Web-sivustojen kehittäminen kognitiivisista ongelmista ja oppimisvaikeuksista kärsiville

Kirjoittajat: Roger Hudson, Russ Weakley ja Peter Firminger. Käännös: Yoji Hirabayashi ja Marjut Mutanen.

Artikkeli on julkaistu alunperin Juicy Studio -sivustolla nimellä Developing sites for users with Cognitive disabilities and learning difficulties.


Yhteenveto

Web-sisällön esteettömyyttä pohdittaessa keskitytään usein vain näkövammaisiin. Kognitiivisista häiriöitä ja oppimisvaikeuksista kärsivät jäävät yleensä vähemmälle huomiolle.

Tämä Roger Hudsonin, Russ Weakleyn ja Peter Firmingerin artikkeli paneutuu ongelmiin, joihin käyttäjä saattaa törmätä webissä. Artikkeli tarjoaa hyödyllisiä ja käytännöllisiä ehdotuksia siihen, kuinka sivustoja voidaan kehittää saavutettaviksi myös kognitiivisista vammoista ja oppimisvaikeuksista kärsiville.

Sisältö

Johdanto

Kognitiivisista vammoista ja oppimishäiriöistä kärsivät ovat yhteiskunnan suurin esteellinen käyttäjäryhmä. Silti tämä käyttäjäryhmä usein unohdetaan web-sivuston esteettömyyttä suunniteltaessa.

Kognitiiviset vammat ja oppimisvaikeudet tuntuvat kattavan niin monia erilaisia tiloja, että web-suunnittelijoiden on usein vaikeaa tunnistaa niistä kärsivien henkilöiden tai ryhmien erityistarpeita.

Useat erilaiset rajoitteet voivat vaikuttaa henkilön kykyyn päästä sivustolle ja käyttää sieltä löytyvää informaatiota. Esimerkkejä:

  • Kognitiiviset heikkoudet, joihin sisältyvät mm. muistin havaintokyvyn, ongelmien ratkomisen, käsitteellistämisen ja tarkkaavaisuuden heikkeneminen. Nämä voivat johtua monista eri asioista kuten esimerkiksi henkisestä jälkeenjääneisyydestä, autismista, aivovauriosta, Parkinsonin taudista, Alzheimerin taudista tai korkeasta iästä.
  • Oppimisvaikeudet voivat myös vaikuttaa muistiin, havaintokykyyn, ongelmienratkaisukykyyn ja käsitteellistämiskykyyn monin tavoin. Oppimisvaikeuksiin sisältyvät mm. sellaiset lukemisvaikeudet kuten lukihäiriö, laskennalliset, päättelykyvyn ja organisointikyvyn puutteet ja sanattoman oppimisen ongelmat. Nämä yhdistetään joskus myös tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön, ADHD:hen (Attention Deficit Disorder and Hyperactivity).

Web-kehittäjälle ongelmia aiheuttaa lisäksi se, että yksittäisten käyttäjien tarpeet vaihtelevat suuresti. Onkin tavallista, että henkilöllä joka kärsii kognitiivisista vaikeuksista yhdellä osa-alueella, jokin toinen osa-alue on vahva. Esimerkiksi henkilöllä, joka on erinomainen lukemaan, voi olla huomattavia vaikeuksia ymmärtää kuinka dokumentti on organisoitu tai hän häiriintyy helposti sivulla vilkkuvasta pienestä animoidusta kuvasta.

Pystyykö web sitten vastaamaan kaikkien ryhmien erilaisiin tarpeisiin? Todennäköisesti kyllä, mutta erilaisilla sivustoilla.

Web voi tuottaa huomattavaa mielihyvää ja auttaa henkilöitä, jotka kärsivät erilaisista, joskus melko suuristakin, kognitiivisista häiriöistä. Nyt jo suljettu Peepo Project -sivusto tarjosi laajalti resursseja ja ideoita siihen, kuinka vaikeasti oppimishäiriöisten selailua ja itsenäistä webin käyttöä voidaan helpottaa.

Tämä artikkeli keskittyy pääasiallisesti siihen, miten webiä voidaan parantaa sellaisen henkilön kannalta, joka kykenee itsenäisesti selailemaan sivustoja ja niiden tekstisisältöä. Erityisesti artikkelissa annetaan yksinkertaisia neuvoja, joiden avulla voidaan parantaa sivustojen saavutettavuutta silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia lukea ja ymmärtää tekstisisältöä.

