Hyödynnettävä vai e-sisällytetty? — Saavutettavuuden käsitteistö

Kirjoittaja: Marjut Mutanen.


Sisältö

Johdanto

Jo Saavutettava.fi-sivustoa perustettaessa käytiin kevyttä kädenvääntöä siitä, mikä sille pitäisi antaa nimeksi. Preferenssit kallistuivat hiukan enemmän esteettömyyteen, mutta kiitos ääkkösten, se vaihtoehto oli suljettava loppupeleissä pois. Siksi valitsimme olevamme saavutettavuuden asialla, vaikka käytännössä mikään aihealueeseen liittyvä ei ole vierasta. Saavutettava ja esteetön, ne ovat hyviä tavoitteita molemmat.

Vaan jos valinta jo näiden kahden termin välillä on vaikea, se ei siitä helpotu, kun aihetta lähestyy vierailla kielillä. Luokaamme siis katsaus siihen, millä kaikilla nimillä tätä lasta kutsutaan, ja mitä nimet tarkoittavat.

Taustat ja tarkoitukset

Antti Raike kertoo väitöskirjassaan1, että alun perin esteettömyys (barrier-free) tarkoitti sen varmistamista, että julkisiin tiloihin ja rakennuksiin on helppo päästä pyörätuolilla. Sittemmin käsite on laajentunut tarkoittamaan rakennusten esteettömyyden ohella myös kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Saavutettavuus on Raiken mielestä esteettömyyttä laajempi käsite, joka kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä. Web-kontekstiin tuotuna saavutettavuus voi tarkoittaa myös eri selain- ja laiteyhdistelmien huomioon ottamista WWW-suunnittelussa.

Kuusi vuotta sitten Arlainstituutissa, erityisopetuksen alueella toimivassa ammatillisessa koulutus- ja kehittämiskeskuksessa, järjestettiin www-palveluiden ja nettikaupan tavoitettavuutta käsittelevä keskustelufoorumi osana Näkövammaiset tulevaisuuden työympäristössä -ennakointiprojektia. Foorumin yhteydessä käytiin keskustelua siitä, millä sanalla asiasta tulisi suomeksi puhua: olisiko oikea termi esteettömyys, saavutettavuus vai esimerkiksi tavoitettavuus.

Kannatusta sai saavutettavuus, jonka ajateltiin parhaiten suomen kielellä kuvaavan asiaa ja assosioivan sen eri puolia. Aikaisemmin samaan asiaan oli viitattu sanoilla käytettävyys ja hyödynnettävyys, jotka siis webin yhteydessä ehdotettiin korvattavaksi sanalla saavutettavuus.2 Näiden kahden esimerkin perusteella voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kun puhutaan webistä, voitaisiin terminä käyttää saavutettavuutta. Arlainstituutin kannanotosta ei ole kuitenkaan tullut vakiintunutta käytäntöä.

Hei, kuka puhuu

Oikea termi vaihtelee myös asiasta puhuvan instanssin mukaan. Suomessa näitä näkyviä alan toimijoita ei tosin ole kovin monta: Arlainstituutin lisäksi on oikeastaan vain Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke esteettömyysoppaineen sekä Stakesin alaisena toimiva Suomen Design for All -verkosto.

Tieken esteettömyysopas ei turhia kursaile, vaan pitää esteettömyyttä ja saavutettavuutta synonyymeinä toisilleen jopa niin, että oppaan mukaan esteettömyys on saavutettavuutta kaikille. Oppaassa tuodaan kuitenkin esille se terminologiaan liittyvä mielikuvaseikka, joka on muissakin lähteissä mainittu: esteettömyydestä sanana tulee mieleen konkreettinen esteiden poistaminen. Toisin sanoen, portaat, kynnykset ja kapeat ovet voivat olla liikkumisen esteitä pyörätuolia käyttäville. Toisaalta myös web-sivuston esteettömyyttä voi verrata rakennuksen esteettömyyteen. Kumpikin tapa käy, ei ole yhtä ainoaa oikeaa.

