Saavutettava.fi

Maailmalta kuuluu mukavia uutisia, kun Amazonin verkkokauppaan ollaan tekemässä perusparannusta, jonka myötä siitä tulee saavutettava kesäkuun loppuun mennessä:

“The National Federation of the Blind and online retailer Amazon, Inc., have announced that work to make Amazon.com fully accessible to blind computer users is to be completed by June 30, 2008. In March of 2007, Amazon entered into a technology development agreement with the National Federation of the Blind pursuant to which Amazon was to attempt to make Amazon.com fully accessible by December 31, 2007.

Because of the complexity of the task, it was recognized that this was an ambitious goal and that problems might be encountered; accordingly, the agreement provided that Amazon could have a six-month extension, if necessary, to complete work on making its Web site fully accessible to blind computer users. Amazon’s Web site has improved; nonetheless, Amazon recognizes that it is not yet fully accessible. Amazon has indicated that it will complete the task within the extended period.”

(Lähde)

Jaa artikkeli

Operan pääpomo Håkon Wium Lie on kirjoittanut avoimen kirjeen verkon kehittäjäyhteisölle, jossa hän kertoo miksi Opera on valittanut Microsoftin monopoliaseman väärinkäytöstä Euroopan komission tuomioistuimeen:

“Opera has filed a formal complaint with the European Commission to force Microsoft to support open Web standards in its Web browser, Internet Explorer. We believe that Microsoft has harmed Web standards by refusing to support them; Microsoft often participates in creating Web standards, promoting them, and even promising to implement them. Despite their talent, however, they refuse to support Web standards correctly. For example, Internet Explorer is the only modern Web browser that does not support Acid2.

Opera has also requested that Microsoft frees Internet Explorer from the Windows platform. We feel that they have used their market dominating position to limit a genuine choice of browsers on the Web for their own commercial gain.”

Hyvä Opera!

Lisää:
Lehdistötiedote: Opera files antitrust complaint with the EU
Avoin kirje: Opera files complaint – an open letter to the Web community
Digitoday: Opera syyttää Microsoftia monopoliaseman väärinkäytöstä

Jaa artikkeli

Liian usein kaikki saavutettavuuteen liittyvät apuohjelmat ja välineet toimivat vain Windowsissa. Kuitenkin myös Mac-koneilla voidaan tuoda valonpilkahduksia saavutettavuudesta ja esteettömyydestä riippuvaisten ihmisten arkeen.

Assistiveware tarjoaa sarjan podcasteja, joissa Mac-tietokoneet auttavat esteellisiä käyttäjiä suoriutumaan arjen askareista ja vaativimmistakin tehtävistä.

(via MacMinute)

Jaa artikkeli

Tiistaina 4. syyskuuta 2007 julkaistaan Opera-selaimen seuraavasta Kestrel-työnimellä kulkevasta 9.5-versiosta ensimmäinen julkinen koekäyttöön tarkoitettu alpha-tason versio.

Opera Desktop Teamin blogissa kerrotaan tulevan version muutoksista. Kestrel parantaa mm. suorituskykyä ja integraatiota selaimen ja käyttöjärjestelmän välillä, mutta mikä mielenkiintoisinta, mukaan on saatu myös aimo annos saavutettavuutta:

Since support for screenreaders was removed in Opera 7, we’ve had our attention on other features. With Kestrel, we’re bringing our focus back to accessibility. Kestrel includes experimental support for screenreaders such as Window-Eyes, Jaws, and VoiceOver on OS X. We’re also working on support for ARIA (Accessible Rich Internet Applications from the W3C). We’re happy that once again users with visual disabilities can use Opera.

Koeluontoisuudestaan huolimatta Operan tuki ruudunlukutekniikoille ja saavutettaville internet-sovelluksille on varmasti tervetullut uudistus näiden ominaisuuksien käyttäjille.

Jaa artikkeli

Postilistalta poimittua:

Valtiovarainministeriön valtioneuvoston tietohallintoyksikkö pyytää lausuntoja luonnoksesta “Verkkopalvelujen laatukriteeristö – Väline julkisten verkkopalvelujen kehittämiseen ja arviointiin“.

