Ikääntyvien nettiaivoriihi digitaalisista palveluista

Valtiovarainministeriö järjestää ikääntyvien nettiaivoriihen digitaalisista palveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista 4.4.-24.4.2016.

Jokaisen suomalaisen pitää voida ikään katsomatta osallistua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Kestävässä yhteiskunnassa on tärkeää nähdä ihmisten tarpeet, toiveet ja arjen valinnat.

Suomessa rakennetaan lähivuosien aikana ripeästi monia uusia digitaalisia palveluita ja tämä koskee laajasti kaikkien elämää. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Kansalaisten erityistarpeet tulee ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi. Tällä on vaikutusta palvelujen tarpeeseen. Digitaalisilla palveluilla on mahdollista parantaa palvelujen saatavuutta kaikkialla maassa ja erilaisille ihmisryhmille. Palveluita on voitava käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti monenlaisilla laitteilla. On tärkeää, että palveluita suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa ja selvitetään, että mitä käyttäjät haluavat saada palveluilla aikaiseksi.

Uudentyyppiset ajattelutavat ja kokeilut yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa varmistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vaikka asia ei tuntuisikaan juuri nyt ajankohtaiselta, niin kukaan meistä ei nuorru. Tulevaisuuden ajatteleminen kannattaa: osallistu aivoriiheen nyt!

Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!

Es­teet­tö­myys huo­mioi­tu -lei­ma

Näkövammaisten Keskusliiton, Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä Esteettömyys huomioitu -leima julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa helmikuussa SIGCHI Finlandin esteettömyysseminaarissa. Leima on kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille, jonka myöntämistä Näkövammaisten keskusliitto hallinnoi.

Leima voidaan myöntää verkkosivustoille, jotka ovat määritelleet sivustonsa tärkeimmät käyttötapaukset ja tarjoavat sivuston näiltä osin riittävän esteettömästi.

Sivustolla on erityisesti huomioitu:

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita
  • seniorikäyttäjät.

Myönnetty leima sitouttaa sivuston tai palvelun esteettömyyden huomioimiseen myös jatkokehityksen aikana (sisältäen palautteen keruun ja jatkoarvioinnit), ja se vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jonka jälkeen palvelu tai sivusto on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta. Toistaiseksi leiman on saanut vain Yle.

Lue lisää leimasta, sen kriteereistä ja myöntämisestä NKL:n sivuilta.

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Global Accessibility Awareness Day

Tänään 15.5.2014 on Global Accessibility Awareness Day eli kansainvälinen saavutettavuustietoisuuden päivä. Päivän tavoitteena on saada ihmiset puhumaan, ajattelemaan ja oppimaan lisää digitaalisesta saavutettavuudesta.

Päivän sivuilla on mm. ohjeita osallistumiseen: voit esimerkiksi kokeilla tietokoneen käyttöä pelkän näppäimistön avulla, testata onko verkkosivuilla käytetty riittävän suurta kontrastia tai vaikkapa surffata verkossa tunnin ajan ruudunlukijaa käyttäen. Tänään on myös järjestetty ja järjestetään koko joukko tapahtumia ympäri maailmaa; joihinkin webinaareihin on vielä mahdollista ehtiä mukaan.