Saavutettavat verkkopankit

Juuri kun olimme ehtineet uutisoida yhdestä saavutettavuusaiheisesta opinnäytetyöstä, saimme tietoomme myös toisen. Edellisessä uutisessa mainitun työn lailla viime syksynä sai diplomityönsä valmiiksi myös Jaakko Vilén, jonka aiheena oli verkkopankkien saavutettavuus. Accessibility in Internet Services – Case Electronic Banking -työssä [pdf] arvioitiin Nordean verkkopankin tekstiversion saavutettavuutta, sekä parannettiin verkkopankin saavutettavuutta ja käytettävyyttä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (Web Content Accessibility Guidelines, WCAG) mukaisesti. Lisäksi työssä suoritettiin myös käyttäjätesti sokean käyttäjän kanssa, mikä antaa käytännön näkemystä saavutettavuuteen. Juuri tämä omakohtainen kokemus onkin se, minkä tärkeyttä kirjoittaja haluaa korostaa:

”The study has built an image of Web accessibility, but the work has only just started. Promoting accessibility requires continuous work, and giving presentations and practical advice are ways to enhance accessible design further. Investigating accessibility factors in electronic banking was the most concrete goal of the thesis. Both the improving accessibility and usability part and the finding a standard conformance level for accessibility part were done successfully. Most importantly, the last goal, gaining experience in practice, was met. There is no substitute for actually doing and seeing for oneself in order to learn.

[…] Paying attention to accessibility in producing Web-based services is worthwhile. Accessible design requires a positive attitude towards serving customers, and the winners are all end-users – not just certain user groups. The overall results are the satisfied customers, succeeding service providers, and a sustainable Information Society.”

Diplomityö verkko-opetuksen saavutettavuudesta

Anneli Salomaa valmistui joulun alla Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomityönsä aiheena Verkko-opetuksen saavutettavuus (.doc):

”Verkko-opetus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opiskeluun, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, mikäli kurssien suunnittelussa ei ole otettu huomioon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Verkko-opetusmateriaalin tuotannossa tulee muistaa, että käyttäjän ominaisuudet ja käyttötilanteet eivät ole vakioita vaan voivat vaihdella paljonkin. Opiskelijoilla on erilaisia tarpeita johtuen vammasta, sairaudesta, käytettyjen laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja käyttöympäristöistä. Julkisten palvelujen tulee kuitenkin olla kaikille saavutettavia ja näin korkeakoulujen tulee panostaa saavutettaviin verkkoopetusratkaisuihin.

Diplomityön keskeisenä tuloksena ovat suositukset korkeakouluille verkko-opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Korkeakoulujen tulisi luoda esteettömyysstrategioidensa toteuttamisen tueksi verkkosivuja ja verkko-opetusta koskeva saavutettavuuspolitiikka, jossa määritellään yksityiskohtaisesti noudatettavat saavutettavuusohjeet ja -standardit ja tämän lisäksi toteuttamisaikataulut ja arviointi- ja seurantajärjestelmät laadun takaamiseksi. Verkko-opetuksen tuottajille ja opiskelijoille tulee luoda selkeät ja yksityiskohtaiset saavutettavuusohjeet, jotta käytännön toteuttaminen olisi helppoa. Korkeakoulujen tulee myös pyrkiä toiminnallisuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiin verkko-opetusratkaisuihin sekä teknologiavalinnoissaan suosia laite- ja ohjelmistoriippumattomia tekniikoita ja adaptiivisuutta.”

Saavutettava.fi kiittää vinkistä!

Gradu saavutettavuuden automaattisesta arvioinnista

Jokin aika sitten lukijamme lähestyi meitä kysellen linkkivinkkejä ja lähteitä saavutettavuusaiheiseen graduunsa. Eilen saimme tietää, että gradu on valmis, ja nyt meillä on myös kunnia esitellä se! Jukka Mäntylän gradussa Www-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen mm. tarkastellaan, miten erilaiset vammat ja tekniset rajoitteet vaikuttavat verkkosivujen selailuun ja selvitetään kriteerit, jotka edistävät verkkosivujen yleistä saavutettavuutta. Näiden kriteerien pohjalta kehitettiin automaattinen saavutettavuuden arviointijärjestelmä, joka hyödyntää selainympäristön tarjoamaa DOM-rajapintaa ja elementtien asemointitietoja. Näistä louhitut tiedot mahdollistavat dynaamisten sivustojen kattavan arvioinnin.