Verkkopalvelujen laatukriteeristö on erityisesti julkishallinnon verkkopalvelujen kehittämiseen ja arviointiin tarkoitettu väline. Se koostuu johdannosta, jossa kuvataan sen tarkoitus, kohderyhmät, muutokset edelliseen versioon sekä tausta- ja historiatietoa. Lisäksi laatukriteeristössä kerrotaan sen erilaisista käyttötavoista sekä kuvataan kriteeristön rakenne ja esitetään varsinaiset kriteerit ominaisuuksineen. Luonnosversio ei sisällä lisätietolinkkejä. Nämä linkit tullaan liittämään lopulliseen versioon.

Lausuntoja annettaessa pyydetään käyttämään sitä varten laadittua verkkolomaketta, muulla tavoin jätetyt lausunnot eivät pääse mukaan lausuntokoosteeseen, joka muodostetaan automaattisesti tietojärjestelmästä. Erillistä lausuntoa ei tarvitse lähettää kirjeenä tai sähköpostissa. Vastauksia toivotaan pe 10.8.2007 klo 16.00 mennessä.

Jaa artikkeli

Museovirasto panostaa saavutettavuuteen, joka on yksi sen toiminnan painopistealueista. Nyt valmistunut Museoviraston saavutettavuussuunnitelma “Kansallisaarteita kaikille” (myös PDF, 2,9 MB) määrittelee Museoviraston tavoitteet kulttuuriperinnön saavutettavuuden edistäjänä sekä alustavat toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi, lehdistötiedotteessa kerrotaan.

Saavutettavuussuunnitelma kattaa paitsi Museoviraston tilat ja toiminnan, myös tiedon aina verkkoviestintää myöten. Jo Museoviraston verkkosivujen suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettu tärkeimpiä saavutettavuutta koskevia ohjeistuksia, julkisten verkkopalvelujen laatukriteereitä ja saavutettavuusstandardeja. On hienoa, ettei Museovirastossa tyydytä säilömään menneitä, vaan paneudutaan reippaasti myös tulevaan: suunnitelman tulevaisuuden asiakkaita käsittelevä kohta ottaa huomioon niin väestön ikääntymisen ja monikulttuurisuuden kuin virtuaalistumisenkin haasteet sosiaalista mediaa unohtamatta.

Suunnitelman sanoin: saavutettavuus ei ole aina ”enemmän”, vaan ennen kaikkea ”paremmin”.

Jaa artikkeli

Listasimme viime syksynä Saavutettavuus: aloita tästä -artikkelissamme koko joukon sopivaa kirjallisuutta ja verkkolähteitä niille, joita saavutettavuus kiinnostaa tai siihen haluaisi perehtyä tarkemmin. Samassa yhteydessä maininnan sai myös vuonna 2005 ilmestynyt Sarah Hortonin Access by Design, jota kuvasimme sanoilla “mainio, oivaltava ja selkeä perusteos saavutettavuudesta, jota ei valitettavasti verkosta löydy”.

Mutta toisin on nyt! Kirja on nimittäin julkaistu verkossa kokonaisuudessaan, kuvituksineen päivineen, lisämausteena vielä linkkejä ja oppaita, jotka tukevat itse kirjassa käsiteltyjä teemoja. Siispä: Access by Design Online, olkaa hyvät!

