Alkuvuoden saavutettavuusuutisia

Viime vuoden puolella hyväksytyn EU:n saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon valmistelu on nyt alkanut myös Suomessa. Toimeenpanoa valmistelee valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva työryhmä, ja sen etenemistä voi seurata hankkeen virallisella sivulla. Työryhmän yhtenä tavoitteena on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys, joten toiveissa on, että valmistelun etenemisestä tiedotetaan laajasti useissa eri kanavissa – myös täällä. Saavutettavuusdirektiivin voi lukea myös suomeksi.

Saavutettavuusdirektiiviä sivuten: 4.-5.4.2017 järjestetään Tukholmassa yhdeksännen kerran Funkan saavutettavuuspäivät. Kyseessä on Euroopan suurin saavutettavaan ICT:hen keskittyvä konferenssi, jossa puhujina ovat kansainväliset saavutettavuuden ja käytettävyyden asiantuntijat. Konferenssi simultaanitulkataan ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi, ruotsalaiselle viittomakielelle ja lisäksi tarjolla on kirjoitustulkkaus ruotsiksi. Maksulliseen konferenssiin osallistumista kannattaa miettiä, jos omaan työnkuvaan liittyy julkisten verkkopalveluiden kehitys. Ohjelma ainakin vaikuttaa laadukkaalta.

Jos et pääse paikalle Tukholmaan, niin verkosta löytyvät nyt viime marraskuussa järjestetyn #saavuta2016-seminaarin materiaalit, joiden joukossa mm. esitys saavutettavuusdirektiivistä ja sen toimeenpanosta sekä saavutettavuuden huomioimisesta verkkopalveluita suunniteltaessa.

Direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta hyväksytty

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta: ”The text of the Directive covers websites and mobile apps of public sector bodies with a limited number of exceptions, refers to the standards to make websites and mobile apps more accessible and requires regular monitoring and reporting of public sector websites and mobile apps by Member States.”

Kirjoitimme tarkemmin direktiiviehdotuksen sisällöstä viime joulukuussa. Nyt jäämme kuulolle esimerkiksi sen suhteen, miten direktiivin toimeenpano tapahtuu ja miten sen noudattamista seurataan. Tästä lisää myöhemmin.

Ikääntyvien nettiaivoriihi digitaalisista palveluista

Valtiovarainministeriö järjestää ikääntyvien nettiaivoriihen digitaalisista palveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista 4.4.-24.4.2016.

Jokaisen suomalaisen pitää voida ikään katsomatta osallistua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Kestävässä yhteiskunnassa on tärkeää nähdä ihmisten tarpeet, toiveet ja arjen valinnat.

Suomessa rakennetaan lähivuosien aikana ripeästi monia uusia digitaalisia palveluita ja tämä koskee laajasti kaikkien elämää. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Kansalaisten erityistarpeet tulee ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi. Tällä on vaikutusta palvelujen tarpeeseen. Digitaalisilla palveluilla on mahdollista parantaa palvelujen saatavuutta kaikkialla maassa ja erilaisille ihmisryhmille. Palveluita on voitava käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti monenlaisilla laitteilla. On tärkeää, että palveluita suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa ja selvitetään, että mitä käyttäjät haluavat saada palveluilla aikaiseksi.

Uudentyyppiset ajattelutavat ja kokeilut yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa varmistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vaikka asia ei tuntuisikaan juuri nyt ajankohtaiselta, niin kukaan meistä ei nuorru. Tulevaisuuden ajatteleminen kannattaa: osallistu aivoriiheen nyt!

Euroopan komissiolta ehdotus EU:n esteettömyyssäädökseksi

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti.

Ehdotuksen kattamat tuotteet ja palvelut on valittu huolellisesti kuullen kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa. Niihin luetaan muun muassa pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokauppa.

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta yritysten olisi helpompi tarjota esteettömiä tuotteitaan ja palvelujaan valtioiden rajojen yli. Yhteisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös EU:n hankintasääntöjen ja EU:n varainkäytön yhteydessä. Aloite edistää innovointia ja lisää esteettömien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa EU:n noin 80 miljoonalle vammaiselle.

Esteettömyyssäädös helpottaa EU:n vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vientiä. Tähän saakka valmistajien ja palveluntarjoajien on täytynyt noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä. Esteettömyyssäädös auttaa erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti EU:n markkinoita.

Tämän seurauksena vammaiset hyötyvät entistä suuremmasta ja edullisemmasta valikoimasta esteettömiä tuotteita ja palveluita. Paremmasta valikoimasta on hyötyä myös ikääntyneille, joilla on samankaltaisia tarpeita kuin vammaisilla, sekä kaikille muille, jotka tarvitsevat esteettömiä tuotteita ja palveluja onnettomuuden, tilapäisen sairauden tai olosuhdetekijöiden, kuten heikon valon tai korkean melutason, vuoksi. Esteettömyyssäädös lisää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, myös koulutukseen ja työelämään, sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lue koko lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä

Es­teet­tö­myys huo­mioi­tu -lei­ma

Näkövammaisten Keskusliiton, Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä Esteettömyys huomioitu -leima julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa helmikuussa SIGCHI Finlandin esteettömyysseminaarissa. Leima on kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille, jonka myöntämistä Näkövammaisten keskusliitto hallinnoi.

Leima voidaan myöntää verkkosivustoille, jotka ovat määritelleet sivustonsa tärkeimmät käyttötapaukset ja tarjoavat sivuston näiltä osin riittävän esteettömästi.

Sivustolla on erityisesti huomioitu:

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita
  • seniorikäyttäjät.

Myönnetty leima sitouttaa sivuston tai palvelun esteettömyyden huomioimiseen myös jatkokehityksen aikana (sisältäen palautteen keruun ja jatkoarvioinnit), ja se vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jonka jälkeen palvelu tai sivusto on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta. Toistaiseksi leiman on saanut vain Yle.

Lue lisää leimasta, sen kriteereistä ja myöntämisestä NKL:n sivuilta.