Direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta hyväksytty

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta: ”The text of the Directive covers websites and mobile apps of public sector bodies with a limited number of exceptions, refers to the standards to make websites and mobile apps more accessible and requires regular monitoring and reporting of public sector websites and mobile apps by Member States.”

Kirjoitimme tarkemmin direktiiviehdotuksen sisällöstä viime joulukuussa. Nyt jäämme kuulolle esimerkiksi sen suhteen, miten direktiivin toimeenpano tapahtuu ja miten sen noudattamista seurataan. Tästä lisää myöhemmin.

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Saavutettavuusvisiitillä


Iiris-keskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että heikkonäköiset voivat liikkua siellä. Värien kontrastit sisustuksessa ovat riittävän voimakkaita, ja numerot ovissa kohollaan niin että ne erottaa helposti tunnustelemalla.

Kävin tänään tutustumassa Iiris-keskukseen, joka on näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Siellä majaansa pitää mm. Näkövammaisten Keskusliitto, Celia-kirjasto ja Annanpura.

Olen tehnyt verkkopalveluita työkseni nyt liki 16 vuotta, ja olen vihdoin ensimmäistä kertaa mukana projektissa, jossa oikeasti halutaan tehdä verkkosivustosta saavutettava sekä käyttäjien että tekijöiden aloitteesta – ja niin myös tehdään. Iiris-keskuksesta löytyy tähän oivallista sparrausapua ja ainutlaatuista asiantuntemusta. Kerron lisää tästä projektista kevään mittaan näillä sivuilla. Jos olet itse ollut tai olet parhaillaan mukana vastaavassa projektissa, niin sinunkin tarinasi on tänne tervetullut!

JHS 129 uudistumassa – kommentoi ja vaikuta!

Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua ja toteuttamista koskevaa suositusta (JHS 129) ollaan uusimassa reippaalla kädellä.

JHS-jaosto järjesti keskustelutilaisuuden, jossa suositusluonnosta sai kommentoida. Sivulta löytyvät myös tilaisuuden materiaalit ja suositusluonnos.

Kommentteja suositukseen – pieniä tai suuria- voi edelleen lähettää viimeistään 24.6. Suvi Pietikäiselle (suvi.pietikainen@netum.fi). Suosituksen liitteeksi toivotaan esimerkkejä onnistuneista kehittämisprojekteista (esim. asiakkaiden mukaan ottaminen, ketterät menetelmät) ja hallintamalleista.

Meitä Saavutettava.fi:ssä kiinnostaisi erityisesti tietää niistä projekteista, joissa näitä suosituksia on ansiokkaasti käytetty. Onko niitä?

Nämä ja monet muut suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaosto. Miten näitä suosituksia markkinoidaan niille tahoille, jotka niitä saattaisivat käyttää, vai markkinoidaanko mitenkään? Onko suositukseen törmääminen pelkästä sattumasta kiinni?

Ministeriöiden verkkosivut eivät ole kaikkien saavutettavissa

Julkishallinnon verkkosivujen saavutettavuus on tärkeä aihe, sillä palveluita siirretään yhä enemmän verkkoon. Verkonkäyttökulttuurin nopeassa muutoksessa uusia muotoja lanseerataan kuitenkin enemmistön ehdoilla eikä massasta poikkeavia kansalaisia aina ehditä ottaa huomioon. Kristiina Nurmelan tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma osoittaa, että saavutettavuuden tila julkishallinnon verkkosivuilla on ollut huono koko 2000-luvun ajan siitäkin huolimatta, että monet saavutettavuuspuutteet olisi helposti korjattavissa.

Nurmelan tutkimuksen lähtökohtana on, että verkkopalveluiden edellytyksenä on oltava saavutettavuus kaikille kansalaisille. Esimerkiksi vammaisten huomioon ottamiselle on paitsi eettiset myös kulttuuriset ja juridiset perusteet.

Nurmela testasi automaattisella saavutettavuustyökalulla 12 Suomen ministeriön verkkosivuja. Tarkastelun kohteena olivat kunkin ministeriön etusivu ja päänavigointipalkin alaiset toisen tason sivut. Arviointi perustui ei-kaupallisen W3C-organisaation kehittämiin verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin. Ohjeilla pyritään edistämään saavutettavuutta ja tasa-arvoisuutta verkossa.

Saavutettavuuden taso ministeriöiden verkkosivuilla osoittautui tutkimuksessa heikoksi. Vain kahdeksan prosenttia sivuista ylsi saavutettavuusohjeissa määritellyn saavuttavuusluokituksen alimmalle tasolle eli A-tasolle. Yksikään sivu ei yltänyt ylemmille AA- tai AAA-tasoille. Yleisimpiä ongelmia olivat esimerkiksi vaihtoehtoisten kuvatekstien puuttuminen ja linkkien nimeämisten puutteellisuudet. Sähköisestä viestinnästä vastaavassa ministeriössä asiaan oli ehkä kiinnitetty huomiota, koska A-tason yhdeksästä sivusta kahdeksan oli liikenne- ja viestintäministeriön.

(Lähteet: DfA-postilista ja Jyväskylän yliopiston tiedote)

Kysymme: Mitä tapahtui julkishallinnon verkkopalveluiden suunnittelun periaatteille, vai viittaavatko toteuttavat tahot niille (edelleenkin) kintaalla? Tarvitsisimmeko jonkin tahon huolehtimaan siitä, että julkisen sektorin sivut ovat kaikille saavutettavia?