Design for All -tiistaista on jo yli vuosi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan: esityksistä koottu julkaisu, Päivi Tahkokallion toimittama Tulevaisuus on saavutettava, on nyt ilmestynyt. Sitä voi ostaa 26 euron edulliseen hintaan THL:n verkkokaupasta (frame-varoitus!).
Kirjoitti: Marjut
Samana päivänä kun vietetään maailman käytettävyyspäivää, järjestää kotoinen käytettävyysammattilaisten yhdistys SIGCHI Finland syysseminaarin aiheesta Verkkopalvelujen esteettömyys. Seminaari järjestetään YLEn Ison Pajan auditoriossa Pasilassa (Radiokatu 5), ja tilaisuutta voi seurata myös suorana netissä.
SIGCHI Finlandin sivuilta ei käy ilmi pitääkö tapahtumaan ilmoittautua ja onko se avoin kaikille, joten oletetaan, että näin on: kaikki kiinnostuneet siis paikalle marraskuussa.
Edit: Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta siihen pitää ennakkoilmoittautua osoitteeseen esteettomyys.verkossa at yle.fi.
Kirjoitti: Marjut
Käytettävyydestä voi lukea nyt myös ruotsiksi. Tommy Sundström on julkaissut kirjan Användbarhetsboken. Kirjaa voi lukea ilmaiseksi sekä html- että pdf-versiona, mutta sen pystyy myös tilaamaan itselleen painettuna versiona. Sundström julkaisee kirjaansa verkossa blogityyliin kappale kappaleelta, joten koko opuksen käsiinsä kerralla haluaville toistaiseksi ainoa vaihtoehto on hankkia painettu versio.
Kirjoitti: Timo Laak
Suomalaisen saavutettavuuden Grand Not-So-Old Lady Päivi Tahkokallio vaikuttaa tätä nykyä Lapin yliopistossa, mikä tarkoittaa sitä, että Lapista kuuluu säännöllisesti saavutettavuusaiheisia uutisia. Huhti-toukokuussa Lapin yliopistossa tehtiin selvitys Design for All -opetuksesta ja toukokuussa 2009 pidettiin infopäiväseminaari.
Selvityksestä käy ilmi, että opetusta on vähän, se on hajallaan ja harvoin juuri Design for All -nimellä, enemmänkin osana jotain muuta koulutusta. Lisätarve on kuitenkin ilmeinen. Hyviä käytäntöjä on, mutta esimerkiksi opetusmateriaaleista on puutetta.
Selvityksen tekijät ehdottavat Design for Allia (Lapin) tavaramerkiksi niin, että se nostettaisiin Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmassa sellaiseen rooliin, että kaikki ohjelmassa valmisteltavat hankkeet tarkasteltaisiin ja arvioitaisiin paitsi tavanomaisista rahoittajan edellyttämistä näkökulmista myös sen suhteen, miten hanke toteuttaa sosiaalisesti kestävää kehitystä tukevaa Design for All -näkökulmaa: esteettömyyttä, saavutettavuutta, käytettävyyttä, osallistamista. Tällöin Design for All:sta kehittyisi Lapin hankkeiden tavaramerkki, joka tarjoaisi korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmalle tavan erottautua muista innovaatio-ohjelmista.
Kirjoitti: Marjut
Tämä uutinen tulee auttamatta myöhässä hukuttuaan sähköpostitulvaani, mutta ehkä parempi myöhään kuin ei milloinkaan:
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry järjestää keskiviikkona 9.9.2009 seminaarin tietotekniikan esteettömyydestä, paikkana Finlandia-talo. Seminaarilla pyritään avaamaan tietotekniikan standardisoinnin osalta keskustelu- ja yhteistyökanavat esteettömyysnäkökohtiin paneutuneiden tahojen välille.
Seminaari on jatkoa Haglund Networks Oy:n projektille ”Tietotekniikan hyödyntämisen esteettömyys – standardisoinnin edistäminen”, jota SFS on tukenut standardisointia edistävästä projektirahoituksesta. Projektissa on keskitytty niihin tekijöihin ja ominaisuuksiin, jotka parantavat tietotekniikan varaan rakentuvien järjestelmien ja palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, palvelevuutta sekä käytön esteettömyyttä. Standardit ja standardisointiprosessit ovat tässä tärkeitä instrumentteja. Projektin loppuraportissa kuvataan nykytilanne sekä suositukset standardien konkreettiseen toimeenpanoon ja jalkautukseen keskittyvään jatkotyöhön.