Artikkelissa An Accessibility Frontier: Cognitive disabilities and learning difficulties [en] käsitellään aihetta yksityiskohtaisemmin.

1. Sisällön kanssa työskenteleminen

1.1 Selkeä ja helppo sisältö

Hyvin kirjoitettu sisältö tekee sen saavuttamisesta helpompaa kaikille, myös niille henkilöille, jotka kärsivät kognitiivisista häiriöistä ja oppimisvaikeuksista.

  • Pidä huolta siitä, että informaatio on hyvin jäsennetty.
  • Pidä sisältö lyhyenä ja yksinkertaisena.
  • Tarjoile informaatio pieninä annoksina, yksi idea per kappale.
  • Tarjoa lisäinformaatio asiasta mieluummin listamuodossa kuin pitkänä kappaleena tekstiä.
  • Käytä mielekästä otsikointia ja väliotsikointia.
  • Vältä kirjoitus- ja kielioppivirheitä.
  • Tarjoa teknisille termeille ja lyhenteille selitykset.

1.2 Optimaalinen rivin pituus

Monille käyttäjille pitkien tekstirivien lukeminen on vaikeaa. Lukemisvaikeuksista kärsiville henkilöille pitkien rivien lukeminen saattaa muodostaa jopa ylitsepääsemättömän esteen. Näyttöjen resoluutioiden kasvaminen mahdollistaa myös suurempien kirjainmäärien mahduttamisen riville, vaikka mielekäs fonttikoko vaihtelee lukijasta riippuen. Tästä johtuen parasta rivin pituutta on mahdotonta määritellä, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, ettei rivin pituus ylitä 70-80 merkkiä. Tekstille tulisi myös määritellä reunukset vasemmalle ja oikealle.

1.3 Tekstin tasaus molempiin reunoihin

Tekstin tasaaminen molempiin reunoihin vaikeuttaa lukemista käyttäjille, joilla on lukemisvaikeuksia. Epäsuhtainen sanojen väli kumpaankin reunaan tasatussa tekstissä saattaa aiheuttaa ns. rivers of white -ongelman (ts. tekstikappaleiden sisälle näyttää muodostuvan valkoisia uomia), jolloin lukeminen vaikeutuu ja joissain tapauksissa jopa estää sen. Yksinkertaisin ratkaisu ongelmaan on välttää tasausta molempiin reunoihin.

1.4 Käänteinen pyramidimalli

Yksinkertainen keino tehdä sisällöstä saavutettavampaa on käyttää käänteistä pyramidimallia. Aloita asian ja tulosten yhteenvedolla tai lyhyellä esittelyllä ja tarjoa sen jälkeen aihetta tukevaa informaatiota ja taustatietoja. Tällöin lukija voi helposti, koko sivua läpikäymättä, päättää haluaako tutustua kirjoitukseen tarkemmin.

2. Sisällön näyttäminen ja piilottaminen

Joillekin käyttäjille, etenkin kognitiivisista häiriöistä ja oppimisvaikeuksista kärsiville, suuri määrä tekstiä saattaa toimia esteenä sisällön saavuttamiselle. Tämän potentiaalisen ongelman vaikutusta voidaan vähentää antamalla käyttäjälle mahdollisuus vaikuttaa sivulla olevan informaation määrään. On olemassa monia keinoja antaa käyttäjälle mahdollisuus valita joko yksityiskohtainen tai yksinkertainen versio sisällöstä.

2.1 Pitkä ja lyhyt sisältö

Tämä metodi antaa käyttäjälle mahdollisuuden valita sivustolta joko lyhyt tai pitkä versio sisällöstä. Käyttäjä, joka valitsee lyhyen version voi selailla koko sivustoa käyttäen vain lyhytversioita sivuista. Tarvittaessa käyttäjä voi valita vaihtoehtoisen pidemmän version.

