Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

Saavutettavat verkkopankit

Juuri kun olimme ehtineet uutisoida yhdestä saavutettavuusaiheisesta opinnäytetyöstä, saimme tietoomme myös toisen. Edellisessä uutisessa mainitun työn lailla viime syksynä sai diplomityönsä valmiiksi myös Jaakko Vilén, jonka aiheena oli verkkopankkien saavutettavuus. Accessibility in Internet Services – Case Electronic Banking -työssä [pdf] arvioitiin Nordean verkkopankin tekstiversion saavutettavuutta, sekä parannettiin verkkopankin saavutettavuutta ja käytettävyyttä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (Web Content Accessibility Guidelines, WCAG) mukaisesti. Lisäksi työssä suoritettiin myös käyttäjätesti sokean käyttäjän kanssa, mikä antaa käytännön näkemystä saavutettavuuteen. Juuri tämä omakohtainen kokemus onkin se, minkä tärkeyttä kirjoittaja haluaa korostaa:

”The study has built an image of Web accessibility, but the work has only just started. Promoting accessibility requires continuous work, and giving presentations and practical advice are ways to enhance accessible design further. Investigating accessibility factors in electronic banking was the most concrete goal of the thesis. Both the improving accessibility and usability part and the finding a standard conformance level for accessibility part were done successfully. Most importantly, the last goal, gaining experience in practice, was met. There is no substitute for actually doing and seeing for oneself in order to learn.

[…] Paying attention to accessibility in producing Web-based services is worthwhile. Accessible design requires a positive attitude towards serving customers, and the winners are all end-users – not just certain user groups. The overall results are the satisfied customers, succeeding service providers, and a sustainable Information Society.”

Diplomityö verkko-opetuksen saavutettavuudesta

Anneli Salomaa valmistui joulun alla Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomityönsä aiheena Verkko-opetuksen saavutettavuus (.doc):

”Verkko-opetus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opiskeluun, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, mikäli kurssien suunnittelussa ei ole otettu huomioon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Verkko-opetusmateriaalin tuotannossa tulee muistaa, että käyttäjän ominaisuudet ja käyttötilanteet eivät ole vakioita vaan voivat vaihdella paljonkin. Opiskelijoilla on erilaisia tarpeita johtuen vammasta, sairaudesta, käytettyjen laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja käyttöympäristöistä. Julkisten palvelujen tulee kuitenkin olla kaikille saavutettavia ja näin korkeakoulujen tulee panostaa saavutettaviin verkkoopetusratkaisuihin.

Diplomityön keskeisenä tuloksena ovat suositukset korkeakouluille verkko-opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Korkeakoulujen tulisi luoda esteettömyysstrategioidensa toteuttamisen tueksi verkkosivuja ja verkko-opetusta koskeva saavutettavuuspolitiikka, jossa määritellään yksityiskohtaisesti noudatettavat saavutettavuusohjeet ja -standardit ja tämän lisäksi toteuttamisaikataulut ja arviointi- ja seurantajärjestelmät laadun takaamiseksi. Verkko-opetuksen tuottajille ja opiskelijoille tulee luoda selkeät ja yksityiskohtaiset saavutettavuusohjeet, jotta käytännön toteuttaminen olisi helppoa. Korkeakoulujen tulee myös pyrkiä toiminnallisuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiin verkko-opetusratkaisuihin sekä teknologiavalinnoissaan suosia laite- ja ohjelmistoriippumattomia tekniikoita ja adaptiivisuutta.”

Saavutettava.fi kiittää vinkistä!