SIGCHI Finlandin sivuilta ei käy ilmi pitääkö tapahtumaan ilmoittautua ja onko se avoin kaikille, joten oletetaan, että näin on: kaikki kiinnostuneet siis paikalle marraskuussa.

Edit: Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta siihen pitää ennakkoilmoittautua osoitteeseen esteettomyys.verkossa at yle.fi.

Selvityksestä käy ilmi, että opetusta on vähän, se on hajallaan ja harvoin juuri Design for All -nimellä, enemmänkin osana jotain muuta koulutusta. Lisätarve on kuitenkin ilmeinen. Hyviä käytäntöjä on, mutta esimerkiksi opetusmateriaaleista on puutetta.

Selvityksen tekijät ehdottavat Design for Allia (Lapin) tavaramerkiksi niin, että se nostettaisiin Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmassa sellaiseen rooliin, että kaikki ohjelmassa valmisteltavat hankkeet tarkasteltaisiin ja arvioitaisiin paitsi tavanomaisista rahoittajan edellyttämistä näkökulmista myös sen suhteen, miten hanke toteuttaa sosiaalisesti kestävää kehitystä tukevaa Design for All -näkökulmaa: esteettömyyttä, saavutettavuutta, käytettävyyttä, osallistamista. Tällöin Design for All:sta kehittyisi Lapin hankkeiden tavaramerkki, joka tarjoaisi korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmalle tavan erottautua muista innovaatio-ohjelmista.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry järjestää keskiviikkona 9.9.2009 seminaarin tietotekniikan esteettömyydestä, paikkana Finlandia-talo. Seminaarilla pyritään avaamaan tietotekniikan standardisoinnin osalta keskustelu- ja yhteistyökanavat esteettömyysnäkökohtiin paneutuneiden tahojen välille.

Seminaari on jatkoa Haglund Networks Oy:n projektille ”Tietotekniikan hyödyntämisen esteettömyys – standardisoinnin edistäminen”, jota SFS on tukenut standardisointia edistävästä projektirahoituksesta. Projektissa on keskitytty niihin tekijöihin ja ominaisuuksiin, jotka parantavat tietotekniikan varaan rakentuvien järjestelmien ja palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, palvelevuutta sekä käytön esteettömyyttä. Standardit ja standardisointiprosessit ovat tässä tärkeitä instrumentteja. Projektin loppuraportissa kuvataan nykytilanne sekä suositukset standardien konkreettiseen toimeenpanoon ja jalkautukseen keskittyvään jatkotyöhön.

Seminaarissa selvitetään myös, olisiko SFS:n tarpeellista perustaa esteettömän tietotekniikan seurantaryhmä. Ryhmä seuraisi ISOn ja CENin tietotekniikan esteettömyyden standardisointityötä sekä vastaisi Suomen kannanotoista standardiehdotuksiin ja standardisointia koskeviin kyselyihin.

Lue lisää ja kysy vieläkö seminaariin mahtuu.

”Harjavallassa 24.7.2009 järjestettävä 18. KarmaRock rakennetaan paremmin saavutettavaksi. Maj Karma -yhtyeen järjestämä festivaali haluaa panostaa esteettömyyteen, jotta esimerkiksi pyörätuolilla alueelle saapuminen helpottuu ja festivaalista nauttiminen paranee selvästi.

Apua esteiden poistamiseen festivaalin järjestäjät saivat valtakunnalliselta vammaisten ihmisoikeusjärjestöltä Kynnys ry:ltä. Aluesihteeri Olli Nordberg toteaa, että esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys toteutuu usein pienilläkin parannuksilla, kunhan asiantuntemusta on riittävästi.

Heinäkuussa KarmaRockista löytyy invavessa, parannetut kulkuyhteydet (uusittu pieni silta alueella) sekä katselukoroke kummankin lavan luota. Festivaali tarjoaa myös pyörätuolilla saapuvan henkilön avustajalle ilmaisen sisäänpääsyn.”

Hienoa! KarmaRock ei tosin taida olla Suomen festivaaleista ainoa, joka on esteetön. Ainakin Ilosaarirockissa on jo vuosia ollut mm. katselukoroke pyörätuolin käyttäjille. Kuinka lienee muiden festareiden laita?

”Tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteuttaminen on valtava haaste. Noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin vamma, ja jopa joka viidennellä työikäisellä eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan kolme viidestä eurooppalaisesta hyötyy sähköisten palvelujen esteettömyydestä, sillä se parantaa niiden yleistä käytettävyyttä. Äskettäin suoritetussa EU:n laajuisessa kyselytutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vain 5,3 prosenttia julkishallinnon verkkosivustoista ja vielä huomattavasti harvempi kaupallinen sivusto oli täysin esteettömyysstandardien mukaisia.

Eurovaaliehdokas Jyrki Kasvi esittelee verkossa pidettävässä vaalitilaisuudessa näkemyksiään siitä, mitä tietoyhteiskunnan esteettömyys konkreettisesti tarkoittaa ja miten tietoyhteiskunnan esteettömyyden asettamiin haasteeseen tulee vastata. Millainen olisi parhaimmillaan tulevaisuuden esteetön tietoyhteiskunta ja erityisesti internet? Miten asiaa voitaisiin edistää esimerkiksi EU:n velvoittavan erityislainsäädännön avulla?”