Gradun yhteydessä toteutetun automaattisen arviointityökalun runko on kaikkien kokeiltavissa: Acc – an Accessibility Evaluator.

Onnea, Jukka!

Hyödynnettävä vai e-sisällytetty? — Saavutettavuuden käsitteistö

Kirjoittaja: Marjut Mutanen.


Sisältö

Johdanto

Jo Saavutettava.fi-sivustoa perustettaessa käytiin kevyttä kädenvääntöä siitä, mikä sille pitäisi antaa nimeksi. Preferenssit kallistuivat hiukan enemmän esteettömyyteen, mutta kiitos ääkkösten, se vaihtoehto oli suljettava loppupeleissä pois. Siksi valitsimme olevamme saavutettavuuden asialla, vaikka käytännössä mikään aihealueeseen liittyvä ei ole vierasta. Saavutettava ja esteetön, ne ovat hyviä tavoitteita molemmat.

Vaan jos valinta jo näiden kahden termin välillä on vaikea, se ei siitä helpotu, kun aihetta lähestyy vierailla kielillä. Luokaamme siis katsaus siihen, millä kaikilla nimillä tätä lasta kutsutaan, ja mitä nimet tarkoittavat.

Taustat ja tarkoitukset

Antti Raike kertoo väitöskirjassaan1, että alun perin esteettömyys (barrier-free) tarkoitti sen varmistamista, että julkisiin tiloihin ja rakennuksiin on helppo päästä pyörätuolilla. Sittemmin käsite on laajentunut tarkoittamaan rakennusten esteettömyyden ohella myös kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Saavutettavuus on Raiken mielestä esteettömyyttä laajempi käsite, joka kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä. Web-kontekstiin tuotuna saavutettavuus voi tarkoittaa myös eri selain- ja laiteyhdistelmien huomioon ottamista WWW-suunnittelussa.

Kuusi vuotta sitten Arlainstituutissa, erityisopetuksen alueella toimivassa ammatillisessa koulutus- ja kehittämiskeskuksessa, järjestettiin www-palveluiden ja nettikaupan tavoitettavuutta käsittelevä keskustelufoorumi osana Näkövammaiset tulevaisuuden työympäristössä -ennakointiprojektia. Foorumin yhteydessä käytiin keskustelua siitä, millä sanalla asiasta tulisi suomeksi puhua: olisiko oikea termi esteettömyys, saavutettavuus vai esimerkiksi tavoitettavuus.

Kannatusta sai saavutettavuus, jonka ajateltiin parhaiten suomen kielellä kuvaavan asiaa ja assosioivan sen eri puolia. Aikaisemmin samaan asiaan oli viitattu sanoilla käytettävyys ja hyödynnettävyys, jotka siis webin yhteydessä ehdotettiin korvattavaksi sanalla saavutettavuus.2 Näiden kahden esimerkin perusteella voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kun puhutaan webistä, voitaisiin terminä käyttää saavutettavuutta. Arlainstituutin kannanotosta ei ole kuitenkaan tullut vakiintunutta käytäntöä.

Hei, kuka puhuu

Oikea termi vaihtelee myös asiasta puhuvan instanssin mukaan. Suomessa näitä näkyviä alan toimijoita ei tosin ole kovin monta: Arlainstituutin lisäksi on oikeastaan vain Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke esteettömyysoppaineen sekä Stakesin alaisena toimiva Suomen Design for All -verkosto.

Tieken esteettömyysopas ei turhia kursaile, vaan pitää esteettömyyttä ja saavutettavuutta synonyymeinä toisilleen jopa niin, että oppaan mukaan esteettömyys on saavutettavuutta kaikille. Oppaassa tuodaan kuitenkin esille se terminologiaan liittyvä mielikuvaseikka, joka on muissakin lähteissä mainittu: esteettömyydestä sanana tulee mieleen konkreettinen esteiden poistaminen. Toisin sanoen, portaat, kynnykset ja kapeat ovet voivat olla liikkumisen esteitä pyörätuolia käyttäville. Toisaalta myös web-sivuston esteettömyyttä voi verrata rakennuksen esteettömyyteen. Kumpikin tapa käy, ei ole yhtä ainoaa oikeaa.

