Näkövammaiset ja Internet

Kirjoittaja: Jari Mikola, Näkövammaisten Keskusliiton atk-kouluttaja.


Sisältö

Erilaisia näkövammoja

Erittäin karkeasti ajatellen näkövammaiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: heikkonäköiset, vaikeasti heikkonäköiset ja sokeat. Heikkonäköisten tietokoneen käyttö saattaa helpottua jo pelkän isomman näytön ansiosta ja/tai Windowsin ulkoasua muokkaamalla. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä, tarvitaan suurennusohjelma. Suurennusohjelma suurentaa nimensä mukaisesti näytölle tulevat tekstit, pikakuvakkeet ja niin edelleen.

Vaikeasti heikkonäköisille paras apuväline voi olla puhetuellinen suurennusohjelma. Tällöin suurennusta voi käyttää näytöllä liikkumiseen ja tekstin seuraamiseen. Mutta usein esim. silmien rasittumisen takia pidempien tekstien lukeminen on hankalaa. Tällöin suurennusohjelman puhetuki auttaa, kun pidemmät tekstit, dokumentit tai muut sellaiset voi kuunnella puhesyntetisaattorin kautta.

Sokeat tarvitsevat apuvälineekseen ruudunlukuohjelman sekä puhesyntetisaattorin ja/tai pistenäytön. Ruudunlukuohjelma on softa, joka tutkii näytönohjaimelta näytölle tulevaa dataa ja tulkitsee sen sitten joko puheeksi ja/tai pistekirjoitukseksi pistenäytölle. Pelkällä puhesyntetisaatorilla tai pistenäytöllä ei tee mitään â?? tarvitaan ruudunlukuohjelma.

Kuinka näkövammainen surffaa

Ehkä merkittävin ero Internet-sivujen selailussa niin sanottuun normaaliin on, että pelkän puheen tai pistenäytön varassa toimiva näkövammainen joutuu lukemaan sivun rivi kerrallaan. Nopea ”vilkaisu” sivun sisältöön on käytännössä lähes mahdotonta. Toki ruudunlukuohjelmat sisältävät erinäisiä navigointikomentoja, joilla sivun selailu nopeutuu. Näitä voi yleensä hyödyntää kuitenkin vasta, kun sivu on jo tuttu eli käyttäjä tietää, mitä ja mistä kohti sivua haluttu tieto löytyy.

Kun mennään jollekin Internet-sivulle niin, että käytössä on puhesyntetisaattori, se alkaa lukea sivun sisältöä heti. Aluksi puhe kertoo montako otsikkotasoa, kehystä ja linkkiä sivulla on. Sitten aletaan lukea tekstiä. Tämän voi toki pysäyttää ja lukea sivua sitten ”omaan tahtiin”.

Apuvälineitä käytettäessä surffailu ei siis ole ihan ongelmatonta. Seuraavaksi käydään läpi lyhyesti yleisimmät ongelmakohdat ja annetaan vinkkejä niiden parantamiseksi näkövammaisia käyttäjiä silmällä pitäen.

Navigointivalikko

Usein törmää sivuun, jonka yläosassa on muuttumaton päävalikko. Kun päävalikosta valitaan jokin linkki, valikko pysyy paikallaan, mutta sen alle tulee linkin avaamana teksti. Ruudunlukuohjelma aloittaa lukemisensa kuitenkin taas sivun yläreunasta höpöttäen ensin päävalikon; koneenkäyttäjän kärsivällisyyden riitettyä uusi tekstikin luetaan aikanaan. Näkevällehän tämä systeemi on kätevä: voi aina tekstin luettuaan vierittää päävalikon näkyviin ja klikata uuden aihealueen luettavakseen. Jonkinlainen kompromissi voisi olla ”Suoraan sisältöön” â??tyyppinen linkki päävalikon alussa. Tällöin ruudunlukua käyttävä voi heti sivun alusta valita kyseessä olevan linkin ja saada kuullakseen linkistä avautuneen tekstin.