Seminaarissa selvitetään myös, olisiko SFS:n tarpeellista perustaa esteettömän tietotekniikan seurantaryhmä. Ryhmä seuraisi ISOn ja CENin tietotekniikan esteettömyyden standardisointityötä sekä vastaisi Suomen kannanotoista standardiehdotuksiin ja standardisointia koskeviin kyselyihin.
Lue lisää ja kysy vieläkö seminaariin mahtuu.
Kirjoitti: Marjut
Noise.fi uutisoi, että tämän kesän KarmaRock haluaa erityisesti olla kaikille esteetön festivaali (verkkosivunsa eivät tosin taida sitä olla):
”Harjavallassa 24.7.2009 järjestettävä 18. KarmaRock rakennetaan paremmin saavutettavaksi. Maj Karma -yhtyeen järjestämä festivaali haluaa panostaa esteettömyyteen, jotta esimerkiksi pyörätuolilla alueelle saapuminen helpottuu ja festivaalista nauttiminen paranee selvästi.
Apua esteiden poistamiseen festivaalin järjestäjät saivat valtakunnalliselta vammaisten ihmisoikeusjärjestöltä Kynnys ry:ltä. Aluesihteeri Olli Nordberg toteaa, että esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys toteutuu usein pienilläkin parannuksilla, kunhan asiantuntemusta on riittävästi.
Heinäkuussa KarmaRockista löytyy invavessa, parannetut kulkuyhteydet (uusittu pieni silta alueella) sekä katselukoroke kummankin lavan luota. Festivaali tarjoaa myös pyörätuolilla saapuvan henkilön avustajalle ilmaisen sisäänpääsyn.”
Hienoa! KarmaRock ei tosin taida olla Suomen festivaaleista ainoa, joka on esteetön. Ainakin Ilosaarirockissa on jo vuosia ollut mm. katselukoroke pyörätuolin käyttäjille. Kuinka lienee muiden festareiden laita?
Kirjoitti: Marjut
Saavutettava.fi ei ole poliittinen, mutta jos se olisi, se liputtaisi Jyrki J. Kasvin puolesta. Kasvi on nimittäin ottanut EU-vaaliteemaksi netin esteettömyyden, jonka puolesta hän puhuu verkossa järjestettävässä vaalitilaisuudessa. Teemaansa Kasvi kuvaa näin:
”Tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteuttaminen on valtava haaste. Noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin vamma, ja jopa joka viidennellä työikäisellä eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan kolme viidestä eurooppalaisesta hyötyy sähköisten palvelujen esteettömyydestä, sillä se parantaa niiden yleistä käytettävyyttä. Äskettäin suoritetussa EU:n laajuisessa kyselytutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vain 5,3 prosenttia julkishallinnon verkkosivustoista ja vielä huomattavasti harvempi kaupallinen sivusto oli täysin esteettömyysstandardien mukaisia.
Eurovaaliehdokas Jyrki Kasvi esittelee verkossa pidettävässä vaalitilaisuudessa näkemyksiään siitä, mitä tietoyhteiskunnan esteettömyys konkreettisesti tarkoittaa ja miten tietoyhteiskunnan esteettömyyden asettamiin haasteeseen tulee vastata. Millainen olisi parhaimmillaan tulevaisuuden esteetön tietoyhteiskunta ja erityisesti internet? Miten asiaa voitaisiin edistää esimerkiksi EU:n velvoittavan erityislainsäädännön avulla?”
Jos asia kiinnostaa, kannattaa olla netin ääressä tiistaina 19.5. klo 20.00. Oikea osoite on http://connect.humac.fi/jyrkikasvi.
Kirjoitti: Marjut
Ja niinhän siinä sitten kävi, että Helppo avata -keksintökilpailun voitti ylläolevassa kuvassakin näkyvä Iisi, joka on Lahden muotoiluinstituutin opiskelijoiden suunnittelema pakkaus, jota palkintoraati kuvasi näin:
”Iisi on erittäin yksinkertainen ja toimiva pakkaus. Avaaminen on helppoa ja avauskohta on merkitty selkeästi. Avaamisen jälkeen Iisi on myös kevyesti suljettavissa. Iisissä on hyödynnetty erinomaisesti kartongin joustavuutta. Iisin kolmiomainen muoto vähentää voimantarvetta pakkauksen käsittelyssä ja muodostaa samalla kaatonokan pakkauksen etureunaan. Iisi soveltuu mm. jauhoille, hiutaleille, leseille ja riisille.”
Onnittelut tekijöille!
Muut palkitut on seikkaperäisesti esitelty lehdistötiedotteessa (pdf).
