<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Saavutettavaa typografiaa &#8211; Osa 1 kommentit</title>
	<atom:link href="http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/</link>
	<description>Saavutettavuudesta ja web-standardeista</description>
	<lastBuildDate>Fri, 11 Sep 2009 21:47:36 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: timo.laak</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-87</link>
		<dc:creator>timo.laak</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 31 Mar 2006 13:38:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-87</guid>
		<description>Krhm. Se toinen osa on vielä tulossa ;) Siinä käsitellään juuri noita asioita.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Krhm. Se toinen osa on vielä tulossa ;) Siinä käsitellään juuri noita asioita.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Harri Paavola</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-86</link>
		<dc:creator>Harri Paavola</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 30 Mar 2006 14:36:25 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-86</guid>
		<description>Jukka Korpelan Termikysymyksiä: fontti, fonttiperhe, fonttiluokka ja glyyfi http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html

Typografian käsikirjassakin on puhuttu asiasta, mutten nyt muista ulkoa millä tasolla ja kuinka laajasti.

Usein, lähes aina, kun puhutaan kursiivista, tarkoitetaan ns. digitaalista kursiivia. Oikeasti kursivoitu fonttihan ei ole &quot;vino esitys tavallisesta&quot;, vaan leikkauksessa on muitakin eroja. Harvasta fontista löytyy erikseen oikeaa kursiivia. Joku typografian tuntija voi toki pitää sitä syynä olla käyttämättä veppisivuilla kursiivia, mutta aika heikko perustelu se mun mielestä on.

Lihavoinnin ja kursivoinnin lisäksi on kyllä muitakin korostuskeinoja, osa huonoja osa vielä huonompia :) Ei vaan, tapauskohtaisesti toki kannattaa miettiä mikä toimii ja mikä ei.

Tekstiä voi alleviivata, mutta sitä ei suositella sillä linkkien tunnuspiirteisiin kuuluu alleviivaus ja siksi kaikki alleviivattu saatetaan mieltää linkeiksi.

Yliviivauskin on mahdollinen, mutta se on korostuskeinona vähän kehno, sillä se pikemminkin ymmärretään ettei juuri sitä tekstiä kannata lukea.

Voi myös kirjoittaa kapiteeleilla, eli &quot;pienaakkosten kokoisilla suuraakkosilla&quot;. Kapiteelin suhteen on sama ongelma kuin kursivoinnin; oikeasti kapiteeli ei ole vain ex-korkuista versaalia, vaan siinäkin leikkaus on hieman erilainen, mm. viivan paksuus on eri. Kuka siitä sitten välittää, on toinen asia. Minä en ainakaan.

Voi toki myös kylmästi kirjoittaa SUURAAKKOSIN. Sitä vain ainakin nörtimmät pitävät huonona tapana, tavalliset kuolevaiset tuskin suhtautuvat siihen yhtä nyrpeästi.

Taustaväriä voi vaihtaa, mutta huonosti värejä toistavat näytöt (ainakin vanhemmat matkapuhelimet) aiheuttavat ongelmia, eivätkä pahasti värisokeat liiemmin arvosta. :)

Eipä nyt äkkiseltään tullut muuta mieleen, mutta kai niitä muitakin tapoja on. Ainiin, kirjainten väliä voi vaihtaa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Jukka Korpelan Termikysymyksiä: fontti, fonttiperhe, fonttiluokka ja glyyfi <a href="http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html" rel="nofollow">http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html</a></p>
<p>Typografian käsikirjassakin on puhuttu asiasta, mutten nyt muista ulkoa millä tasolla ja kuinka laajasti.</p>
<p>Usein, lähes aina, kun puhutaan kursiivista, tarkoitetaan ns. digitaalista kursiivia. Oikeasti kursivoitu fonttihan ei ole &#8221;vino esitys tavallisesta&#8221;, vaan leikkauksessa on muitakin eroja. Harvasta fontista löytyy erikseen oikeaa kursiivia. Joku typografian tuntija voi toki pitää sitä syynä olla käyttämättä veppisivuilla kursiivia, mutta aika heikko perustelu se mun mielestä on.</p>
<p>Lihavoinnin ja kursivoinnin lisäksi on kyllä muitakin korostuskeinoja, osa huonoja osa vielä huonompia :) Ei vaan, tapauskohtaisesti toki kannattaa miettiä mikä toimii ja mikä ei.</p>
<p>Tekstiä voi alleviivata, mutta sitä ei suositella sillä linkkien tunnuspiirteisiin kuuluu alleviivaus ja siksi kaikki alleviivattu saatetaan mieltää linkeiksi.</p>
<p>Yliviivauskin on mahdollinen, mutta se on korostuskeinona vähän kehno, sillä se pikemminkin ymmärretään ettei juuri sitä tekstiä kannata lukea.</p>
<p>Voi myös kirjoittaa kapiteeleilla, eli &#8221;pienaakkosten kokoisilla suuraakkosilla&#8221;. Kapiteelin suhteen on sama ongelma kuin kursivoinnin; oikeasti kapiteeli ei ole vain ex-korkuista versaalia, vaan siinäkin leikkaus on hieman erilainen, mm. viivan paksuus on eri. Kuka siitä sitten välittää, on toinen asia. Minä en ainakaan.</p>
<p>Voi toki myös kylmästi kirjoittaa SUURAAKKOSIN. Sitä vain ainakin nörtimmät pitävät huonona tapana, tavalliset kuolevaiset tuskin suhtautuvat siihen yhtä nyrpeästi.</p>
<p>Taustaväriä voi vaihtaa, mutta huonosti värejä toistavat näytöt (ainakin vanhemmat matkapuhelimet) aiheuttavat ongelmia, eivätkä pahasti värisokeat liiemmin arvosta. :)</p>
<p>Eipä nyt äkkiseltään tullut muuta mieleen, mutta kai niitä muitakin tapoja on. Ainiin, kirjainten väliä voi vaihtaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: PA</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-85</link>
		<dc:creator>PA</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 30 Mar 2006 10:57:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-85</guid>
		<description>Asiallinen artikkeli. Kun typografia kerran määriteltiin, pitäisikö vielä puida fontti- ja kirjasin-sanojen ero...