Käsittämättömät linkit

Toinen yleinen puhesyntetisaattoria tai pistenäyttöä käyttävän ongelma ovat käsittämättömästi nimetyt linkit. Koska ruudunlukuohjelmat kaivavat linkkien selitykset lähdekoodista, käyttäjä saattaa saada korviinsa tai sormiinsa esim. tällaisia linkkejä (leikattu K-raudan sivuilta):

images/C536F64CA46B41E7A0C2BF72D16D4CC3
images/02700DCFFEC243AB9CEFC4F9C104F518
images/BE5551E025BD43D68F55B896597A8107
images/44A66ADB83D140CC87E8B642D9851674

Pitsinnyplääjäkään ei ota selvää siitä, mitä moisen linkin takaa mahdollisesti löytyy!

Linkkien nimeäminen on tärkeää myös toisesta syystä. Ruudunlukuohjelmissa on niin sanottu linkkilistatoiminto. Tällä toiminnolla sivulta tiputetaan kaikki muu teksti ja tavara pois. Pelkästään linkit kerätään listaksi, jossa käyttäjä voi navigoida mm. nuolinäppäinten, mutta myös linkin alkukirjaimen avulla. Mikäli linkit ovat numerosarjoja, alkavat >-merkillä tai ovat tyyliä ”Lue lisää”, alkukirjaimesta on suunnilleen yhtä paljon hyötyä kuin lasisilmästä avaimenreiässä.

Kuvat

Kuvien käyttöä nettisivuilla ei mitenkään tarvitse karsastaa. Kuvia voi käyttää, kunhan muistaa muutaman perusprinsiipin. Kuvissa tulisi aina olla alt-teksti, joka valottaa kuvan sisältöä. Alt-tekstissä ei tarvitse ruveta runoilijaksi, vaan riittää maininta tyyliin ”Kuvassa polkupyörä”. Jos kuvia käytetään linkkeinä, kannattaa jälleen kiinnittää huomiota nimeämiseen. Puhtaasti koristeluun käytetyt kuvat on parasta asettaa CSS:n avulla, mutta jos se ei ole mahdollista, niissä kannattaa jättää alt-attribuutti tyhjäksi, alt="".

Fontit

Heikkonäköisiä Internetin käyttäjiä ajatellen on erinomaisen tärkeää, että sivun fonttia ei ole määritelty absoluuttiseksi, vaan sen voi halutessaan muuttaa. Sivuja ei myöskään saisi optimoida jollekin tietylle resoluutiolle.

Animaatiot ja Flash

Ruudunluku alkaa lukea sivua alusta aina, kun sivu päivittyy. Tästä syystä automaattipäivitykset, flash-animaatiot ja muut vastaavat kilkkeet ovat myrkkyä. Jos sivuille halutaan esimerkiksi raikas flash-animaatioesitys, mukavaa olisi, jos sen voisi käynnistää linkistä tai painikkeesta sen sijaan, että se pörähtää liikkeelle automaattisesti sivulle laskeuduttua.

Pienistä parannuksista on iso apu

Näkövammaisille saavutettavien verkkosivujen tekeminen ei ole hankalaa ja vaativaa, vaikka monenlaisista selailuun käytettävistä apuvälineistä ja laitteista (joita moni suunnittelija ei ole koskaan nähnytkään) voisi päätellä toisin. Standardinmukainen merkkaus takaa parhaimmat lopputulokset, mutta jo edellä lueteltujen pienten asioiden huomioiminen helpottaa näkövammaisen liikkumista internetissä merkittävästi – muista käyttäjäryhmistä puhumattakaan.

Saavutettava.fin 15 minuuttia

Sivustomme saavutti heti julkaisunsa jälkeen yllättävänkin paljon huomiota. Meidät mainittiin muun muassa Kalevan HighTech Forumin, Digitodayn, ITviikon ja Tietoyhteiskunta.fin uutisissa puhumattakaan lukuisista blogeista. Myös suoraa positiivista palautetta on tullut huomattavan paljon melko yllättäviltäkin tahoilta. Kuten arvelimmekin, tällaiselle sivustolle on nähtävästi ollut tarvetta. Kiitos!

Saavutettava.fin lähiaikojen suunnitelmissa on tarjota runsaasti uusia artikkeleita saavutettavuudesta ja web-standardeista. Sehän se on meidän hommamme. Työn alla on paraikaa muutamia käännöksiä ja, mikä hienointa, pari nimenomaan meitä varten kirjoitettua artikkelia. Tuskin maltamme odottaa.

