa, kun vetovastuuseen avustusta hakenut Vanhustyön keskusliitto ei rahaa tarkoitukseen saanut. Kuitenkin DfA-verkoston verkkosivuja ylläpidetään toistaiseksi Stakesin alustalla, mutta aktiivinen päivitys on katkolla siihen saakka kunnes Suomen Design for All -verkosto saa uuden koordinaattorin. Mikä se taho mahtaa olla? Olisi ikävää, jos Suomen ainoa virallinen saavutettavuuden puolesta työtä tekevä elin kuihtuisi kokonaan.

Saavutettava.fi:stä Suomen DfA-verkoston jäsen

Saavutettava.fi on nyt Suomen Design for All -verkoston jäsen. Hakuprosessi kesti ihan liian kauan ja jäi monta kertaa muiden hommien jalkoihin, mutta on nyt saatu onnellisesti päätökseen. Verkoston sivujen mukaan Suomen DfA-verkoston 38 jäsenorganisaatiota ovat asiantuntijoita esteettömyyden ja saavutettavuuden eri osa-alueilla, ja verkosto on tällä hetkellä EU-maiden laaja-alaisin ja jäsenmäärältään suurin. Suomen DfA-verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network EDeAN perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä.

Suomen DfA-verkoston tavoitteena on levittää DfA-tietoa sekä yrityksille että julkiselle sektorille saavutettavien tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen kehittämiseksi. Tieto on tarkoitettu myös kansalaisten saavutettavaksi. Verkosto kannustaa aktiiviseen ja monialaiseen DfA-keskusteluun ja virittää uusia kehittämis- ja tutkimushankkeita.

Suomen DfA-verkostoon liittyminen ei jää ainoaksi uudistukseksi Saavutettava.fi:ssä, vaan suunnitteilla on paljon muutakin. Lukijoiden toiveet ja kommentit otamme mielellämme vastaan! Minkälainen Saavutettava.fi:n pitäisi sinun mielestäsi olla? Mitä kaipaat ja tarvitset?

Design for All -tiistait tuovat saavutettavuutta lähelle

Kaikessa hiljaisuudessa Suomen Design for All -verkosto on ryhtynyt järjestämään Design for All -tiistai -nimellä kulkevia tapahtumia, joissa kerrotaan ympäristöjen esteettömyydestä, palvelujen saavutettavuudesta ja tuotteiden käytettävyydestä. Tiistaisarja päättyy tulevaisuusfoorumiin, joka järjestetään 21. lokakuuta, ja jossa keskustellaan siitä, mitä Suomessa halutaan tapahtuvan seuraavan viiden-kymmenen vuoden aikana: mitä Suomessa pitää tapahtua Design for All -strategioille julkisella sektorilla ja yrityksissä, mikä on DfA-osaamisen taso yrityksissä, mitä ja miten DfA:ta tutkitaan ja miten käyttäjäkeskeisyys ja DfA suhtautuvat toisiinsa.

Kaksi tiistaita on jo ennättänyt mennä sivu suun, mutta kaksi on vielä jäljellä. Seuraavassa 16.9. järjestettävässä tapahtumassa aiheena on DfA-tutkimus. DfA-tiistait järjestetään Stakesin Auditoriossa, Helsingissä.

Kaikki tiistait ovat maksullisia (100€; opiskelijat 20€) ja vaativat etukäteisilmoittautumisen. Niille, jotka eivät välttämättä pääse paikalle, julkaistaan jokaisen teematiistain jälkeen tiivistelmät puheenvuoroista ja keskusteluista.