Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!

Es­teet­tö­myys huo­mioi­tu -lei­ma

Näkövammaisten Keskusliiton, Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä Esteettömyys huomioitu -leima julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa helmikuussa SIGCHI Finlandin esteettömyysseminaarissa. Leima on kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille, jonka myöntämistä Näkövammaisten keskusliitto hallinnoi.

Leima voidaan myöntää verkkosivustoille, jotka ovat määritelleet sivustonsa tärkeimmät käyttötapaukset ja tarjoavat sivuston näiltä osin riittävän esteettömästi.

Sivustolla on erityisesti huomioitu:

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita
  • seniorikäyttäjät.

Myönnetty leima sitouttaa sivuston tai palvelun esteettömyyden huomioimiseen myös jatkokehityksen aikana (sisältäen palautteen keruun ja jatkoarvioinnit), ja se vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jonka jälkeen palvelu tai sivusto on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta. Toistaiseksi leiman on saanut vain Yle.

Lue lisää leimasta, sen kriteereistä ja myöntämisestä NKL:n sivuilta.

Avaava ja ESKE Suomen Design for All -verkoston koordinaattoreiksi

Suomen Design for All -verkoston koordinointi siirtyy vuoden 2015 aikana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ESKE:lle ja Avaavalle. Verkoston tavoitteena on kerätä ja jakaa tietoa kaikkia käyttäjiä huomioivista ratkaisuista ja menetelmistä. Lisäksi verkosto esittelee Suomen Design for All ‑asiantuntijoiden palveluja esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi kunnille ja muille tahoille.

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE toimii laaja-alaisen esteettömyyden asiantuntijana. ESKE:n tehtäviä ovat mm. vaikuttaminen, tiedon jakaminen, materiaalin tuottaminen, koulutus, ohjaus ja neuvonta. Lisäksi ESKE järjestää esteettömyyttä tukevia tapahtumia ja seminaareja. ESKE tekee aktiivisesti yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi eri järjestöjen, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. ESKE katsoo esteettömyyttä ja saavutettavuutta erityisesti käyttäjien näkökulmasta. ESKE ylläpitää monipuolista esteettömyystiedon verkkosivustoa www.esteeton.fi.

Avaava on Karanttia Oy Perusturvaan kuuluva esteettömyyteen ja saavutettavuuteen erikoistunut konsultointi- ja markkinointiyhtiö. Avaava tarjoaa ratkaisuja esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Kohderyhmänä ovat kaikki rakentamisen, viestinnän ja palvelujen parissa toimivat ammattilaiset. Avaava kerää, jakaa, tuottaa ja markkinoi tietoa ja tuoteratkaisuja esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Avaava järjestää koulutusta, tuottaa kartoituksia ja konsultoi hankkeiden eri vaiheissa. Avaava-ratkaisuissa monialaisen asiantuntijajoukon osaaminen ja näkemys yhdistyvät. Avaava tekee yhteistyöstä poikkitieteellisesti muotoilun, arkkitehtuurin, tuotannon, vammais- ja vanhusjärjestöjen sekä viranomaisten kanssa.

Suomen DfA-verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network EDeAN perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. THL jatkaa edelleen eurooppalaisen EDeAN-verkoston kansallisena kontaktikeskuksena.

Be my eyes – silminä toiselle

Be My Eyes on älypuhelimille tarkoitettu applikaatio, joka yhdistää näkevät ja näkövammaiset. Idea on simppeli: applikaation avulla näkevä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi auttamaan, ja näkövammainen puolestaan ottaa yhteyttä chatin välityksellä apua tarjoavaan. Applikaatio on tällä hetkellä tarjolla vain iPhonelle ja sen voi ladata ilmaiseksi AppStoresta, mutta myös Android-versio on tulossa.

Be My Eyes – helping blind see from Be My Eyes on Vimeo.

Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle

Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata. Esimerkiksi yleisten kirjastojen aineistoluettelot ja hakutyökalut ovat kansalaisille tärkeitä julkisten sektorin palveluita, joiden tulisi olla esteettömiä.

Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.

Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.

Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.

Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.

Julkaisu lvm.fi-palvelussa: Viestintäpalveluiden esteettömyysindikaattorit