Kursiivia kehotetaan usein välttämään netissä, ilmeisesti, sillä se saattaa näyttää rumalta, jos kone ei osaa pehmentää kirjasimia oikein. Onko tähän jotain voimakkaampaa argumenttia? Tässä artikkelissahan asiaan ei otettu kantaa. 

Minusta kun lihavointi on sitten usein jo liian silmille hyppäävää, eikä liika värien tai kirjasinten kanssa sotkeminenkaan tunnu järkevältä, kun vain haluaisi korostaa jotain.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Asiallinen artikkeli. Kun typografia kerran määriteltiin, pitäisikö vielä puida fontti- ja kirjasin-sanojen ero&#8230;</p>
<p>Kursiivia kehotetaan usein välttämään netissä, ilmeisesti, sillä se saattaa näyttää rumalta, jos kone ei osaa pehmentää kirjasimia oikein. Onko tähän jotain voimakkaampaa argumenttia? Tässä artikkelissahan asiaan ei otettu kantaa. </p>
<p>Minusta kun lihavointi on sitten usein jo liian silmille hyppäävää, eikä liika värien tai kirjasinten kanssa sotkeminenkaan tunnu järkevältä, kun vain haluaisi korostaa jotain.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: hm</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-84</link>
		<dc:creator>hm</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 25 Mar 2006 09:51:12 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-84</guid>
		<description>ClearType Tunerista on saatavilla myös koneelle ladattava versio. 

Työkalu löytyy asennuksen jälkeen Windowsin ohjauspaneelista.

http://download.microsoft.com/download/b/7/0/b7019730-0fa3-47a9-a159-98b80c185aad/setup.exe</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>ClearType Tunerista on saatavilla myös koneelle ladattava versio. </p>
<p>Työkalu löytyy asennuksen jälkeen Windowsin ohjauspaneelista.</p>
<p><a href="http://download.microsoft.com/download/b/7/0/b7019730-0fa3-47a9-a159-98b80c185aad/setup.exe" rel="nofollow">http://download.microsoft.com/download/b/7/0/b7019730-0fa3-47a9-a159-98b80c185aad/setup.exe</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: pni</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-83</link>
		<dc:creator>pni</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 24 Mar 2006 22:12:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-83</guid>
		<description>Verdana esimerkkinä päätteettömästä fontista on siitä jännä että siinä versaali i (eli I) on päätteellinen.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Verdana esimerkkinä päätteettömästä fontista on siitä jännä että siinä versaali i (eli I) on päätteellinen.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Harri Paavola</title>
		<link>http://saavutettava.fi/artikkelit/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/comment-page-1/#comment-82</link>
		<dc:creator>Harri Paavola</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 24 Mar 2006 20:59:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://saavutettava.fi/?p=43#comment-82</guid>
		<description>Typografian käsikirja on erittäin hyvä opus ja todellakin nimensä veroinen; loistava käsikirja.

Siinä on esitetty paljon käytännön vinkkejä moniin tilanteisiin havainnollisten esimerkkien kera. Sitä ei kuitenkaan ole kirjoitettu ensisijaisesti verkkosivuja silmällä pitäen, vaan printtimedia on enempi huomion kohteena, joten ohjeita ja vinkkejä täytyy vähän pureskella.

http://www.julkaisija.com/typokirja.html</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Typografian käsikirja on erittäin hyvä opus ja todellakin nimensä veroinen; loistava käsikirja.</p>
<p>Siinä on esitetty paljon käytännön vinkkejä moniin tilanteisiin havainnollisten esimerkkien kera. Sitä ei kuitenkaan ole kirjoitettu ensisijaisesti verkkosivuja silmällä pitäen, vaan printtimedia on enempi huomion kohteena, joten ohjeita ja vinkkejä täytyy vähän pureskella.</p>
<p><a href="http://www.julkaisija.com/typokirja.html" rel="nofollow">http://www.julkaisija.com/typokirja.html</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
