Viisi prosenttia suomalaisista tarvitsee erityispalveluja webissä. Alle prosentti verkon materiaaleista on edes likipitäen esteetöntä. Suurin osa verkkosivustoista myydään aivan muiden taikasanojen kuin esteettömyyden avulla. Miksi esteettömyyttä ei käytetä myyntivalttina – tai oikeammin, miksi esteettömyys voi olla tuotteelle jopa rasite? Tätä pohtii Emil Virkki.
PDF-dokumentteja on verkko väärällään, mutta kuinka niistä saisi yhtä lailla saavutettavia kaikille? Alastair Campbell selvittää.
Saavutettavuusammattilaisia on vaikea paikallistaa, mutta todistettavasti heitäkin löytyy. Steercon saavutettavuuskonsultti Tino Rossi kertoo kuinka mahdottomasta tehdään mahdollista – kompromisseja kaihtamatta, standardeista tinkimättä.
Aina aika ajoin saamme lukijoilta tai satunnaisilta vierailijoilta kysymyksiä siitä, mistä saavutettavuusasoihin perehtymisen voisi aloittaa. Erityisen usein kysellään kirjojen perään, niin internet-aikakautta kuin elämmekin. Kuten kaikki tietävät, verkko on on pullollaan monenlaista materiaalia, mutta jos aihealue ei ole vielä tuttu, on lähdekritiikkiä vaikea harjoittaa. Siksi jonkun perehtyneemmän tahon vinkit voivat olla paikoillaan. Siispä kokosimme aiheesta kiinnostuneille kompaktin aloituspaketin, jonka läpikäymisen jälkeen tietää jo enemmän kuin useimmat vastaantulijoista.
Tietokone-lehden blogissa kirjoitetaan WAP:in kuolemasta, sillä Nokian uusi S60-selain ei enää oletusselaimena avaa WAP-palveluita. Suuntauksena on siis yksi ja sama internet kaikille käyttäjille, myös mobiilikäyttäjille.
Saavutettavaa typografiaa -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi printti- ja webbipuolen keskeisimmät erot, erilaiset fonttityypit ja tutkailtiin typografiaa saavutettavuusnäkökulmasta.
Toisessa osassa sukelletaan syvemmälle typografisen valtameren aaltoihin. Käyttääkö suurta fonttia vai pientä fonttia? Miten fontteja voi tehostaa tai miten niiden näkyvyyttä ja luettavuutta voi parantaa?
Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa perehdytään typografian ihmeelliseen maailmaan. Se, mikä näyttää paperilla hyvältä, ei välttämättä toimikaan internet-sivulla aivan yhtä hyvin. Web-suunnittelu kaikkine kommervenkkeineen on hyvin haastavaa. Erilaisia huomioitavia asioita kun on kasapäin, eikä typografia ole suinkaan sieltä merkityksettömimmästä päästä.
Millaista fonttia tulisi käyttää? Miten määritellään fonttikoko ja millaisia tehostekeinoja on käytettävissä? Typografisessa valtameressä muhii melkoinen keitos, jonka yhtenä ainesosana on myös saavutettavuus. Ei ole lainkaan yhdentekevää millaisia fontteja ja tehostekeinoja käytetään.
Ensimmäisessä osassa keskitytään webbi- ja printtitypografian keskeisiin eroihin, pohditaan saavutettavuusnäkökulmaa sekä esitellään tavallisimmat fonttityypit ja niiden käyttötarkoitukset.
Vuoden 2006 mittaan siirrytään sanoista ja saarnoista tekoihin, kun webin ammattilaiset kertovat siitä, kuinka saavutettavuus näkyy heidän työssään ja kuinka sitä voi parhaiten huomioida. Joskus todellisuus on kaukana saavutettavuudesta, mutta aina on mahdollisuus vaikuttaa vaikka vähänkin – ja se on parempi kuin ei mitään. Mukaan mahtuu vielä: jos haluat kertoa oman tarinasi, ota yhteyttä osoitteeseen marjut@saavutettava.fi.
Sarjan aloittaa Pekka Nikrus, Sataman AD, joka kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun saavutettavuus ja taiteilija kohtaavat.
Presidenttiehdokkaiden kampanjasivustoja tutkivan artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastetaan Matti Vanhasen, Arto Lahden ja Tarja Halosen presidenttikampanjaa ajavat sivustot. Pinnallista pohtimista jatketaan samoilla perusteilla kuin sarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa, jotka kannattanee kahlata läpi ennen tämän jutun lukemista.
Presidenttiehdokkaiden kampanjasivuja tutkivan artikkelisarjan toisessa osassa ruoditaan Timo Soinin, Heidi Hautalan ja Henrik Laxin äänenkannattajia. Tutkimusperusteet ovat edelleen samat kuin sarjan ensimmäisessä osassa, johon kannattaa tutustua ennen tämän jutun lukemista.