Tätä tapaa käytettiin Guardianship Tribunal -sivustolla. Sivuston käyttäjätestaukseen otti osaa laaja joukko käyttäjiä, joista osa kärsi kognitiivisista ja oppimisvaikeuksista. Useimmat pitivät mahdollisuutta valita lyhyt tai pitkä versio sisällöstä hyödylliseksi. Esimerkiksi henkilö, joka kärsi lukihäiriöistä, pystyi valitsemaan helpommin luettavan ja ymmärrettävän lyhytversion. Sosiaalityöntekijät ja lääkärit käyttivät myös lyhytversiota oletusarvoisesti, koska sen avulla he pystyivät hakemaan nopeasti etsimänsä ja tarvitsemansa tiedon.

2.2 Listamerkkien laajentaminen

Edellä mainitun kaltaisessa menetelmässä käytetään yksinkertaisia lauseita tai otsikoita sisällön yleiskuvan luomiseen. Lauseista muodostetaan lista, jonka kohdat toimivat avaimina lisätietoon. Kun käyttäjää valitsee yhden kohdan listalta, siihen liittyvä laajempi tieto esitetään ko. kohdan alla.

2.3 Näytä-piilota-listamerkit

Tässäkin menetelmässä muodostetaan yksinkertaisten lauseiden tai otsikoiden lista. Laajennettua sisältöä ei kuitenkaan näytetä heti jokaisen listamerkin alla, vaan koko listan alla. Tämä vaihtoehto on parempi silloin, kun käsitellään pidempiä tekstikappaleita.

2.4 Kalvosarjojen käyttö

Informaation tarjoaminen webissä käyttäjille, jotka kärsivät vakavammista kognitiivisista häiriöistä, vaatii erilaisen lähestymistavan. Eräs keino tarjota tietoa on esittää se heille kalvosarjana, jossa jokaisessa kalvossa käsitellään yksi asia tai kiinnostuksen kohde. Tämä mahdollistaa tiedon tarjoamisen selkeinä, helposti saavutettavina paloina, jotka käyttäjä voi käydä läpi itse valitsemaansa tahtiin.

3. Luettavuuden ja klikattavuuden parantaminen CSS:n avulla

Eräs CSS:n (Cascading Style Sheets) suurimmista eduista on se, että sen avulla voidaan muokata sisällön esitysasua puuttumatta itse rakenteeseen. Tässä muutama CSS:n avulla toteutettu keino parantaa sisällön saavutettavuutta:

3.1 Suurennettu rivin korkeus

Jotkut käyttäjät kokevat suurennetun rivin korkeuden parantavan kappaleen luettavuutta.

3.2 Kappaleen loppuun enemmän marginaalia

Yleensä jokaisen kappaleen perässä on tyhjä rivi. Sen suurentaminen puoleentoista tai kahteen riviin saattaa parantaa kappaleen luettavuutta.

3.3 Hover-efekti linkeissä

Joillain henkilöillä saattaa olla vaikeuksia erottaa linkkejä tavallisesta tekstistä. Linkeille voidaan asettaa hover-toiminto, joka muuttaa linkkitekstin väriä kun hiiri viedään sen päälle.

3.4 Linkkien alleviivaus border-bottom-ominaisuudella

Normaali linkkitekstin alleviivaus saattaa joskus vaikeuttaa tekstin lukemista, etenkin kun kyseessä ovat sellaiset kirjaimet, joissa on alapidennys (esim. j, p, q, g). Alleviivauksen etäisyyttä tekstiin voidaan kontrolloida korvaamalla normaali alleviivaus border-bottom-ominaisuudella.

3.5 Suurennettu aktiivinen alue linkeissä

Joillain henkilöillä, erityisesti niillä, joilla on motorisia rajoitteita, saattaa olla vaikeuksia linkkien klikkaamisessa. CSS:n avulla aktiivista aluetta voidaan suurentaa.

3.6 Hover-ominaisuuden käyttö kappaleissa, lista-elementeissä ja taulukon soluissa

Joillain lukuvaikeuksista kärsivillä henkilöillä on vaikeuksia hahmottaa missä kohdassa sivua he ovat. Hover-ominaisuuden käyttö kappaleissa, lista-elementeissä ja taulukon soluissa antaa käyttäjälle mahdollisuuden käyttää hiirtä paikan merkitsemiseen.

