Saavutettavuusdirektiivin valmistelu etenee, ilmoittaudu mukaan infotilaisuuksiin

Saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelu etenee, ja siihen liittyen tulossa on infotapahtumia sekä IT-toimittajille että tilaajille:

  • Mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa käytännössä ja miten IT-toimittajien tulisi siihen varautua? Käytännön esimerkkejä tilaajan ja käyttäjän näkökulmista. Aika: tiistaina 6.6.2017 klo 13.30-15. Paikka: Online. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Tilanneinfo toimeenpanon tilanteesta perjantaina 9.6.2017 klo 11.30. Paikka VM, Mariankatu 9. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
  • Lisäksi tulossa on saavutettavuusfoorumi 19.9.2017, josta lisätietoja tulee myöhemmin.

Ennen näitä tilaisuuksia vietämme kuitenkin huomenna maailman saavutettavuuspäivää (Global Accessibility Awareness Day). Suomalaiset tapahtumat loistavat tänäkin vuonna poissaolollaan ainakin päivän viralliselta listalta, mutta jos tiedät jonkin tapahtuman, niin vinkkaa ihmeessä, ja kerromme siitä muillekin.

Alkuvuoden saavutettavuusuutisia

Viime vuoden puolella hyväksytyn EU:n saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon valmistelu on nyt alkanut myös Suomessa. Toimeenpanoa valmistelee valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva työryhmä, ja sen etenemistä voi seurata hankkeen virallisella sivulla. Työryhmän yhtenä tavoitteena on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys, joten toiveissa on, että valmistelun etenemisestä tiedotetaan laajasti useissa eri kanavissa – myös täällä. Saavutettavuusdirektiivin voi lukea myös suomeksi.

Saavutettavuusdirektiiviä sivuten: 4.-5.4.2017 järjestetään Tukholmassa yhdeksännen kerran Funkan saavutettavuuspäivät. Kyseessä on Euroopan suurin saavutettavaan ICT:hen keskittyvä konferenssi, jossa puhujina ovat kansainväliset saavutettavuuden ja käytettävyyden asiantuntijat. Konferenssi simultaanitulkataan ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi, ruotsalaiselle viittomakielelle ja lisäksi tarjolla on kirjoitustulkkaus ruotsiksi. Maksulliseen konferenssiin osallistumista kannattaa miettiä, jos omaan työnkuvaan liittyy julkisten verkkopalveluiden kehitys. Ohjelma ainakin vaikuttaa laadukkaalta.

Jos et pääse paikalle Tukholmaan, niin verkosta löytyvät nyt viime marraskuussa järjestetyn #saavuta2016-seminaarin materiaalit, joiden joukossa mm. esitys saavutettavuusdirektiivistä ja sen toimeenpanosta sekä saavutettavuuden huomioimisesta verkkopalveluita suunniteltaessa.

Direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta hyväksytty

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta: ”The text of the Directive covers websites and mobile apps of public sector bodies with a limited number of exceptions, refers to the standards to make websites and mobile apps more accessible and requires regular monitoring and reporting of public sector websites and mobile apps by Member States.”

Kirjoitimme tarkemmin direktiiviehdotuksen sisällöstä viime joulukuussa. Nyt jäämme kuulolle esimerkiksi sen suhteen, miten direktiivin toimeenpano tapahtuu ja miten sen noudattamista seurataan. Tästä lisää myöhemmin.

Euroopan komissiolta ehdotus EU:n esteettömyyssäädökseksi

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti.

Ehdotuksen kattamat tuotteet ja palvelut on valittu huolellisesti kuullen kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa. Niihin luetaan muun muassa pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokauppa.

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta yritysten olisi helpompi tarjota esteettömiä tuotteitaan ja palvelujaan valtioiden rajojen yli. Yhteisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös EU:n hankintasääntöjen ja EU:n varainkäytön yhteydessä. Aloite edistää innovointia ja lisää esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa EU:n noin 80 miljoonalle vammaiselle.

Esteettömyyssäädös helpottaa EU:n vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vientiä. Tähän saakka valmistajien ja palveluntarjoajien on täytynyt noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Esteettömyyssäädös auttaa erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti EU:n markkinoita.

Tämän seurauksena vammaiset hyötyvät entistä suuremmasta ja edullisemmasta valikoimasta esteettömiä tuotteita ja palveluita. Paremmasta valikoimasta on hyötyä myös ikääntyneille, joilla on samankaltaisia tarpeita kuin vammaisilla, sekä kaikille muille, jotka tarvitsevat esteettömiä tuotteita ja palveluja onnettomuuden, tilapäisen sairauden tai olosuhdetekijöiden, kuten heikon valon tai korkean melutason, vuoksi. Esteettömyyssäädös lisää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, myös koulutukseen ja työelämään, sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lue koko lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)