Jaa artikkeli

Juuri kun olimme ehtineet uutisoida yhdestä saavutettavuusaiheisesta opinnäytetyöstä, saimme tietoomme myös toisen. Edellisessä uutisessa mainitun työn lailla viime syksynä sai diplomityönsä valmiiksi myös Jaakko Vilén, jonka aiheena oli verkkopankkien saavutettavuus. Accessibility in Internet Services – Case Electronic Banking -työssä [pdf] arvioitiin Nordean verkkopankin tekstiversion saavutettavuutta, sekä parannettiin verkkopankin saavutettavuutta ja käytettävyyttä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (Web Content Accessibility Guidelines, WCAG) mukaisesti. Lisäksi työssä suoritettiin myös käyttäjätesti sokean käyttäjän kanssa, mikä antaa käytännön näkemystä saavutettavuuteen. Juuri tämä omakohtainen kokemus onkin se, minkä tärkeyttä kirjoittaja haluaa korostaa:

“The study has built an image of Web accessibility, but the work has only just started. Promoting accessibility requires continuous work, and giving presentations and practical advice are ways to enhance accessible design further. Investigating accessibility factors in electronic banking was the most concrete goal of the thesis. Both the improving accessibility and usability part and the finding a standard conformance level for accessibility part were done successfully. Most importantly, the last goal, gaining experience in practice, was met. There is no substitute for actually doing and seeing for oneself in order to learn.

[...] Paying attention to accessibility in producing Web-based services is worthwhile. Accessible design requires a positive attitude towards serving customers, and the winners are all end-users – not just certain user groups. The overall results are the satisfied customers, succeeding service providers, and a sustainable Information Society.”

Jaa artikkeli

Anneli Salomaa valmistui joulun alla Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomityönsä aiheena Verkko-opetuksen saavutettavuus (.doc):

“Verkko-opetus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opiskeluun, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, mikäli kurssien suunnittelussa ei ole otettu huomioon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Verkko-opetusmateriaalin tuotannossa tulee muistaa, että käyttäjän ominaisuudet ja käyttötilanteet eivät ole vakioita vaan voivat vaihdella paljonkin. Opiskelijoilla on erilaisia tarpeita johtuen vammasta, sairaudesta, käytettyjen laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja käyttöympäristöistä. Julkisten palvelujen tulee kuitenkin olla kaikille saavutettavia ja näin korkeakoulujen tulee panostaa saavutettaviin verkkoopetusratkaisuihin.

Diplomityön keskeisenä tuloksena ovat suositukset korkeakouluille verkko-opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Korkeakoulujen tulisi luoda esteettömyysstrategioidensa toteuttamisen tueksi verkkosivuja ja verkko-opetusta koskeva saavutettavuuspolitiikka, jossa määritellään yksityiskohtaisesti noudatettavat saavutettavuusohjeet ja -standardit ja tämän lisäksi toteuttamisaikataulut ja arviointi- ja seurantajärjestelmät laadun takaamiseksi. Verkko-opetuksen tuottajille ja opiskelijoille tulee luoda selkeät ja yksityiskohtaiset saavutettavuusohjeet, jotta käytännön toteuttaminen olisi helppoa. Korkeakoulujen tulee myös pyrkiä toiminnallisuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiin verkko-opetusratkaisuihin sekä teknologiavalinnoissaan suosia laite- ja ohjelmistoriippumattomia tekniikoita ja adaptiivisuutta.”

Saavutettava.fi kiittää vinkistä!

Jaa artikkeli

Kirjoittaja Emil Virkki on esteettömyyden yksityisyrittäjä. Hänen keväällä 2006 perustettu yrityksensä, Rauha 2 Webdesign, on erikoistunut esteettömien verkkopalvelujen suunnitteluun ja esteettömyyden arviointiin.

---

Viisi prosenttia suomalaisista tarvitsee erityispalveluja webissä. Alle prosentti verkon materiaaleista on edes likipitäen esteetöntä. Suurin osa verkkosivustoista myydään aivan muiden taikasanojen kuin esteettömyyden avulla. Miksi esteettömyyttä ei käytetä myyntivalttina – tai oikeammin, miksi esteettömyys voi olla tuotteelle jopa rasite?

”Jos ne on sokeita, niin miksi ne on tietokoneella?”

Asiakkaalle voi olla yllätys, että sokeat tai kehitysvammaiset käyttävät internetiä. Leuka saattaa loksahtaa lopullisesti auki, kun ilmenee millaisia uusia mahdollisuuksia nämä erityisryhmät voivat verkosta saada. Sokeat voivat lukea uusimmat uutiset itsenäisesti ja hakea tietoa, eikä liikuntarajoitteisten tarvitse vaivautua ahtaaseen ja pyörätuolirampittomaan lähikauppaan, vaan he voivat tilata tavaransa verkosta.

