Videokurssi saavutettavuudesta

Think Vitamin Membership tarjoaa ilmaisen (?) videokurssin saavutettavien verkkosivustojen tekemisestä. 21 videon avulla käydään läpi saavutettavuuden perusteita mm. erityyppisistä vammoista, näytönlukijoille suunnittelemisesta, saavutettavista lomakkeista ja monesta muusta. Sopiva kohderyhmä ovat verkkosivustojen kehittäjät, etupäässä he, jotka näpräävät koodin kanssa.

Nopealla läpikäynnillä en huomannut, että mikään osioista olisi maksullinen, vaikka organisaatio tarjoaa myös maksullista materiaalia. Kannattaa siis hyödyntää nämä oivalliset videot!

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet nyt suomeksi

W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines 2.0) virallinen suomenkielinen käännös on nyt saatu valmiiksi.

W3C Suomen toimiston toiminnasta vastaava Ossi Nykänen kommentoi käännöstyötä postilistalla näin:

Kutsu W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeiden 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) virallisen suomenkielisen alustavan käännöksen (myöhemmin: CAT) kommentointityöhön lähetettiin kesäkuussa 2010 kaikkiaan 104 henkilölle 84 eri organisaatioon. Elokuun loppuun mennessä kommentointityöhön oli ilmoittautunut 47 henkilö 36 eri organisaatiosta. Julkiselle postituslistalle lähetettiin kommentointivaiheen aikana (1.9. – 4.10.2010) noin kaksikymmentä viestiä, joissa kussakin esitettiin lukuisia yksittäisiä kommentteja. Julkiselle postituslistalle lähetettyjen kommenttiviestien lisäksi vastaanotimme kolme anonyymia viestiä, joissa kehotettiin kiinnittämään huomiota erityisesti oikeakielisyyteen ja suomen kielen sujuvuuteen.

Kaikki kommentit ovat saatavissa PDF- ja Open Officen ODT-muodossa verkossa.

Kommenteissa otettiin kantaa noin 275 yksittäiseen seikkaan. Kaikki kommentit käytiin läpi ja ne luokiteltiin neljään eri ryhmään:

  1. yksittäisen termin tai sanan käännös,
  2. lauseen tai virkkeen käännös,
  3. yksittäinen kirjoitusvirhe sekä
  4. yleisluonteinen kommentti.

Jokainen yksittäinen kommentti analysoitiin ja kaikki esitetyt ratkaisuehdotukset pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työstettäessä suomenkielisen käännöksen korjattua versiota (CAT 2).

Keskeisenä haasteena käännöstyössä oli se, että monille etenkin teknisille termeille ei ole vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Tästä johtuen kommentit olivat osittain päällekkäisiä ja osin ristiriitaisiakin. Eri ratkaisuvaihtoehtoja puntaroitiin huolellisesti hyödyntäen erilaisia suosituksia mm. suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Osassa kommentteja ehdotettiin sisällöllisiä parannuksia saavutettavuusohjeisiin 2.0.

Näitä, sinänsä arvokkaita ehdotuksia, ei ole voitu sisällyttää alustavan virallisen suomenkielisen käännöksen korjattuun versioon, koska käännöstyön tavoitteena ei ole ollut saavutettavuusohjeiden kehittäminen eikä sopeuttaminen suomalaiseen toimintaympäristöön. Sisällölliset parannusehdotukset tullaan kuitenkin ottamaan huomioon muun muassa saavutettavuusohjeiden 2.0 tutoriaaleissa sekä mahdollisesti myös saavutettavuusohjeiden seuraavan version kehitystyössä.

Saavutettavuus: aloita tästä

Aina aika ajoin saamme lukijoilta tai satunnaisilta vierailijoilta kysymyksiä siitä, mistä saavutettavuusasoihin perehtymisen voisi aloittaa. Erityisen usein kysellään kirjojen perään, niin internet-aikakautta kuin elämmekin. Kuten kaikki tietävät, verkko on on pullollaan monenlaista materiaalia, mutta jos aihealue ei ole vielä tuttu, on lähdekritiikkiä vaikea harjoittaa. Siksi jonkun perehtyneemmän tahon vinkit voivat olla paikoillaan. Siispä kokosimme aiheesta kiinnostuneille kompaktin aloituspaketin, jonka läpikäymisen jälkeen tietää jo enemmän kuin useimmat vastaantulijoista.

