Be my eyes – silminä toiselle

Be My Eyes on älypuhelimille tarkoitettu applikaatio, joka yhdistää näkevät ja näkövammaiset. Idea on simppeli: applikaation avulla näkevä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi auttamaan, ja näkövammainen puolestaan ottaa yhteyttä chatin välityksellä apua tarjoavaan. Applikaatio on tällä hetkellä tarjolla vain iPhonelle ja sen voi ladata ilmaiseksi AppStoresta, mutta myös Android-versio on tulossa.

Be My Eyes – helping blind see from Be My Eyes on Vimeo.

Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle

Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata. Esimerkiksi yleisten kirjastojen aineistoluettelot ja hakutyökalut ovat kansalaisille tärkeitä julkisten sektorin palveluita, joiden tulisi olla esteettömiä.

Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.

Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.

Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.

Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.

Julkaisu lvm.fi-palvelussa: Viestintäpalveluiden esteettömyysindikaattorit

Järjestöt vaativat: verkkopalveluiden esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)

Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

LVM:n julkaisusarjassa on julkaistu opinnäytetyö asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteistä erityisryhmien näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, mitä esteitä valittujen erityisryhmien eli näkövammaisten ja sokeiden, kuulovammaisten ja kuurojen, kehitysvammaisten sekä ikäihmisten asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteenä on ja mitä voitaisiin tehdä asioiden tilan parantamiseksi.

Työn viitekehyksenä on joukko lakeja ja standardeja sekä W3C:n WCAG 2.0 suositus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Haastateltavina oli 14 valittua erityisryhmiä tuntevaa asiantuntijaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin deduktiivista eli teorialähtöistä sisältöanalyysiä, jossa analysointia ohjaa valittu teema tai käsitekartta. Vastausten teemat palautuivat haastattelukysymysten pääteemoihin.

Tutkimuksen tuloksena löytyi joukko teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia verkkopalveluiden käytön esteitä kaikista tutkituista erityisryhmistä. Osa esteistä olisi ratkaistavissa teknistä toteutusta säätämällä, osa lisärahoituksella – jos rahaa olisi – ja osan korjaamiseksi tarvitaan lakia. (Merkittävimmät esteet löytyvät sivulta 56; johtopäätökset löytyvät työn sivulta 58 alkaen.)

Selvitys on liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishanke ja työn etenemistä on valvonut indikaattorityöryhmä.

Tutustu työhön: Paina vihreää nappia! Asiointi- ja tiedonhakupalveluiden käytön esteitä erityisryhmien näkökulmasta

THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista 2015 vuoden lopussa

Suomen Design for All -verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network (EDeAN) perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on EDeAN:in kansallinen kontaktikeskus.

THL on tehnyt päätöksen luopua EDeANin kansallisen koordinaatiokeskuksen roolista vuoden 2015 lopussa. Samalla THL luopuu Suomen Design for All -verkoston koordinoinnista.

Verkosto on pitkän historiansa aikana edistänyt merkittävästi esteettömyyttä ja saavutettavuutta, design for all -ajattelua Suomessa. Uusia toimijoita tälle alueelle on tullut kiitettävästi. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen koordinoimana toimintaa jatketaan tulevaisuudessa.

Siirtymäaikana verkoston toiminnan jatkosta tehdään suunnitelma ja koordinoinnin/vetovastuun toteutus mietitään uudelleen. Mahdollista – ja toivottavaa – on, että verkosto jatkaa joko itsenäisenä tai osana toista organisaatiota. Tällöin THL toivottavasti on yksi verkoston jäsenistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL kutsuvat verkoston jäsenet yhteiseen keskusteluun pe 29.8.2014 klo 9-11. Tapaaminen pidetään STM:ssä (kokoushuone Iso, Kirkkokatu 14). Tarjoilujen vuoksi pyydetään ilmoittautumista sähköpostitse Anu Autiolle (etunimi.sukunimi@thl.fi).

Tapaamisessa keskustellaan vaihtoehtoista verkoston toiminnan jatkumiselle. Tapaamisessa nimetään ryhmä, joka valmistelee verkostolle toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan verkoston jatkuminen.

Saavutettava.fi on Suomen Design for All -verkoston jäsen.