Kirjoitti: Marjut
Tekes on käynnistänyt jo vuonna 2007 Futupack-verkoston, jonka tarkoituksena on pyrkiä lisäämään pakkauksiin liittyvää liiketoimintaa yhdistämällä eri alojen osaamista tutkimus- ja kehitystyössä aina vuoden 2010 maaliskuuhun saakka. Verkosto on tarkoitettu pakkausalan arvoketjun yrityksille ja tutkimusorganisaatioille, joita ovat kaupat, pakkaava teollisuus (elintarvike-, elektroniikka-, kosmetiikka- ja lääketeollisuus) sekä pakkausmateriaaleja ja pakkauksia valmistava teollisuus.
Kuinka tämä kaikki sitten liittyy saavutettavuuteen? Siten, että yksi verkoston teemoista on Tulevaisuuden elintarvikepakkaus – uusien pakkauskonseptien kuluttajalähtöinen tutkimus- ja kehitysprosessi, jossa
”[...] luodaan käyttäjälähtöinen prosessi ja tutkimusmalli uusien elintarvikepakkausten kehittämiseksi ja arvioimiseksi, yhteistyössä pakkausalan eri toimijoiden kesken. Kuluttajanäkökulma otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan konseptisuunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä samalla yhdistetään teknologian kehittäjien, teollisuuden ja kaupan näkökulmia kuluttajatutkimukseen. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia pakkauskonsepteja, jotka voidaan ottaa tuotantoon tai jatkokehittelyyn.”
Juuri tänään on Futupackin vuosiseminaari Kekseliäs pakkaus, jonka yhteydessä jaetaan Suomen Reumaliiton, Keksintösäätiön sekä yhdeksän muun organisaation järjestämän Helppo avata –keksintökilpailun palkinnot. Helppo avata -kilpailu on puolestaan osa Reumaliiton Helppo pakkaus on ETU -hanketta, jossa pyritään vaikuttamaan erityisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin, ja jonka päämääränä on saada kuluttajille tarjolle nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä päivittäistavara- ja lääkepakkauksia. Kilpailuun ilmoitettiin mukaan 132 kilpailuehdotusta.
Vuosiseminaarin ilmoittautumisaika valitettavasti jo oli ja meni, mutta toivotaan, että tulokset julkistetaan mahdollisimman pian voittajien selvittyä. Seminaariohjelman mukaan tämä tapahtuu tänään klo 11. Päivitän tiedon tännekin heti kun saan sen käsiini, sillä arvelen voittajan ennustavan osaltaan tulevaisuuden pakkaustrendejä ja sikäli koskevan meistä jokaista.
Kirjoitti: Marjut
W3C on julkaissut version 2.0 Web Content Accessibility Guidelines (WCAG)- eli verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksesta. Uuden standardin tarkoituksena on auttaa web-suunnittelijoita ja -kehittäjiä luomaan sivustoja, jotka ottavat paremmin huomioon etenkin esteelliset ja ikääntyneet käyttäjät. Ohjeistuksen kakkosversiota voi soveltaa tekstin, kuvien, äänen ja videon saavutettavuuden parantamiseen, sekä web-applikaatioihin. Lisäksi ohjeiden on sanottu olevan aikaisempaa joustavampia sekä helpompia ymmärtää ja käyttää.
Suurin ero versioiden välillä on se, että siinä missä WCAG 1.0 perustuu tarkistuspisteisiin, joiden tärkeys on numeroitu yhdestä kolmeen (1, 2, 3) ja joiden perusteella ohjeistuksen täyttämistä arvioidaan, WCAG 2.0:n perustana ovat web-saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet. Kuhunkin periaatteeseen liittyvät tietyt ohjeistukset, ja jokaisella ohjeistuksella on testattava onnistumiskriteeristö tasoille A, AA ja AAA. Tämä kriteeristö on ohjeistuksen täyttämisen mittari (samaan tapaan kuin tarkistuspisteet edellisessä versiossa).
Entä ne saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet? Koska uudesta ohjeistuksesta ei vielä ole suomenkielistä käännöstä, kannattaa alla lueteltuihin periaatteisiin suhtautua ymmärtäväisesti. Kaiken verkkosisällön tulisi olla
Lisälukemista aiheeseen liittyen (kaikki englanniksi):
Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0
How to Meet WCAG 2.0
How WCAG 2.0 Differs from WCAG 1.0
W3C Web Standard Defines Accessibility for Next Generation Web (press release)
BBC News: New guidelines boost web access
Kirjoitti: Marjut
