Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) -suosituksen julkaisuseminaari

Maanantaina 31.3. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ESOK-verkosto järjestävät Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) -suosituksen julkaisuseminaarin.

Aika: Maanantai 31.3. 2014 kello 12.00-15.30

Paikka: Iiris-toimintakeskus, Näkövammaisten keskusliitto

Osoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki

Ilmoittautuminen: Verkkolomakkeella

Etäyhteys: Seminaaria voi seurata samaan aikaan omalta tietokoneelta. Kannattaa käydä kirjautumassa jo etukäteen.

Seminaari kutsuu korkeakoulujen toimijat sekä sidosryhmät tutustumaan tieto- ja viestintäteknologian saavutettavaan hyödyntämiseen opetuksessa ja opiskelussa. Lisäksi tutustutaan verkkopalvelujen saavutettavuutta ohjaavaan sääntelyyn ja kokemuksiin saavutettavuuden toteuttamisesta ajankohtaisissa koulutuksen tietojärjestelmähankkeissa.

Seminaarin ohjelma

12.00-12.15 Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Hannu Siren, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.15-12.30 Stivi-suositus – mitä, miksi, kenelle ja miten? Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto

12.30-12.55 Sähköisten aineistojen saavutettavuus julkisessa hallinnossa. Mikael Vakkari, Valtiovarainministeriö

12.55-13.25 Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa. Jani Ruuskanen, Valtiokonttori

13.25-13.55 Opintopolku kehittyy – miten saavutettavuutta rakennetaan. Satu Meriluoto, Opetushallitus

13.55-14.05 Kommenttipuheenvuoro. Antti Raike, Aalto-yliopisto

14.05-14.30 Tauko: verkostoitumista, kahvia, teetä ja mehua

14.30-15.00 Saavutettava sähköinen ylioppilaskirjoitus. Anna von Zansen, Anneli Sihvo ja Tiia Kiuru, Digabi-projekti, Ylioppilastutkintolautakunta

15.00-15.30 Kohti saavutettavaa sähköistä tulevaisuutta? Sari Kokko, Näkövammaisten keskusliitto.

Lisää tietoa julkaisuseminaarista ja Stivi-suosituksesta Stivin verkkosivuilla.

Saavutettavuusvisiitillä


Iiris-keskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että heikkonäköiset voivat liikkua siellä. Värien kontrastit sisustuksessa ovat riittävän voimakkaita, ja numerot ovissa kohollaan niin että ne erottaa helposti tunnustelemalla.

Kävin tänään tutustumassa Iiris-keskukseen, joka on näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Siellä majaansa pitää mm. Näkövammaisten Keskusliitto, Celia-kirjasto ja Annanpura.

Olen tehnyt verkkopalveluita työkseni nyt liki 16 vuotta, ja olen vihdoin ensimmäistä kertaa mukana projektissa, jossa oikeasti halutaan tehdä verkkosivustosta saavutettava sekä käyttäjien että tekijöiden aloitteesta – ja niin myös tehdään. Iiris-keskuksesta löytyy tähän oivallista sparrausapua ja ainutlaatuista asiantuntemusta. Kerron lisää tästä projektista kevään mittaan näillä sivuilla. Jos olet itse ollut tai olet parhaillaan mukana vastaavassa projektissa, niin sinunkin tarinasi on tänne tervetullut!

Parempia tietojärjestelmiä työhön

Työterveyslaitoksen ja Aalto-yliopiston FlowIT – Virtaa IT-hankintoihin -tutkimuksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa tietotekniikka on suunniteltu työtä ja ihmistä varten ja tietotyöläinen saa hoitaa tehtävänsä sujuvasti ja nopeasti hyvillä työvälineillä. Asiaan voi vaikuttaa vastaamalla verkkokyselyyn. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysymykset koskevat tietotekniikan käyttöä työssä. Tulokset esitellään kaikille avoimessa seminaarissa toukokuussa 2014.