Suomen Design for All -verkoston käyttämä design for all (!) on saavutettavuusmaailman outolintu, mutta termillä katetaan myös paljon muita aihepiiriin liittyviä konteksteja kuin web ja se, onko jokin palvelu yksiselitteisesti kaikille saavutettava vai ei.

Design for All (DfA) ottaa saavutettavuuden ohella mukaan myös jopa sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulman ja käytettävyyden, mitä voidaan pitää hyvinkin perusteltuna ratkaisuna; onhan käytettävyyden ja saavutettavuuden monissa yhteyksissä jopa ymmärretty tarkoittavan samaa asiaa. Käsite on eurooppalaista alkuperää, mutta suomen kieleen se on juurtunut aika huonosti, eikä sille ole sopivaa käännöstä. Suomalaisessa toimintaympäristössä design for all kääntyykin tällä hetkellä usein esteettömyydeksi tai saavutettavuudeksi, joskus puhutaan myös suunnittelusta kaikille.

Webin suhteen DfA ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen. Verkoston sivuilla käsitettä on purettu monisanaisesti auki, mutta lyhyesti sanottuna määritelmä kuuluu näin: design for all tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille.

Valtionhallinnon taholta suosituksia oikeaksi käsitteeksi ei ole, sillä esimerkiksi kotoinen tietoyhteiskuntaohjelmamme käyttää kaikkia termejä sulassa sovussa.

Rajojen ulkopuolella

Jos Suomessa saavutettavuuteen viitataan pääasiallisesti kolmella eri termillä, on maamme rajojen ulkopuolella käytössä vielä ainakin toinen mokoma lisää. Accessibility on varmaan suomalaisillekin tutuin, ja kääntyy luontevimmin joko saavutettavuudeksi tai esteettömyydeksi (accessible = helppopääsyinen, käytettävissä, saatavilla oleva jne.). Amerikan mantereella syleillään koko maailmaa universal design -termin voimin, joka laajentaa esteettömän (barrier-free) suunnittelun käsittämään myös tuotteen ja palvelut. Universal design sisältää seitsemän tutulta kuulostavaa suunnitteluperiaatetta, joita voidaan hyödyntää suunnittelutyössä, arvioinnissa ja koulutuksessa.3

EU:n sisällä käytetään termiä e-inclusion, e-sisällyttäminen, jolla viitataan kaikkien mahdollisuuteen päästä osallisiksi tietoyhteiskunnan eri osa-alueista. Inclusive design on eurooppalaisempi universal design -käsitteen vastine, eli suunnittelumenetelmä, joka puolestaan mahdollistaa e-sisällyttämisen: suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa pyritään siihen, että suunnitellut tuotteet, palvelut ja ympäristöt ovat kaikkien saavutettavissa. Luonnollisesti lähteistä riippuen kummatkin nähdään design for all -määritelmän synonyyminä.

Mitä jää käteen?

Meillä on esteettömyys, saavutettavuus, design for all, accessibility, universal design, inclusive design ja e-inclusion. Standardeja noudattavien ja saavutettavien verkkosivujen tekeminen voi olla pilkuntarkkaa hommaa, mutta tärkeistä asioista puhuttaessa ei auta takertua semantiikkaan. Jos tavoite tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen saattamisesta kaikkien ulottuville edellyttääkin käytännön toteutuksessa tavallista enemmän ajatustyötä ja vaivannäköä, niin terminologian tasolla ei tarpeettomia rajoja aseteta: kaikki käyvät.

Lähteet ja muu materiaali

Saavutettava.fi:n toimituksesta kvartetti

Saavutettava.fi:n toimituskunta laajentui triosta kvartetiksi, kun remmiin liittyi uunituore kasvatustieteiden maisteri Timo Laak. Maantieteellinen kattavuus lisääntyi sekin. Onhan meillä nyt edustus paitsi pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla myös Keski-Suomen sydämessä Jyväskylässä. Timon erikoisaluetta on saavutettavuus ja verkko-oppiminen, ja silmissä siintää väitöskirja. Tästä eivät saavutettavuusasiat voi kuin parantua! Tervetuloa joukkoon kummaan, Timo!