Diplomityö verkko-opetuksen saavutettavuudesta

Anneli Salomaa valmistui joulun alla Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomityönsä aiheena Verkko-opetuksen saavutettavuus (.doc):

”Verkko-opetus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opiskeluun, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, mikäli kurssien suunnittelussa ei ole otettu huomioon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Verkko-opetusmateriaalin tuotannossa tulee muistaa, että käyttäjän ominaisuudet ja käyttötilanteet eivät ole vakioita vaan voivat vaihdella paljonkin. Opiskelijoilla on erilaisia tarpeita johtuen vammasta, sairaudesta, käytettyjen laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja käyttöympäristöistä. Julkisten palvelujen tulee kuitenkin olla kaikille saavutettavia ja näin korkeakoulujen tulee panostaa saavutettaviin verkkoopetusratkaisuihin.

Diplomityön keskeisenä tuloksena ovat suositukset korkeakouluille verkko-opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Korkeakoulujen tulisi luoda esteettömyysstrategioidensa toteuttamisen tueksi verkkosivuja ja verkko-opetusta koskeva saavutettavuuspolitiikka, jossa määritellään yksityiskohtaisesti noudatettavat saavutettavuusohjeet ja -standardit ja tämän lisäksi toteuttamisaikataulut ja arviointi- ja seurantajärjestelmät laadun takaamiseksi. Verkko-opetuksen tuottajille ja opiskelijoille tulee luoda selkeät ja yksityiskohtaiset saavutettavuusohjeet, jotta käytännön toteuttaminen olisi helppoa. Korkeakoulujen tulee myös pyrkiä toiminnallisuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiin verkko-opetusratkaisuihin sekä teknologiavalinnoissaan suosia laite- ja ohjelmistoriippumattomia tekniikoita ja adaptiivisuutta.”

Saavutettava.fi kiittää vinkistä!

Käytettävyyspäivä 14.11.2006

Marraskuun 14. päivänä vietetään maailman käytettävyyspäivää. Aiheeseen liittyviä tapahtumia järjestetään myös Suomessa. Mm. Jyväskylän yliopisto järjestää seminaarin, jonka teemana on käytettävyyden merkitys. Seminaarissa tarkastellaan myös käytettävyyden historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

Käytettävyyden merkitys on valtava. Huono käytettävyys tulee kalliiksi, toteaa Jyväskylän yliopiston professori Pertti Saariluoma, joka esitelmäi seminaarissa käytettävyystutkimuksen historiasta ja kehitysvaiheista.

Gradu saavutettavuuden automaattisesta arvioinnista

Jokin aika sitten lukijamme lähestyi meitä kysellen linkkivinkkejä ja lähteitä saavutettavuusaiheiseen graduunsa. Eilen saimme tietää, että gradu on valmis, ja nyt meillä on myös kunnia esitellä se! Jukka Mäntylän gradussa Www-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen mm. tarkastellaan, miten erilaiset vammat ja tekniset rajoitteet vaikuttavat verkkosivujen selailuun ja selvitetään kriteerit, jotka edistävät verkkosivujen yleistä saavutettavuutta. Näiden kriteerien pohjalta kehitettiin automaattinen saavutettavuuden arviointijärjestelmä, joka hyödyntää selainympäristön tarjoamaa DOM-rajapintaa ja elementtien asemointitietoja. Näistä louhitut tiedot mahdollistavat dynaamisten sivustojen kattavan arvioinnin.

Gradun yhteydessä toteutetun automaattisen arviointityökalun runko on kaikkien kokeiltavissa: Acc – an Accessibility Evaluator.

Onnea, Jukka!

Joe Clark & WCAG 2

A List Apart: To Hell with WCAG 2 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0)

Viiden vuoden kehitystyö uuden verkkosisällön saavutettavuusohjeen (WCAG 2) osalta alkaa olla loppussuoralla. Hieno asia, kaikki ovat iloisia ja suosituksenkin pitäisi olla näin pitkän kehitystyön jälkeen vähintäänkin erinomainen.

Nykymuotoisen suositusluonnoksen kovaäänisin vastustaja, kanadalainen tietokirjailija, toimittaja ja esteettömyys-asiantuntija Joe Clark ampuu tuoreessa A List Apartin numerossa uuden suosituksen alas. Artikkelissa kyseenalaistetaan niin itse suositusluonnos kuin työryhmän toimintatavatkin.

Artikkelissa esiin nostettuja epäkohtia ovat mm.:

  • suosituksen (ja oheisdokumentaation) massiivinen koko
  • englanninkielisyys
  • suositusluonnoksen lyhyt kommentointiaika
  • määritelmät
  • testattavuus
  • vaikeaselkoisuus / tulkinnanvaraisuus

Joe Clarkin mukaan uusi suositus ei välttämättä ole edes parannus jo olemassa olevaan suositukseen (WCAG 1.0) verrattuna. Hän kehottaakin lukijoita kommentoimaan luonnosta ja näin vaikuttamaan sen lopulliseen muotoon. Nykymuotoisen suosituksen seuraaminen onkin artikkelin esille nostamien ongelmien takia hankalaa – käytännössä siis vain aniharva, jos kukaan pystyisi täyttämään kaikkia siinä esitettyjä saavutettavuusvaatimuksia. Voi vain toivoa, että työryhmä ei anna henkilökohtaisten erimielisyyksien vaikuttaa asiaan, ja että ainakin artikkelissa mainittuihin epäkohtiin puututtaisiin ennen kuin luonnos saa suositus-statuksen.

Artikkelin lopussa mainitaan myös WCAG Samurai -sivusto, jolla tullaan ehdottamaan korjauksia ja laajennuksia sekä olemassa olevaan että tulevaan ohjeistukseen.

Tulevan suosituksen suomenkielistä versiota ei kannattane odotella pitkään aikaan, koska sen julkaiseminen ilman käännettyä oheisdokumentaatiota ei ole järkevää.

Lisäys: WCAG 2.0-suositusluonnoksen kommentointiaikaa on jatkettu kolmella viikolla.