Direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta hyväksytty

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta: ”The text of the Directive covers websites and mobile apps of public sector bodies with a limited number of exceptions, refers to the standards to make websites and mobile apps more accessible and requires regular monitoring and reporting of public sector websites and mobile apps by Member States.”

Kirjoitimme tarkemmin direktiiviehdotuksen sisällöstä viime joulukuussa. Nyt jäämme kuulolle esimerkiksi sen suhteen, miten direktiivin toimeenpano tapahtuu ja miten sen noudattamista seurataan. Tästä lisää myöhemmin.

Ikääntyvien nettiaivoriihi digitaalisista palveluista

Valtiovarainministeriö järjestää ikääntyvien nettiaivoriihen digitaalisista palveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista 4.4.-24.4.2016.

Jokaisen suomalaisen pitää voida ikään katsomatta osallistua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Kestävässä yhteiskunnassa on tärkeää nähdä ihmisten tarpeet, toiveet ja arjen valinnat.

Suomessa rakennetaan lähivuosien aikana ripeästi monia uusia digitaalisia palveluita ja tämä koskee laajasti kaikkien elämää. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Kansalaisten erityistarpeet tulee ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi. Tällä on vaikutusta palvelujen tarpeeseen. Digitaalisilla palveluilla on mahdollista parantaa palvelujen saatavuutta kaikkialla maassa ja erilaisille ihmisryhmille. Palveluita on voitava käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti monenlaisilla laitteilla. On tärkeää, että palveluita suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa ja selvitetään, että mitä käyttäjät haluavat saada palveluilla aikaiseksi.

Uudentyyppiset ajattelutavat ja kokeilut yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa varmistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vaikka asia ei tuntuisikaan juuri nyt ajankohtaiselta, niin kukaan meistä ei nuorru. Tulevaisuuden ajatteleminen kannattaa: osallistu aivoriiheen nyt!

Euroopan komissiolta ehdotus EU:n esteettömyyssäädökseksi

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti.

Ehdotuksen kattamat tuotteet ja palvelut on valittu huolellisesti kuullen kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa. Niihin luetaan muun muassa pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokauppa.

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta yritysten olisi helpompi tarjota esteettömiä tuotteitaan ja palvelujaan valtioiden rajojen yli. Yhteisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös EU:n hankintasääntöjen ja EU:n varainkäytön yhteydessä. Aloite edistää innovointia ja lisää esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa EU:n noin 80 miljoonalle vammaiselle.

Esteettömyyssäädös helpottaa EU:n vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vientiä. Tähän saakka valmistajien ja palveluntarjoajien on täytynyt noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Esteettömyyssäädös auttaa erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti EU:n markkinoita.

Tämän seurauksena vammaiset hyötyvät entistä suuremmasta ja edullisemmasta valikoimasta esteettömiä tuotteita ja palveluita. Paremmasta valikoimasta on hyötyä myös ikääntyneille, joilla on samankaltaisia tarpeita kuin vammaisilla, sekä kaikille muille, jotka tarvitsevat esteettömiä tuotteita ja palveluja onnettomuuden, tilapäisen sairauden tai olosuhdetekijöiden, kuten heikon valon tai korkean melutason, vuoksi. Esteettömyyssäädös lisää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, myös koulutukseen ja työelämään, sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lue koko lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä

Näön menettäminen – kuinka se muuttaa elämän?

Monet näkövammaisista eivät ole syntyneet näkövammaisina. Onnettomuudet ja sairaudet saattavat usein johtaa näön menetykseen, mutta vain murto-osa näkövammaisista on täysin sokeita.

Losing sight on Leonie Watsonin kertomus siitä, kuinka hän menetti näkönsä kokonaan ja miten se muutti hänen elämänsä.

Saavutettava.fi 10 vuotta

Saavutettava.fi:n ensimmäinen artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2005 eli hieman yli 10 vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten blogit olivat vasta kohtalaisen pienen piirin ajanvietettä, sosiaalisesta mediasta ei juuri puhuttu, eikä digitaalisesta saavutettavuudesta saanut Suomessa tietoa oikein mistään. Siksi perustimme Saavutettava.fi:n: julistaaksemme esteettömien verkkopalveluiden ilosanomaa ja etenkin sitä, että verkko kuuluu kaikille.

Jos olisi pitänyt arvata mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu, olisimme kenties pistäneet rahamme likoon sen edestä, että saavutettavuudesta tulee peruskamaa kaikille verkkopalveluita tekeville. Kävi toisin. Nyt puhutaan digitalisaatiosta ja responsiivisista sivustoista, mutta saavutettavuudesta ei puhu juuri kukaan. Oikeastaan tuntuu siltä, että siitä puhutaan vielä vähemmän kuin ennen. Miksi?

Tämä ei toki tarkoita sitä, että saavutettavuus olisi sivuutettu täysin. Mobiililaitteiden määrän kasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää myös saavutettavuuden saralla, kun verkkosivustoja ei vain yksinkertaisesti voi enää suunnitella yhdelle resoluutiolle tai pahimmillaan yhdelle selaimelle taulukkotaittoa tehden. Tätä asiaa pohdimme jo vuonna 2006. Myös hakukonenäkyvyys ja semantiikka omalta osaltaan ovat edesauttaneet paremmin suunniteltujen ja rakennettujen sivustojen yleistymistä.

Teknologian kehittyminen on myös mahdollistanut työpöytäsovellusten toteuttamisen selainteknologioita hyväksikäyttäen. Takavuosien Java-appletit tai Flash-sivustot ovat jo lähestulkoon kadonneet maailmasta, mutta olemme saaneet tilalle vahvasti JavaScript-vetoiset sovellukset (SPA eli Single Page Application), jotka eivät välttämättä ole saavutettavia. Lisäksi myös monien sivustojen koko on kasvanut suunnattomasti, eikä niiden lataaminen enää onnistu hitaalla verkkoyhteydellä erityisen hyvin. Universaalin webin saralla riittää siis edelleenkin paljon tekemistä!