Esteetikotkin voivat huokaista helpotuksesta. Olemme jo suunnitteluvaiheessa varautuneet järjestämään Saavutettava.fin leiskakilpailun, missä CSS-gurut pääsevät näyttämään kyntensä ja suunnittelemaan sivustollemme tyylikkään ja houkuttelevan ulkoasun. Verrytelkää hiiriranteenne valmiiksi!

Lyhyt johdatus esteettömyyteen

Kirjoittaja: Russ Weakley, Max Design. Käännös: Yoji Hirabayashi ja Mikko Kekki.


Sisältö

Esteettömyys ei ole…

  • Vain tekstipohjaisia sivuja
  • Erillinen, esteetön versio (ellei kyseessä ole multimedia)
  • Tylsää
  • Vaikeaa

Esteettömyys on…

Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaisten web-sivujen kehittämistä, joita kuka tahansa voi navigoida ja lukea riippumatta käyttäjän mahdollisista vammoista, sijainnista, kokemuksesta tai käytössä olevasta teknologiasta.

Webin voima on sen universaaliudessa. Kaikkien saavutettavissa oleminen, esteellisyydestä riippumatta, on ensiarvoista.

Tim Berners-Lee
World Wide Webin ”isä”
Johtaja, W3C

Esteelliset käyttäjät

  1. Näkövammat
    • Sokeus
    • Heikentynyt näkökyky
    • Värisokeus
      • Vihersokeus (deutranopia)
      • Punasokeus (protanopia)
      • Sinisokeus (tritanopia)
  2. Liikunnalliset ja motoriset rajoitteet
    • Täydellinen tai osittainen halvaantuminen
    • Parkinsonin tauti
    • Niveltulehdus
    • Aivovaurio
    • Puutteellinen jäsenen liikuntakyky
  3. Kognitiiviset haitat
    • Kognitiiviset häiriöt
      • Vajavainen aivotoiminta
      • Lyhytmuistinmenetys
      • Ms-tauti
      • Alzheimerin tauti
      • Parkinsonin tauti
      • Ikääntyneisyys
    • Oppimisvaikeudet
      • Tarkkaavaisuushäiriö ADD
      • Dyslexia
      • Muut ei-kielelliset oppimisvaikeudet
  4. Kuulovammat

Laitteet ja ohjelmisto

Laitteet ja ohjelmistot web-sisällön saavuttamiseksi

Laitteet ja ohjelmistot sisällön tulostamista varten

Miksi esteettömyydestä pitäisi välittää?

  1. Lakisyistä (ei koske Suomea kirjoitushetkellä)
  2. Moraaliset syyt

    Internetissä kaikki ovat yhdenvertaisia. Se antaa meille sekä vallan että valinnanvapauden – mutta vain, mikäli pääsy sinne on yhtäläinen kaikille.

    http://www.rnib.org.uk/

  3. Julkinen palvelu

    Julkisella sektorilla on velvollisuus palvella yleisöä. Eikä se tee sitä, mikäli se palvelee vain tiettyjä ihmisryhmiä.

    http://joeclark.org/essentials/WE04notes1.html

  4. Kaupalliset syyt

    2003 SDAC arvioi että joka viides australialainen (3,951,000 tai 20%) kärsii jonkinasteisista häiriöistä. Luku on yhtäläinen niin naisilla kuin miehilläkin ja se suureni iän myötä ollen 81% yli 85-vuotiaiden keskuudessa.

    http://www.abs.gov.au/

  5. Esteettömistä web-sivuista hyötyvät kaikki.

Esteettömän web-kehityksen neljä vaihetta

  1. Tietämättömyys on autuutta
    • Tarvitseeko meidän todella välittää muutamasta prosentista käyttäjiä?
    • Tarvitseeko sokeiden päästä internetiin ollenkaan?
  2. Välttely
    • Me annoimme heille jo alt-tekstit ja tekstiversion sivuista. Mitä he vielä haluavat?
  3. Kävelyn opettelu
    • On niin paljon ajateltavaa, mistä aloittaisin?
  4. Osa prosessia
    • En edes ajattele sitä enää, se on osa prosessia

