Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.
Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.
– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.
Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.
– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.
Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.
Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.
– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.
Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.
– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.
Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:
ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Perussuomalaiset Nuoret ry
Sateenkaariperheet ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Kuluttajaparlamentti: Kovemmat keinot esteettömyyden edistämiseen (pdf)
Lisätietoa: Lehdistötiedote (pdf)
Yrityksemme tarjoaa palvelua missä olemassaolevia verkkosivuja voidaan automaation avulla saada täyttämään WCAG 2.0 AA tason sekä tulevan EU Direktiivin vaatimukset (Suomessa Eduskunnan asiakirja U25/2014).
Automaatio ei muuta sivuja eikä muuta nykyisiä prosesseja kun luodaan tai ylläpidetään verkkosivuja. Loppuun tulee vain yksi työvaihe lisää. Käsin tehtynä satojen tai tuhansien verkkosivujen jatkuva ylläpito ei ole mielekästä.
Terveisin
Stig Eksten
Plan Two Oy
0400 524424
Mutta riittääkö pelkkä automaattinen tarkistus? Toki sekin on parempi kuin jos että saavutettavuuteen ei panosteta ollenkaan.
Täsmennän – automaation avulla luodaan verkkosivujen tueksi eräänlainen varjopalvelu, joka on kenelle tahansa koska tahansa käytössä ja siitä voi valita oman rajoituksen mukaan versionsa.
Automaatio tässä yhteydessä tarkoittaa, että edustaohjelma analysoi nimettyä sivustoa ja luo siitä rinnalle vaatimukset täyttävät versiot. Huonosti/epästandardisti kirjoitettu sivusto toki vaatii enemmän huomiota jotta lopputulos on haluttu, mutta yhtään riviä koodia ei kirjoiteta eikä muuteta tämän takia.
EU direktiivi ei tule häviämään minnekään ja toki kukin voi pohtia miten kauan, miten suurilla kuluilla ja miten monella uudella virheellä tämän voi tehdä käsin.
Olemassaolevat/uudet verkkosivuprojektit voi joutua unohtamaan pitkäksi aikaa, jos omat verkkosivut vaativat tämän luokan muutoksen nyt ja jatkossa. Siksi automaatio on parempi valinta konversiolle sekä ylläpidolle jatkossa. Ratkaisussa on jopa valvontamekanismi, joka hälyttää jos sivuja on muutettu mutta rinnalla olevaa varjoversiota ei ole päivitetty ja tämä virhe menee sivun ja rivin tasolle.
Saan lähipäivinä Suomen-/Ruotsinkieliset esimerkkisivut käyttöön ja kukin voi tutustua ratkaisuun itse.