Kun asiakas ei tiedä, ei hän osaa myöskään vaatia esteetöntä jälkeä. Kun tarjouspyyntöön vastaaja mainitsee lisäksi huolehtivansa esteettömyydestä, siirtää asiakas tarjoajan b-kastiin, koska ”me kyllä palvellaan ennen kaikkea normaaleja ihmisiä”. Tarjouksessa täytyy selittää hyödyt juurta jaksain, jolloin esteettömyydestä tulee sen pääasia, joka jättää helposti varjoonsa asiakkaan pyytämät ominaisuudet – eikä näin ollen herätä luottamusta: ”Tämä myy kyllä kivoja juttuja, mutta ei niitä mitä me pyydettiin.”

Erityisryhmiä on niin vähän

Erityisryhmät tuntuvat pieniltä, koska tilastotiedot eivät tule yleensä esille juuri missään. Yleisin perustelu esteelliselle toteutukselle on erityisryhmien pieni määrä. Erityisryhmiä on kuitenkin paljon. Prosenttilukuna viisi prosenttia kuulostaa pieneltä, mutta vastaa 250 000 henkilöä. Siinä on paljon ostovoimaa, jonka saa käyttöön vain panostamalla esteettömyyteen.

Rahalla on helpompi myydä: niinpä viisi prosenttia suurempi asiakaskunta kannattaa muuttaa rahaksi. Kuinka monta euroa liikevaihtoa toisi viiden prosentin kasvu asiakaskunnassa?

Se on niin vaikeaa ja kallista

Esteettömyys kuulostaa vaikealta. Miten sokean voi saada lukemaan nettisivuja? Tilaaja on tottunut siihen, että sivuja luetaan, joten ruudunlukija kuulostaa vaikealta ja monimutkaiselta. Vielä monimutkaisemmalta kuulostaa hämärä tekninen säätö, jolla sivut saadaan toimiviksi myös ruudunlukijalla – puhumattakaan tekstisisällön ja valikoiden viilaamisesta ymmärrettävämmäksi – se vasta salatieteeltä kuulostaakin. Kaikki vaikea on yleensä kallista, ja ihmeelliseltä kuulostava esteettömyys, jolla markkinoi vain muutama yritys, erityisen kalliilta. Tarjouspyyntöön sitä ei siis voi laittaa, koska tarjouksethan eivät sitten enää mahdu budjettiin!

Niinpä suurin osa tarjouksista tulee yrityksiltä, jotka eivät ymmärrä esteettömyydestä mitään. Todennäköisesti joku näistä tarjouksista on hiukan halvempi, joten lopputuloksesta tulee esteettömyydeltään huono. Lopulta asiakas menettää osan asiakkaistaan, koska tämän sivut ovat ruudunlukijan käyttäjälle vaikeat – ja tämä voi tulla monin verroin kalliimmaksi.

Ei meidän asiakkaissa ole vammaisia

Asiakas ei yleensä ole web-osaaja. Hän ei tiedä, millainen webin käyttäjäskaala on eikä välttämättä edes oman sivustonsa oikeaa käyttäjäkantaa. Hän kuitenkin ymmärtää, että on turha tehdä sivustosta sopivaa ryhmälle, joka ei sitä käytä. Ongelman muodostavat erityisesti kalliilla hankitut käyttäjätilastot, jotka väittävät, ettei sivustolla ole vammaisia käyttäjiä. No ei tietenkään ole, jos he eivät sivustoa pysty käyttämään!