Kirjat

Kokonaisia kirjoja löytyy jonkin verran, ja osa niistäkin löytyy ilmaiseksi verkosta. Joe Clarkin Building Accessible Websites -kirjan verkkoversio lienee tunnetuin, ja monien mielestä myös paras. Toinen vastaava on Accessible Web Sites, josta on olemassa myös (hankalahko) verkkoversio. Kolmas, ja vain verkkoversiona ilmestynyt kirja on Mark Pilgrimin Dive Into Accessibility. Myös Jeffrey Zeldman sivuaa aihetta ”oranssissa kirjassaan”.

Viime vuonna ilmestynyt Sarah Hortonin Access by Design on mainio, oivaltava ja selkeä perusteos saavutettavuudesta. Verkosta sitä ei löydy, mutta suomalaisista kirjakaupoista kyllä.

Tässä yhteydessä on mainittava myös Trenton Mossin Webcreble Handbook, jonka houkuttelevuutta pienentää huomattavasti sen kohtuuton hinta sisältöön nähden.

Tämän syksyn uutuus on mm.Web Accessibility: Web Standards and Regulatory Compliance, jota saattaa saada satunnaisesti hyvinvarustelluista suomalaisistakin kirjakaupoista ainakin tilaamalla. Ennakkomaistiaisena verkossa on saatavana kirjan ensimmäinen kappale, Understanding Web Accessibility. Edullisemmalta vaihtoehdolta vaikuttaa 60 hot to touch Accessible Web Design tips, jonka verkosta ladattava versio kustantaa vain reilut 13 dollaria, eikä se painettunakaan ole juuri sen kalliimpi. Odotamme pääsevämme näihin kirjoihin ennen pitkää käsiksi.

Verkossa

Yleisesti ottaen hyviä resursseja löytyy myös verkosta melko paljon. Mm. WebAIM, Accessify.com, Juicy Studio, WSG (Web Standards Group), Web Usability ja The Web Standards Project ovat hyviä paikkoja aloittaa materiaalin metsästys.

Suomenkielistä materiaalia kaipaavalle tilanne on kinkkisempi. Tieken sivuilta löytyy kuitenkin Esteettömyysopas, jossa on paljon myös teknistä ohjeistusta, vaikkakaan sen lukemiseksi ei tarvitse olla HTML-nero. Essi – esteetön sisällöntuotanto on verkkokurssi, joka ohjaa tekemään esteettömiä verkkoaineistoja. Sisältö on jaoteltu näppärästi kohderyhmän mukaan niin, että sekä kirjoittaja että tekninen toteuttaja löytävät helposti kannaltaan relevantit asiat. Sitten on vielä JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet -suositus, jonka tarkoituksena on opastaa viranomaisia verkkopalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa. Käytännössä tämä on ainoa valtionhallinnon taholta saatu ohjeistus aiheeseen, ja sopii hyvin luettavaksi myös muillekin kuin verkkopalveluita suunnitteleville viranomaisille. Siinä otetaan kantaa myös muuhunkin saavutettavuuteen, ja sellaisena se sopii hyvin mille tahansa verkkosivuprojektia suunnittelevalle taholle.

Tulossa?

Kotimaisista saavutettavuusresursseista on huutava pula; esimerkiksi suomenkielisiä kirjoja ei ole tietojemme mukaan yhtään, eikä näitä verkkosivujakaan tungokseksi saakka ole tehty. Jos siis joku taho ryhtyisi suomenkielistä teosta tekemään, tai jo tehdyistä kääntämään, sille voisi kuvitella olevan hyvät ja kaiken aikaa kasvavat markkinat.

Lisäksi: jos tiedossasi on muita hyviä vinkkejä aiheesta kiinnostuneelle, niin kerro se kommenteissa! Päivitämme tätä merkintää tarpeen mukaan.