Suomen Design for All -verkoston käyttämä design for all (!) on saavutettavuusmaailman outolintu, mutta termillä katetaan myös paljon muita aihepiiriin liittyviä konteksteja kuin web ja se, onko jokin palvelu yksiselitteisesti kaikille saavutettava vai ei.

Design for All (DfA) ottaa saavutettavuuden ohella mukaan myös jopa sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulman ja käytettävyyden, mitä voidaan pitää hyvinkin perusteltuna ratkaisuna; onhan käytettävyyden ja saavutettavuuden monissa yhteyksissä jopa ymmärretty tarkoittavan samaa asiaa. Käsite on eurooppalaista alkuperää, mutta suomen kieleen se on juurtunut aika huonosti, eikä sille ole sopivaa käännöstä. Suomalaisessa toimintaympäristössä design for all kääntyykin tällä hetkellä usein esteettömyydeksi tai saavutettavuudeksi, joskus puhutaan myös suunnittelusta kaikille.

Webin suhteen DfA ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen. Verkoston sivuilla käsitettä on purettu monisanaisesti auki, mutta lyhyesti sanottuna määritelmä kuuluu näin: design for all tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille.

Valtionhallinnon taholta suosituksia oikeaksi käsitteeksi ei ole, sillä esimerkiksi kotoinen tietoyhteiskuntaohjelmamme käyttää kaikkia termejä sulassa sovussa.

Rajojen ulkopuolella

Jos Suomessa saavutettavuuteen viitataan pääasiallisesti kolmella eri termillä, on maamme rajojen ulkopuolella käytössä vielä ainakin toinen mokoma lisää. Accessibility on varmaan suomalaisillekin tutuin, ja kääntyy luontevimmin joko saavutettavuudeksi tai esteettömyydeksi (accessible = helppopääsyinen, käytettävissä, saatavilla oleva jne.). Amerikan mantereella syleillään koko maailmaa universal design -termin voimin, joka laajentaa esteettömän (barrier-free) suunnittelun käsittämään myös tuotteen ja palvelut. Universal design sisältää seitsemän tutulta kuulostavaa suunnitteluperiaatetta, joita voidaan hyödyntää suunnittelutyössä, arvioinnissa ja koulutuksessa.3

EU:n sisällä käytetään termiä e-inclusion, e-sisällyttäminen, jolla viitataan kaikkien mahdollisuuteen päästä osallisiksi tietoyhteiskunnan eri osa-alueista. Inclusive design on eurooppalaisempi universal design -käsitteen vastine, eli suunnittelumenetelmä, joka puolestaan mahdollistaa e-sisällyttämisen: suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa pyritään siihen, että suunnitellut tuotteet, palvelut ja ympäristöt ovat kaikkien saavutettavissa. Luonnollisesti lähteistä riippuen kummatkin nähdään design for all -määritelmän synonyyminä.

Mitä jää käteen?

Meillä on esteettömyys, saavutettavuus, design for all, accessibility, universal design, inclusive design ja e-inclusion. Standardeja noudattavien ja saavutettavien verkkosivujen tekeminen voi olla pilkuntarkkaa hommaa, mutta tärkeistä asioista puhuttaessa ei auta takertua semantiikkaan. Jos tavoite tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen saattamisesta kaikkien ulottuville edellyttääkin käytännön toteutuksessa tavallista enemmän ajatustyötä ja vaivannäköä, niin terminologian tasolla ei tarpeettomia rajoja aseteta: kaikki käyvät.

Lähteet ja muu materiaali

Saavutettava.fi:n toimituksesta kvartetti

Saavutettava.fi:n toimituskunta laajentui triosta kvartetiksi, kun remmiin liittyi uunituore kasvatustieteiden maisteri Timo Laak. Maantieteellinen kattavuus lisääntyi sekin. Onhan meillä nyt edustus paitsi pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla myös Keski-Suomen sydämessä Jyväskylässä. Timon erikoisaluetta on saavutettavuus ja verkko-oppiminen, ja silmissä siintää väitöskirja. Tästä eivät saavutettavuusasiat voi kuin parantua! Tervetuloa joukkoon kummaan, Timo!