Valitettavasti Internet Explorer ei tue kyseistä hover-ominaisuutta kappaleissa, lista-elementeissä tai taulukkoriveissä. Mikäli tätä menetelmää halutaan kuitenkin käyttää, sitä voidaan emuloida Internet Explorerissa JavaScriptin avulla (käyttämällä Dean Edwardsin IE7:aa [en]).

3.7 Alleviivatut kappaleet

Eräs menetelmä lukemisvaikeuksien helpottamiseksi on aktiivisten kappaleiden tekstin alleviivaaminen. Ideana on tarjota eräänlainen virtuaalinen viivain, joka näkyy jokaisen tekstirivin alla ja helpottaa siten käyttäjän katseen kohdentamista kulloinkin kyseessä olevalle riville.

Eräs tämän tekniikan mahdollisista ongelmista on, että jotkut käyttäjät saattavat sekoittaa alleviivatun kappaleen ja linkit keskenään. Käyttämällä CSS:ia voi tarjota erilaisia alleviivaustyylejä, kuten esimerkiksi punaista pisteviivaa, jolloin tämänkaltaisen sekoittamisen riski vähenee.

3.8 Käänteiset värit

Joidenkin henkilöiden on helpompi lukea tekstiä, kun värit vaihdetaan käänteisiksi niin, että teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.

3.9 Taustavärin kirkkaus

Joillekin käyttäjille ongelmia aiheuttaa liian kirkas taustaväri, joka vaikeuttaa lukemista. Tämä voidaan korjata käyttämällä luonnonvalkoista tai vaalean harmaata taustaväriä, joka vähentää kirkkautta.

4. Sisällön ja esitysasun kontrollointi

Monia artikkelissa käsiteltyjä ideoita voidaan käyttää pelkästään tarjoamalla käyttäjälle mahdollisuus valita sisällöstä sopivin esitystapa.

Kun CSS yhdistetään joko JavaScriptiin tai serveripäässä tapahtuvaan skriptaukseen, voi suunnittelija sisällyttää joitain ehdotettuja parannuksia (esimerkiksi linkkien alleviivaus ja laajennettu linkkialue) oletusarvoiseen esitystapaan ja tarjota käyttäjälle mahdollisuutta vaikuttaa myös muihin elementteihin:

  • Sisältö: pitkä tai lyhyt versio.
  • Fontin koko: mahdollisuus suurentaa tai pienentää tekstin kokoa.
  • Luettavuus: vaikuttaa kappaleiden väliseen tilaan ja/tai tarjoaa hover-ominaisuuden kappaleille.
  • Värit: erilaiset väriyhdistelmät, mukaan lukien käänteiset värit ja taustavärin kirkkaus.
  • Rivin pituus: kapea tai leveä asettelu.
  • Rivin korkeus: vaihtoehtoja rivin korkeuden määrittelyyn niin leipätekstille kuin linkeillekin.

Päätelmät

Artikkelin esimerkkejä ei ole tarkoitettu lopullisiksi vastauksiksi ongelmiin, joita mainituista ongelmista kärsivät saattavat verkossa kohdata. Esimerkit ovatkin lähinnä ehdotuksia, joita web-kehittäjä, joka on kiinnostunut saattamaan sisältöä mahdollisimman laajan yleisön saavutettavaksi, voi kokeilla. Joitain tekniikoista on testattu käytännössä, mutta toiset ovat vain yksinkertaisia ideoita, jotka perustuvat teoriaan ja aavistukseen.

Lisäluettavaa

Muut käännösversiot

Ruotsi
Ruotsinkielisestä käännöksestä vastaa Johan Sundsrom.
Italia
Italiankielisestä versiosta vastaa Livio Mondini.

3 comments:

  1. Ihan kiva artikkeli. Ainoa asia mikä äkkiseltään pisti silmään oli ”Esimerkki erittäin pitkästä kappaleesta”. Mielestäni esimerkki erittäin leveästä kappaleesta olisi parempa. Tiedä sit kumpa parempa

  2. Erinomaista työtä! Olen opiskellut omatoimisesti jo pitkän tovin web-sivujen tekoa ja tässä artikkelissa tuli esille monta hyvää asiaa joilla voin parantaa sivujeni rakennetta jatkossa. Kiitokset suomennoksesta!

Kommentointi on suljettu.