Es­teet­tö­myys huo­mioi­tu -lei­ma

Näkövammaisten Keskusliiton, Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä Esteettömyys huomioitu -leima julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa helmikuussa SIGCHI Finlandin esteettömyysseminaarissa. Leima on kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille, jonka myöntämistä Näkövammaisten keskusliitto hallinnoi.

Leima voidaan myöntää verkkosivustoille, jotka ovat määritelleet sivustonsa tärkeimmät käyttötapaukset ja tarjoavat sivuston näiltä osin riittävän esteettömästi.

Sivustolla on erityisesti huomioitu:

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita
  • seniorikäyttäjät.

Myönnetty leima sitouttaa sivuston tai palvelun esteettömyyden huomioimiseen myös jatkokehityksen aikana (sisältäen palautteen keruun ja jatkoarvioinnit), ja se vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jonka jälkeen palvelu tai sivusto on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta. Toistaiseksi leiman on saanut vain Yle.

Lue lisää leimasta, sen kriteereistä ja myöntämisestä NKL:n sivuilta.

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Global Accessibility Awareness Day

Tänään 15.5.2014 on Global Accessibility Awareness Day eli kansainvälinen saavutettavuustietoisuuden päivä. Päivän tavoitteena on saada ihmiset puhumaan, ajattelemaan ja oppimaan lisää digitaalisesta saavutettavuudesta.

Päivän sivuilla on mm. ohjeita osallistumiseen: voit esimerkiksi kokeilla tietokoneen käyttöä pelkän näppäimistön avulla, testata onko verkkosivuilla käytetty riittävän suurta kontrastia tai vaikkapa surffata verkossa tunnin ajan ruudunlukijaa käyttäen. Tänään on myös järjestetty ja järjestetään koko joukko tapahtumia ympäri maailmaa; joihinkin webinaareihin on vielä mahdollista ehtiä mukaan.

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) -suosituksen julkaisuseminaari

Maanantaina 31.3. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ESOK-verkosto järjestävät Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) -suosituksen julkaisuseminaarin.

Aika: Maanantai 31.3. 2014 kello 12.00-15.30

Paikka: Iiris-toimintakeskus, Näkövammaisten keskusliitto

Osoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki

Ilmoittautuminen: Verkkolomakkeella

Etäyhteys: Seminaaria voi seurata samaan aikaan omalta tietokoneelta. Kannattaa käydä kirjautumassa jo etukäteen.

Seminaari kutsuu korkeakoulujen toimijat sekä sidosryhmät tutustumaan tieto- ja viestintäteknologian saavutettavaan hyödyntämiseen opetuksessa ja opiskelussa. Lisäksi tutustutaan verkkopalvelujen saavutettavuutta ohjaavaan sääntelyyn ja kokemuksiin saavutettavuuden toteuttamisesta ajankohtaisissa koulutuksen tietojärjestelmähankkeissa.

Seminaarin ohjelma

12.00-12.15 Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Hannu Siren, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.15-12.30 Stivi-suositus – mitä, miksi, kenelle ja miten? Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto

12.30-12.55 Sähköisten aineistojen saavutettavuus julkisessa hallinnossa. Mikael Vakkari, Valtiovarainministeriö

12.55-13.25 Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa. Jani Ruuskanen, Valtiokonttori

13.25-13.55 Opintopolku kehittyy – miten saavutettavuutta rakennetaan. Satu Meriluoto, Opetushallitus

13.55-14.05 Kommenttipuheenvuoro. Antti Raike, Aalto-yliopisto

14.05-14.30 Tauko: verkostoitumista, kahvia, teetä ja mehua

14.30-15.00 Saavutettava sähköinen ylioppilaskirjoitus. Anna von Zansen, Anneli Sihvo ja Tiia Kiuru, Digabi-projekti, Ylioppilastutkintolautakunta

15.00-15.30 Kohti saavutettavaa sähköistä tulevaisuutta? Sari Kokko, Näkövammaisten keskusliitto.

Lisää tietoa julkaisuseminaarista ja Stivi-suosituksesta Stivin verkkosivuilla.

Saavutettavuusvisiitillä


Iiris-keskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että heikkonäköiset voivat liikkua siellä. Värien kontrastit sisustuksessa ovat riittävän voimakkaita, ja numerot ovissa kohollaan niin että ne erottaa helposti tunnustelemalla.

Kävin tänään tutustumassa Iiris-keskukseen, joka on näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Siellä majaansa pitää mm. Näkövammaisten Keskusliitto, Celia-kirjasto ja Annanpura.

Olen tehnyt verkkopalveluita työkseni nyt liki 16 vuotta, ja olen vihdoin ensimmäistä kertaa mukana projektissa, jossa oikeasti halutaan tehdä verkkosivustosta saavutettava sekä käyttäjien että tekijöiden aloitteesta – ja niin myös tehdään. Iiris-keskuksesta löytyy tähän oivallista sparrausapua ja ainutlaatuista asiantuntemusta. Kerron lisää tästä projektista kevään mittaan näillä sivuilla. Jos olet itse ollut tai olet parhaillaan mukana vastaavassa projektissa, niin sinunkin tarinasi on tänne tervetullut!