Urheiluvälinevalmistajan nettisivuillakin on vammaisia kävijöitä. Heikkonäköiset, kehitysvammaiset ja värisokeat etsivät sauvakävelysauvoja siinä missä muutkin. Näkövammainen saattaa olla muiden asialla tai etsiä itselleen erikoisvälineitä. Ties vaikka hän olisi näkövammaisten keihäänheiton moninkertainen maailmanmestari Timo Sulisalo tarjoamassa yritykselle sponsorisopimusta. Asiakas saattaa yllättyä erilaisista käyttötilanteista, ja niistä kannattaa kertoa.

Esteettömyys ei ole coolia (paitsi nörttien keskuudessa)

Flash on aika siistiä. Se vilkkuu, liikkuu ja tarvittaessa myös paukkuu. Esteettömästä sivusta tulee ensimmäiseksi mieleen tylsä ja väritön sivu. Asiakas on nähnyt jo satoja hyvännäköisiä leiskautuksia, joiden fonttikoko on kahdeksan pistettä ja sekin toteutettu kuvana, joten sellaisia hän myös haluaa. “Me halutaan näyttää asiakkaille, että me ollaan tekniikan huipulla. Siksi me hyväksytään vain flash-toteutus”. Luettavan kokoinen fontti ja riittävä kontrasti eivät asiakkaalle näytä ammattimaisilta, joten niitä on muutettava, vaikka hänen asiakkaansa ei enää saisikaan tekstiä luettua.

Se on kaikki tai ei mitään

Tilaajan on vaikea ymmärtää, että esteettömyys ei ole absoluuttista. Yksikään sivu ei ole täysin esteellinen tai täysin esteetön. Asiakas voi luulla, että esteetön verkkopalvelu edellyttää WCAG AAA -tason saavuttamista ja kuukausia kestävää testausta. Näin ei kuitenkaan ole: koska vähäkin auttaa paljon, voi pieni lisäpanostus parantaa esteettömyyttä huomattavasti. Yrittäminenkin auttaa, ja uusia asiakkaita tavoitetaan jo vähällä vaivalla.

Se on liian hyvää ollakseen totta

Esteettömyydestä on jopa liikaa hyötyä: uudet käyttäjäryhmät, parempi toimivuus, helppokäyttöisyys ja hakukonenäkyvyys. Tämä saattaa vaikuttaa poppakonstilta, eikä herätä luottamusta. Varsinkin, jos esteettömyydestä kerrotaan bullshit-bingosta tutuin termein, alkaa asia vaikuttaa rahastukselta. Asiakas ei itse huomaa suurta eroa esteettömän ja esteellisen sivuston välillä, joten perustelujen on vaikea kuulostaa hyviltä.

Esteettömyyttä voi olla vaikea tuotteistaa

Web-sivuston tilaamiseen tuntihinnoittelulla liittyy epävarmuutta ja riskejä, joita asiakkaat haluavat välttää. Tuote on helpompi ja turvallisempi hankkia kuin palvelu. Mutta miten esteettömyyden voi tuotteistaa? Esteettöminä sivustopaketteina räätälöitynä joka makuun ja maksukykyyn? A-, AA- ja AAA-sivustopaketit erikokoisina? Eritasoiset ja -laajuiset esteettömyystarkistukset?

Onko eettistä myydä sivustopaketteja, joista osa on esteettömämpiä kuin toiset? Eikö kaikkien pitäisi tehdä parhaansa esteettömyyden eteen? Jäljelle jää mahdollisuus toteuttaa erikokoisia sivustopaketteja mahdollisimman esteettömästi ja arvioida kaikkien sivustojen esteettömyys mahdollisimman tarkasti. Tai sitten heittää omatunnolla vesilintua.

Ennen kaikkea

Esteettömyyttä on vaikea myydä, jos sitä ei voi perustella. Esteettömyyttä on vaikea perustella, jos asiakas ei halua kuulla. Esteettömyyttä on siis vaikea myydä asiakkaalle, joka ei jo tiedä esteettömyydestä ja sen hyödyistä. Kaikki perustelut, jotka esteettömyyttä vastaan sanotaan, ovat esimerkkejä tästä. Kun ei tiedetä, ei ole aikaa kuunnella – sillä ei tiedetä, miksi pitäisi.

Jaa artikkeli