Joitain pikaisia tapoja parantaa sivuston esteettömyyttä

  • Käytetäänkö alt -määritteitä kaikille merkityksellisille kuville?
  • Onko tekstin koko määritelty sivustolla suhteellisilla yksiköillä?
  • Hajoaako mikään kohta taitossa, jos fonttikokoa suurennetaan?
  • Käytetäänkö sivustolla näkyviä pikalinkkejä (skip menus)?
  • Käytetäänkö sivustolla esteettömiä lomakkeita?
  • Käytetäänkö sivustolla esteettömiä taulukoita?
  • Ovatko värit riittävän kirkkaita ja kontrastit selkeitä?
  • Käytetäänkö kriittisen informaation osoittamiseen yksistään väriä?
  • Vaativatko sivun toiminnot hyvää näköä ja vakaata kättä?
  • Ovatko kaikki linkkitekstit kuvaavia?
  • Onko pääsy sivuston kaikille alueille mahdollista pelkästään näppäimistön avulla (tab key)?
  • Onko sivuston sisältö saavutettavissa mikäli CSS on kytketty pois käytöstä tai selain ei tue sitä?
  • Onko sivuston sisältö saavutettavissa mikäli kuvat on kytketty pois käytöstä tai selain ei osaa näyttää niitä?
  • Toimiiko sivusto tekstiselaimilla, kuten Lynx?
  • Toimiiko sivusto hyvin riippumatta selainikkunan koosta?

Web-standardien tarkistuslista tarjoaa yksityiskohtaisempaa lisätietoa.

Tästä artikkelista

Alkuperäinen esitys: A quick and dirty introduction to accessibility. Artikkeli on saatavilla myös presentaatiomuodossa.

Saavutettava.fi

Saavutettava.fi aukesi virallisesti 1.4.2005. Ei ole aprillia tämä.

Saavutettava.fi julkaisee suomenkielisiä artikkeleita saavutettavuudesta ja web-standardeista. Tavoitteena on tarjota keskitetysti tietoa niistä web-julkaisun suositeltavista toimintatavoista, joilla varmistetaan, että verkkosivut ja -palvelut ovat yhtälaisesti kaikkien ulottuvilla. Lue lisää info-sivulta.

Tervetuloa!

Lapset ja esteettömyys – sillä on väliä

Kirjoittaja: Derek Featherstone. Artikkeli on julkaistu alunperin Box of Chocolate-blogissa otsikolla Children and Accessibility: It matters.


Hanki lapsia. Jos se ei saa sinua vakuuttuneeksi siitä, että web-sivujen tulisi olla esteettömiä, en tiedä mikä saisi.

Tulin isäksi uudelleen – Kambell, kolmas lapsemme syntyi vain reilu pari viikkoa sitten. Olemme todella onnekkaita. Kuitenkin, mitä enemmän yritän saada aikaan, sitä useammin huomaan lasten olevan jollain tavalla kuin rajoittimia. Tämä on puoliksi vakava, puoliksi humoristinen vilkaisu siihen, miksi näin… 😉

Kuulon heikkeneminen

Tämä on melko ilmeinen. Lapset ovat kovaäänisiä. Minulla on toimistotila kotitalon kellarissa – ja vaikka lapset tottelevatkin “Älä tule isin toimistoon kun ovi on suljettu tai ennen illallista” sääntöä, uskokaa kun sanon, ettei sillä ole mitään vaikutusta siihen mitä yläpuolellani tapahtuu. Toimistoni on suoraan keittiön alapuolella. On uskomatonta kuinka kovaa melua saa aikaan kahden kilon paketti pastaa, kun se tyhjennetään hitaasti keittiön keraamiselle laattalattialle. Kellaritila toimii myös erinomaisena resonanssikammiona, minne välittyy mm. tuolin tai jakkaran vetäminen huoneen poikki ikävän selvästi. Onnea vaan multimediasisältöjen kanssa.

En pystynyt kuuntelemaan Dave Winerin selitystä weblogs.comin sulkemisesta, joten olin erittäin tyytyväinen löytäessäni siitä tekstiversion joko silmäiltäväksi tai tulostusta varten. Myös SMIL-versio olisi ollut mukava, mutta epäilen etteivät lapset olisi antaneet mahdollisuutta kuunnella sitä. Vaihtoehtoiset formaatit antavat kiireisille vanhemmille lisää valinnanmahdollisuuksia.