Tietoteknisten sovellusten määrä ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Organisaatioissa tarvitaan uutta osaamista tietojärjestelmien hankintoihin, jotta ne onnistuisivat. Nykyistä käyttäjäystävällisempien ratkaisujen tarve on kiistaton. Julkisen sektorin tuottavuustavoitteet eivät toteudu, jos tietojärjestelmät eivät aidosti sujuvoita ja tehosta työn tekemistä.

– Näihin kysymyksiin etsimme projektissa vastauksia. Pyrimme muun muassa löytämään keinoja määritellä konkreettisella tavalla laatu- ja kustannustekijöitä IT-hankinnoissa, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus tarkastelee asiaa useasta näkökulmasta: tietojärjestelmien käyttöä ja käytettävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvointia, ergonomiaa ja esteettömyyttä sekä elinkaarikustannuksia.

– Visiomme on, että kun projekti on ohi, julkisten organisaatioiden tietotekniikka on ihmistä varten. Haluamme, että tietojärjestelmät toimivat työvälineinä ja palveluratkaisuina taloudellisesti järkevällä tavalla, kertoo tutkimusinsinööri Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

(Lähde)

Design for All -verkoston syksyn tapaaminen – teemana tutkimus

Design for All -verkoston syksyn tapaaminen järjestetään keskiviikkona 30.10.2013 klo 13–16 Helsingissä.

Tapaamisen alustava ohjelma:

klo 13 Kahvia ja verkostolaisten kuulumiset

klo 13.30–14 FlowIT-hankkeen kyselyn tuloksia / Kirsi Jääskeläinen, TTL
FlowIT -hankkeen tavoitteena on helpottaa tietojärjestelmien hankintaprosessia julkisissa organisaatioissa ja saada työpaikoille laadukkaita ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Kyselyssä selvitettiin mm. esteettömyyden huomioimista hankinnoissa.

klo 14–14.30 Tutkimus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin lainsäädännön nykytilasta ja kehittämistarpeista – näkökulmana esteettömyys / Sami Kivivasara, VM
Tutkimuksessa suoritettiin keväällä laaja kyselytutkimus, joka kohdistettiin valtion ja kuntien viranomaisille sekä julkisia hallintotehtäviä hoitaville yksityisille organisaatioille. Kyselyssä käsiteltiin mm. esteettömyyttä.

Iltapäivällä esitellään mahdollisesti 1-2 muutakin tutkimusesittelyä. Voit myös tarjota tietämääsi tutkimusta esiteltäväksi.

Tapaaminen on Helsingissä, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 25.10. mennessä sähköpostitse anu.autio@thl.fi.

JHS 129 uudistumassa – kommentoi ja vaikuta!

Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua ja toteuttamista koskevaa suositusta (JHS 129) ollaan uusimassa reippaalla kädellä.

JHS-jaosto järjesti keskustelutilaisuuden, jossa suositusluonnosta sai kommentoida. Sivulta löytyvät myös tilaisuuden materiaalit ja suositusluonnos.

Kommentteja suositukseen – pieniä tai suuria- voi edelleen lähettää viimeistään 24.6. Suvi Pietikäiselle (suvi.pietikainen@netum.fi). Suosituksen liitteeksi toivotaan esimerkkejä onnistuneista kehittämisprojekteista (esim. asiakkaiden mukaan ottaminen, ketterät menetelmät) ja hallintamalleista.

Meitä Saavutettava.fi:ssä kiinnostaisi erityisesti tietää niistä projekteista, joissa näitä suosituksia on ansiokkaasti käytetty. Onko niitä?

Nämä ja monet muut suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaosto. Miten näitä suosituksia markkinoidaan niille tahoille, jotka niitä saattaisivat käyttää, vai markkinoidaanko mitenkään? Onko suositukseen törmääminen pelkästä sattumasta kiinni?