Jos asia kiinnostaa, kannattaa olla netin ääressä tiistaina 19.5. klo 20.00. Oikea osoite on http://connect.humac.fi/jyrkikasvi.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että Helppo avata -keksintökilpailun voitti ylläolevassa kuvassakin näkyvä Iisi, joka on Lahden muotoiluinstituutin opiskelijoiden suunnittelema pakkaus, jota palkintoraati kuvasi näin:

”Iisi on erittäin yksinkertainen ja toimiva pakkaus. Avaaminen on helppoa ja avauskohta on merkitty selkeästi. Avaamisen jälkeen Iisi on myös kevyesti suljettavissa. Iisissä on hyödynnetty erinomaisesti kartongin joustavuutta. Iisin kolmiomainen muoto vähentää voimantarvetta pakkauksen käsittelyssä ja muodostaa samalla kaatonokan pakkauksen etureunaan. Iisi soveltuu mm. jauhoille, hiutaleille, leseille ja riisille.”

Onnittelut tekijöille!

Muut palkitut on seikkaperäisesti esitelty lehdistötiedotteessa (pdf).

Kuinka tämä kaikki sitten liittyy saavutettavuuteen? Siten, että yksi verkoston teemoista on Tulevaisuuden elintarvikepakkaus – uusien pakkauskonseptien kuluttajalähtöinen tutkimus- ja kehitysprosessi, jossa

”[...] luodaan käyttäjälähtöinen prosessi ja tutkimusmalli uusien elintarvikepakkausten kehittämiseksi ja arvioimiseksi, yhteistyössä pakkausalan eri toimijoiden kesken. Kuluttajanäkökulma otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan konseptisuunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä samalla yhdistetään teknologian kehittäjien, teollisuuden ja kaupan näkökulmia kuluttajatutkimukseen. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia pakkauskonsepteja, jotka voidaan ottaa tuotantoon tai jatkokehittelyyn.”

Juuri tänään on Futupackin vuosiseminaari Kekseliäs pakkaus, jonka yhteydessä jaetaan Suomen Reumaliiton, Keksintösäätiön sekä yhdeksän muun organisaation järjestämän Helppo avata –keksintökilpailun palkinnot. Helppo avata -kilpailu on puolestaan osa Reumaliiton Helppo pakkaus on ETU -hanketta, jossa pyritään vaikuttamaan erityisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin, ja jonka päämääränä on saada kuluttajille tarjolle nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä päivittäistavara- ja lääkepakkauksia. Kilpailuun ilmoitettiin mukaan 132 kilpailuehdotusta.

Vuosiseminaarin ilmoittautumisaika valitettavasti jo oli ja meni, mutta toivotaan, että tulokset julkistetaan mahdollisimman pian voittajien selvittyä. Seminaariohjelman mukaan tämä tapahtuu tänään klo 11. Päivitän tiedon tännekin heti kun saan sen käsiini, sillä arvelen voittajan ennustavan osaltaan tulevaisuuden pakkaustrendejä ja sikäli koskevan meistä jokaista.

Suurin ero versioiden välillä on se, että siinä missä WCAG 1.0 perustuu tarkistuspisteisiin, joiden tärkeys on numeroitu yhdestä kolmeen (1, 2, 3) ja joiden perusteella ohjeistuksen täyttämistä arvioidaan, WCAG 2.0:n perustana ovat web-saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet. Kuhunkin periaatteeseen liittyvät tietyt ohjeistukset, ja jokaisella ohjeistuksella on testattava onnistumiskriteeristö tasoille A, AA ja AAA. Tämä kriteeristö on ohjeistuksen täyttämisen mittari (samaan tapaan kuin tarkistuspisteet edellisessä versiossa).

Entä ne saavutettavuuden suunnitteluperiaatteet? Koska uudesta ohjeistuksesta ei vielä ole suomenkielistä käännöstä, kannattaa alla lueteltuihin periaatteisiin suhtautua ymmärtäväisesti. Kaiken verkkosisällön tulisi olla

1. Havaittavissa olevaa – tieto ja käyttöliittymäelementit täytyy esittää käyttäjille helposti havaittavilla tavoilla. Tämä tarkoittaa, ettei tieto esimerkiksi saa olla kaikille aisteille näkymätöntä.
2. Käyttökelpoista – käyttöliittymäelementtien ja navigaation täytyy olla käyttökelpoisia siten, että käyttäjä voi käyttää käyttöliittymää; se ei saa vaatia sellaisia toimintoja, joita käyttäjä ei voi suorittaa.
3. Ymmärrettävää – tiedon ja käyttöliittymän käyttämisen täytyy olla ymmärrettävää.
4. Kestävää – sisällön on oltava niin kestävää, että sitä voidaan käyttää useilla eri tavoilla, mm. avusteisen teknologian (esim. näytönlukijat) avulla. Sisältöön on päästävä käsiksi myös teknologian kehittyessä.

Lisälukemista aiheeseen liittyen (kaikki englanniksi):

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0
How to Meet WCAG 2.0
How WCAG 2.0 Differs from WCAG 1.0
W3C Web Standard Defines Accessibility for Next Generation Web (press release)
BBC News: New guidelines boost web access