Parafest Joensuussa 13.-15.8.2015

Joensuun Parafest järjestettiin tänä vuonna viidennen kerran – itse kuulin koko tapahtumasta ensimmäisen kerran vuosi sitten. Parafest tarjoaa vammaisille taiteilijoille mahdollisuuden saada esiin tuottamaansa taidetta ja tuo heidän taiteensa yleisön nähtäväksi ja kuultavaksi. Parafest tuntuu säilyneen aika pienen piirin festivaalina, vaikka kapasiteettia olisi enempäänkin.

Kolmeen päivään mahtuu kiitettävä määrä maksutonta ohjelmaa, mm. taidenäyttelyitä, seminaareja, tanssia, musiikkia ja paljon muuta. Itse kävin mm. kuuntelemassa Pepe Willbergiä Resonaari-yhtyeen säestämänä – enemmänkin kuulijoita olisi tähän keskellä kaupunkia järjestettyyn ilmaiskonserttiin mahtunut!

Taidekeskus Ahjossa, joka on yksi lempipaikoistani Joensuussa, oli kolme eri näyttelyä: upea valokuvanäyttely Kuka painoi nappia, herra Holbein?; Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmien Sanasta lintu, savesta lintu, sekä Papunetin kuvataidekilpailun teoksia.

Parafest on upea, lämminhenkinen tapahtuma. Jos et tänä vuonna päässyt paikalle, niin laita se korvan taakse ensi vuotta ajatellen!

Pepe Willberg
Pepe Willberg ja Resonaari-yhtye.

Ahjo
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia Taidekeskus Ahjossa.

Kuka painoi nappia, herra Holbein?
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia.

Kuka painoi nappia, herra Holbein?
Kuka painoi nappia, herra Holbein? -näyttelyn teoksia.

Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuuri kuuluu kaikille!

Es­teet­tö­myys huo­mioi­tu -lei­ma

Näkövammaisten Keskusliiton, Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä Esteettömyys huomioitu -leima julkistettiin kaikessa hiljaisuudessa helmikuussa SIGCHI Finlandin esteettömyysseminaarissa. Leima on kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille, jonka myöntämistä Näkövammaisten keskusliitto hallinnoi.

Leima voidaan myöntää verkkosivustoille, jotka ovat määritelleet sivustonsa tärkeimmät käyttötapaukset ja tarjoavat sivuston näiltä osin riittävän esteettömästi.

Sivustolla on erityisesti huomioitu:

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita
  • seniorikäyttäjät.

Myönnetty leima sitouttaa sivuston tai palvelun esteettömyyden huomioimiseen myös jatkokehityksen aikana (sisältäen palautteen keruun ja jatkoarvioinnit), ja se vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jonka jälkeen palvelu tai sivusto on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta. Toistaiseksi leiman on saanut vain Yle.

Lue lisää leimasta, sen kriteereistä ja myöntämisestä NKL:n sivuilta.

Avaava ja ESKE Suomen Design for All -verkoston koordinaattoreiksi

Suomen Design for All -verkoston koordinointi siirtyy vuoden 2015 aikana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ESKE:lle ja Avaavalle. Verkoston tavoitteena on kerätä ja jakaa tietoa kaikkia käyttäjiä huomioivista ratkaisuista ja menetelmistä. Lisäksi verkosto esittelee Suomen Design for All ‑asiantuntijoiden palveluja esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi kunnille ja muille tahoille.

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE toimii laaja-alaisen esteettömyyden asiantuntijana. ESKE:n tehtäviä ovat mm. vaikuttaminen, tiedon jakaminen, materiaalin tuottaminen, koulutus, ohjaus ja neuvonta. Lisäksi ESKE järjestää esteettömyyttä tukevia tapahtumia ja seminaareja. ESKE tekee aktiivisesti yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi eri järjestöjen, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. ESKE katsoo esteettömyyttä ja saavutettavuutta erityisesti käyttäjien näkökulmasta. ESKE ylläpitää monipuolista esteettömyystiedon verkkosivustoa www.esteeton.fi.

Avaava on Karanttia Oy Perusturvaan kuuluva esteettömyyteen ja saavutettavuuteen erikoistunut konsultointi- ja markkinointiyhtiö. Avaava tarjoaa ratkaisuja esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Kohderyhmänä ovat kaikki rakentamisen, viestinnän ja palvelujen parissa toimivat ammattilaiset. Avaava kerää, jakaa, tuottaa ja markkinoi tietoa ja tuoteratkaisuja esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Avaava järjestää koulutusta, tuottaa kartoituksia ja konsultoi hankkeiden eri vaiheissa. Avaava-ratkaisuissa monialaisen asiantuntijajoukon osaaminen ja näkemys yhdistyvät. Avaava tekee yhteistyöstä poikkitieteellisesti muotoilun, arkkitehtuurin, tuotannon, vammais- ja vanhusjärjestöjen sekä viranomaisten kanssa.

Suomen DfA-verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. European Design for All e-Accessibility Network EDeAN perustettiin tukemaan tasa-arvoisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. THL jatkaa edelleen eurooppalaisen EDeAN-verkoston kansallisena kontaktikeskuksena.

Be my eyes – silminä toiselle

Be My Eyes on älypuhelimille tarkoitettu applikaatio, joka yhdistää näkevät ja näkövammaiset. Idea on simppeli: applikaation avulla näkevä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi auttamaan, ja näkövammainen puolestaan ottaa yhteyttä chatin välityksellä apua tarjoavaan. Applikaatio on tällä hetkellä tarjolla vain iPhonelle ja sen voi ladata ilmaiseksi AppStoresta, mutta myös Android-versio on tulossa.

Be My Eyes – helping blind see from Be My Eyes on Vimeo.

Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle

Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata. Esimerkiksi yleisten kirjastojen aineistoluettelot ja hakutyökalut ovat kansalaisille tärkeitä julkisten sektorin palveluita, joiden tulisi olla esteettömiä.

Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.

Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.

Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.

Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.

Julkaisu lvm.fi-palvelussa: Viestintäpalveluiden esteettömyysindikaattorit