Kognitiiviset haitat

Perheeseemme kuuluu kolme lasta. Ympärillämme on koko ajan niin paljon meteliä, että meillä on vaikeuksia muodostaa yhteyttä. Vaimollani ja minulla ei ole juuri koskaan mahdollisuutta käydä normaalia keskustelua, saati sitten tehdä jotain webissä. Emme pysty keskittymään. Olemme myös hyvin väsyneitä, joten emme aina jaksa kiinnittää huomiota asioihin niin kuin pitäisi.

Tiettyihin aikoihin päivästä en pysty lukemaan ruudulta mitään joko siksi, että ympärilläni on niin paljon melua tai yksinkertaisesti siksi että olen liian väsynyt. Voisitko kenties auttaa meitä kaikkia? Tee asioista helposti silmäiltäviä. Tarjoa yhteenveto dokumentista, jotta voimme päättää kannattaako se lukea kokonaan. Tee asiat helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi kaikille.

Näkörajoitteet

Työskentelen siis kotona, jotta voisin viettää joustavasti aikaa lasten kanssa myös päivisin. Kun vaimoni täytyy hoitaa jotain juoksevia asioita tai hänen vain yksinkertaisesti pitää päästä hetkeksi ulos talosta, minulla on yleensä yksi lapsi sylissä tietokoneen ääressä. Tämä on yleensä hyvä tilaisuus tarkistaa mitä säännöllisesti seuraamillani sivustoilla, kuten Andyn Stuff and Nonsense, Daven Mezzoblue, Scrivsin whitespace, Miken Phark, tai Gezin JuicyStudio, on tarjottavana.

En kuitenkaan pysty tällöin lukemaan normaalilta etäisyydeltä. En voi pitää lasta, joka sillä hetkellä on sylivuorossa, liian lähellä näppäimistöä – huitovat kädet ja jalat eivät ole hyväksi tietokoneelle tai mielenterveydelle. Joten, yleensä työnnän näppäimistön kauemmas, suurennan tekstin kokoa ja siirryn hieman kauemmas työpöydästä. Tarvitsen siis skaalautuvaa tekstiä… Käytän Firefox-selainta, joten tekstin suurentaminen ei ole ongelma, mutta ajattele niitä isiä ja äitejä joilla ei ole tätä mahdollisuutta.

Motoriset ongelmat

Kun lapsi nukkuu sylissä, pystyn kirjoittamaan vain muutamalla sormella. Tämä ei ole hyvä asia. Ehkä minunkin pitäisi hankkia puolikas näppäimistö?

Mainitsinko jo, että ohjauslevyt eivät pidä niille kaatuneesta mehusta tai muista ruumiineritteistä, joita varsinkin vastasyntyneistä karkaa ulos?

Kyllä, näppäimistö on ainoa järkevä väline vanhemmille – tai ehkä minunkin pitäisi asentaa koneeseeni puheentunnistusohjelmisto?

Vaikuttaa myös siltä, että olen kadottanut hienomotoriikkani kontrollin. Kun yritän navigoida tai täyttää lomakkeita, en saa pidettyä kättäni paikoillaan – joku nykii paidanhihasta tai vetää kädestä kysellen ties mitä.

Tekniset rajoitteet

Muistatteko sarjaporttiin liitettävän hiiren? 9-pinniset, jotka liitettiin koneeseen ruuvaamalla ne porttiin kiinni. Mukavan jämäkkä eikä irronnut helposti… PS-2 – ja USB-hiiret sen sijaan irtoavat varsin helposti liitännöistään. Varsinkin silloin kun lapset ryömivät ja konttaavat ympäriinsä.

Hiireni putosi lattialle enkä pysty nostamaan sitä. En ainakaan silloin kun lapsi, jonka nukuttamiseen meni 45 minuuttia, nukkuu sylissäni. Ok, navigoidaan sitten näppäimistöllä.

Pyydänkin, että teet sivustosi esteettömäksi… voi olla, että kiität siitä itseäsi myöhemmin.